Kaari Utrion Ruusulaakso on feministinen klassikko, jossa kelvottomat paskiaiset saavat kuulla kunniansa. Teos sai tuntemaan tunteita, joille on omassa arjessa varsin vähän sijaa, kirjoittaa Rosa Meriläinen.
Kaari Utrion Ruusulaakso on feministinen klassikko, jossa kelvottomat paskiaiset saavat kuulla kunniansa. Teos sai tuntemaan tunteita, joille on omassa arjessa varsin vähän sijaa, kirjoittaa Rosa Meriläinen.
Kirjojen valinta on seikkailua ja kirjasto on viidakko, jossa on aarteita. Kirjoja vaihdetaan myös ystävien kesken ja niin löytyi Viola Ardonen Lasten juna. Kirja vie sodanjälkeiseen Italiaan, tuntemattomaan maailmaan, junaan, joka vie köyhien perheiden lapsia kohti edes hetkellistä hyvinvointia.
Hallitusneuvottelujen pitkittyminen kertoo siitä, mikä oli kyllä selvää jo etukäteen. Kun toiset haluavat lisää ja toiset vähemmän maahanmuuttoa, kompromissiksi tuskin kummallekaan kelpaa edes se, että säilytetään entinen olotila. Jos oikeistohallitus syntyy, joku joutuu selittämään ympyrän neliöksi.
Hoiva-alalla on työvoimapula Saksassa jo kriisiytynyt ja monet palvelualat kaipaavat kipeästi lisää tekijöitä. Saksa onkin helpottamassa maahantuloa ja kansalaisuuden saamista muun muassa Kanadan mallin mukaan.
Pandemia ja Ukrainan sota ovat jättäneet jihadismin varjoon ja Al-Qaida ja Isis ovat molemmat kärsineet merkittäviä tappioita viime vuosina. Jihadistinen liikehdintä ei ole kuitenkaan kadonnut Euroopasta, jossa on viime kuukausina paljastettu Isisin inspiroimia iskusuunnitelmia.
Puheenjohtajakandidaatti Sofia Virta haluaa ravistella vihreiden ydinkannattaja-ajatusta. ”En hahmota, mikä on se ydin, missä se on ja mikä on oikeaa vihreyttä. Jokainen, joka äänestää meitä on vihreä ja kuuluu joukkueeseen. Kannattajamittauksia on tulkittava laajemmin, ja pohdittava, miksi jätettiin äänestämättä.” Vihreiden jäsenäänestyksen tulos julkistetaan kesäkuun puoluekokouksessa.
Kevään aikana Suomessa on käyty oikeutta mielenosoituksista. Greenpeacen aktivistit jätettiin tuomitsematta mielenosoituksesta Salmisaaren hiilivoimalassa. Elokapinan ja Helsingin poliisin välinen oikeudenkäynti saa ratkaisunsa juhannuksena. Yleensä tapauksissa aktivistit ovat syytettyjen penkillä, Elokapinan tapauksessa huomio on poliisissa.
Saara Hyrkkö on ehdolla vihreiden puheenjohtajaksi. Hänen mielestään vihreillä pitää olla kasvustrategia ja puolueen pitää omilla ratkaisuilla haastaa kokoomus ja demarit. ”Meidän pitää herättää luottamusta entistä isommissa joukoissa, eikä pidä antaa muiden sanoittaa mitä olemme. Meidän on otettava itse oma tarina haltuun, ja tarjottava ratkaisuja sekä isoihin kysymyksiin että ihmisen kokoisiin kysymyksiin.”
Iso kirjo vihreitä ehdokkaita puolueen eri johtotehtäviin esittäytyi viikonloppuna Helsingissä. Eniten julkisuutta ovat saaneet puheenjohtajaehdokkaat, mutta nyt esillä olivat samassa tilaisuudessa myös ehdokkaat varapuheenjohtajiksi, puoluesihteereiksi ja puoluevaltuuston puheenjohtajiksi. Mitään yllättäviä linjauksia ei kuultu, mutta talouspolitiikka mainittiin monta kertaa.
Vihreät puheenjohtajaehdokkaat Saara Hyrkkö ja Sofia Virta haluavat molemmat kirkastaa vihreiden talouspolitiikkaa. Suomalaisten hyvinvointi on turvattava kestävällä tavalla, ja siksi myös valtion velkaantumisesta on rohjettava puhua. Ehdokkaat kohtasivat eilen Talousvihreiden taloustentissä Helsingissä.
Helsinkiläinen rauhanaktivisti, neurologian erikoislääkäri ja vihreä kaupunginvaltuutettu Kati Juva on valittu kansainvälisen Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestön puheenjohtajistoon. Ukrainan sota ja Venäjän uhittelu on tuonut ydinaseet uudelleen keskusteluun. Juva toivoo Nato-Suomelta tiukempia ehtoja suhteessa ydinaseisiin ja ydinsotaharjoituksiin.
Vastineessaan Verdessä julkaistuun artikkeliin “Mikroyrittäjät kokosivat voimansa – Suomen Yrittäjät tuotti pettymyksen” Suomen Yrittäjien Janne Makkula kertoo järjestön vaikuttaneen yel-muutokseen, ja toteaa eduskunnan tekemien muutosten olleen järjestön lausunnon mukaisia.
Valtaosa Suomen yrittäjistä on kokenut jäävänsä vaille edunvalvontaa. Tilanne konkretisoitui, kun pk-sektorilla vaikuttava Suomen Yrittäjät tuotti yksin- ja mikroyrittäjille pettymyksen eläkeuudistusta käsiteltäessä. Tilanne johti uuden yrittäjäjärjestön perustamiseen.
Seitsemän kansanedustajan menetys on vihreille kova paikka. Moni vihreä peräänkuuluttaa linjan kirkastamista. Pudotuksesta huolimatta puolueen kannatus on kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Tuoreen väitöskirjan mukaan keskustapuolueessa oli 1960-luvun lopulta lähtien vallalla ympäristö- ja luonnonsuojelua sekä tasapainotaloutta painottava vihreä aalto. Puolueen tavoitteena oli tuolloin ekologisen yleispuolueen asema. 1980-luvulla puolue kuitenkin hävisi taistelun vihreyden sisällöstä nousevalle uudelle vihreälle liikkeelle. Väitöskirjan julkaisua on siirretty.
Tuija Elina Toikkanen uskoo vahvasti koulutukseen, jonka avulla hän uskoo voitavan ratkaista kaikki ongelmat. Perheen ja koulun välinen aukko on yksi koulutuksen ongelmista. Muita hänelle tärkeitä asioita ovat kulttuuri ja uskonto, jota hän kuitenkaan ei halua sekoittaa politiikkaan.
Vuosikymmeniä sitten toteutetut soiden ojitukset näkyvät Suomen hiilinieluissa. Syntyneillä turvemailla kasvavat metsät ja turvepellot ovat merkittäviä päästölähteitä. Ojitettuihin metsiin kohdistettu päästömaksu lisäisi halukkuutta palauttaa metsäojitetut suot vastaamaan paremmin luonnontilaisia soita ja muodostamaan jopa hiilinieluja, kirjoittaa Ilkka Savolainen.
Vahingossa politiikkaan lähtenyt Jenni Aikio on Kouvolan vihreä ykkösnimi. Eduskuntavaaleissa hän nostaa kärkiteemoikseen koulutuksen ja kestävän talouden. Koulutus ei kuitenkaan sovi sopeutuslistalle.
Kuura Helanen on kasvanut vihreyteen. Äiti oli mukana vihreässä liikkeessä alusta lähtien. Hän kertoo kasvaneensa käsityöläisyyden, musiikin, kulttuurin ja politiikan ympäröimänä. Se vaikuttaa hänen poliittiseen ajatteluunsa.
Lapissa on muuta maata vaikeampaa saada väkeä äänestämään. Pohjoisessa on kokemusta siitä, ettei ääni kuulu etelän päättäjille. Polarisoitunut keskustelu ja syrjäytyminen vähentävät Tiina Huilajan mielestä äänestysintoa.
Nuoresta iästään huolimatta Aliisa Wahlsten on vaikuttajana varsin valmis paketti. Lasten ja nuorten hyvinvointi, ilmastokriisin torjunta ja kestävä talous ovat tämän generalistibiologin ja luisteluvalmentajan kampanjakärjet. Varsinais-Suomessa vihreiden tavoitteena on kaksi kansanedustajaa.
Oras Tynkkynen on huolissaan ilmasto- ja luontokysymysten politisoitumisesta. Polarisoitunut keskustelu ei auta ratkaisujen löytymistä ja toisaalta ilmasto- ja luontokatokriisin tuomat ongelmat kohtaavat ihmisiä puoluekirjasta riippumatta.
Kulttuurin huono asema korona-aikana toi kulttuurin monialatoimijan Minna Lindgrenin mukaan politiikkaan ja vihreiden ehdokkaaksi Helsinkiin. Poliittiseen aktivoitumiseen vaikutti myös lasten herääminen ympäristöasioihin: “He kysyivät, miksen tee mitään.”
Vihreä ulkoministeri Annalena Baerbock esittelee tänään keskiviikkona feministisen ulkopolitiikan uudet suuntaviivat Saksan liittohallitukselle. Baerbockin mukaan ulkopolitiikka ei ole vain ministerien ja valtionjohtajien politiikkaa, vaan kyse on aina yksittäisistä ihmisistä, heidän turvallisuudestaan ja henkilökohtaisesta vapaudestaan.
Jos joku, niin vantaalainen Harri Hölttä tuntee suomalaiset metsät. Hän on kiertänyt metsiä niin lintuharrastuksen kuin Suomen luonnonsuojeluliiton nimissä ja katselee nyt suojeltavia kohteita Luonnonperintösäätiön vinkkelistä. Hallitus saa peukkua ympäristötoimista, vaikka keskusta heittäytyi hankalaksi joka käänteessä.
Varhaiskasvatuksen heikennykset Oulussa sisuunnuttivat Susa Vikeväkorvan mukaan politiikkaan. Varhaiskasvatus onkin hänelle paitsi ammatti myös politiikan intohimoalue. Vihreissä Vikeväkorvaa harmittaa vaatimattomuus omista onnistumisista.
Koulukeskustelua sumentavat muistot omasta koulunkäynnistä vuosikymmeniä sitten. Opetus voi tapahtua myös yhteistiloissa ja yhteisopetuksessa, jos samalla tuetaan erityistarpeisia oppilaita. Hämeenkylässä Vantaalla toiminta muuttui uuden koulun ja uusien oppimismenetelmien myötä entistä paremmaksi.
Tuomo Kondien lista toiveista hallitusohjelmaan alkaa sanoilla karjalan kielilaki. Kielilaki toisi kunnille velvollisuuden esimerkiksi järjestää kielenopetusta ainakin etänä. Toivelistalle pääsee myös korkeakoulutuksen perusrahoituksen nostaminen, jota ilman korkeakoulutus uhkaa kuihtua.
Vihrein silmin katsottu Venäjä on näyttänyt rumat kasvonsa jo pitkän aikaa. Tuore artikkelikokoelma pureutuu yhtä lailla itäisen naapurimaan kansalaisaktivistien maailmaan kuin Suomen Venäjä-suhteiden toiveajatteluun. Paljon oli nähtävissä, mutta päättäjien katse hakeutui usein muualle.
Kankaanpääläinen Irmeli Elomaa on pitkän linjan vihreä, mutta vasta eläkepäivinään päätti asettua ehdolle eduskuntavaaleihin. Hän tietää, millaista on olla kylän ainoa vihreä keskustan ja perussuomalaisten hallitsemassa kunnassa. Ilmastolääkäriksi itseään tituleeraava Elomaa haluaa korjata sote-uudistuksen valuviat ja tehdä Suomesta paremman paikan nuorille.
Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa loppui kuin seinään vuosi sitten. Nyt huolta aiheuttavat Itämerellä seilaavat, entistä huonokuntoisemmat öljytankkerit ja arktisen ilmastonmuutoksen tutkimustiedon saanti. Lisäksi venäläisten yritysten ympäristövaatimuksia on ilmeisesti lievennetty.
Pohjanmaalla väännetään turkiksista ja turpeesta, ja vihreillä on siellä perinteisesti ollut ahdas paikka. Seinäjokinen ehdokas Jami Haavisto kiertää parhaillaan laajaa piiriä ja sanoo puhuttelevansa nuoria, opiskelijoita ja ylipäätään kaikkia, joilla on katse kaukana tulevaisuudessa sen sijaan että haikaillaan menneiden perään.
Rakentamisella, kaivostoiminnalla ja muilla maankäytön muutoksilla tuhotaan jatkuvasti luontoa. Luontokatoa voi pian kompensoida ostamalla markkinoilta korvaavan kohteen. Ekologiseen kompensaatioon liittyviä yksityiskohtia viilataan parhaillaan. Muissa maissa tehdyt virheet halutaan välttää, samoin hiilikompensaatiomarkkinoilla vallitseva sekavuus.
Suomalaiset eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet eläkevaroja fossiilisia polttoaineita tuottaviin yhtiöihin. Eläkeyhtiöt yrittävät vaikuttaa niihin, jotta ne muuttaisivat toimintaansa. Fossiiliyhtiöt investoivat yhä uusiin fossiilihankkeisiin.
Maahanmuuttajataustaisten naisten työssäkäynti helpottaa integroitumista ja tukee lasten koulumenestystä. Äidin esimerkki parantaa erityisesti tyttärien työllistymismahdollisuuksia. Etsittäessä lääkkeitä maahanmuuttajataustaisten lasten oppimistulosten parantamiseen, keinovalikoimaan kuuluu naisten työssäkäynnin tukeminen.
Tiedon merkitys – ja arvostus – päätöksenteossa on käsittämättömän heikko. Arvot ja edut ohittavat usein tutkimustiedon kannanmuodostuksen kriteereinä. Kun ristiriita on tarpeeksi suuri, tiedettä ja tietoa jopa halveksitaan politiikan huipulla asti. Tarvitaan tiedon kunnianpalautus.
Vihreiden ehdokaslistat eri vaalipiireissä alkavat olla täysiä. Lista on kiinni jo muun muassa Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Oulussa ja muidenkin piirien ehdokasasettelu varmistuu lähiviikkoina. Isoissa korkeakoulukaupungeissa listoille on ollut tunkua, mutta pienemmillä alueilla on vielä tilaa. Muutama kansanedustajakin vielä harkitsee.
Sosiaalisen median ongelmat moninkertaistuvat nopearytmisessä Tiktokissa. Tietoturvariskeistä huolimatta sovelluksen käyttö houkuttelee sekä puolueita että eduskuntavaaliehdokkaita. Kiinalaissomen hyötyjen arvioidaan kasvavan eduskuntavaalikampanjasssa odotettuja suuremmiksi.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimus suomalaisten ilmastomielipiteistä kertoo hivenen hiipuneesta ilmastohuolesta. Etenkin vähän koulutetut ja miehet, puolueista etenkin perussuomalaiset, Liike Nyt ja kokoomus, laittaisivat ilmastotoimet peräti tauolle. Ville Niinistön mielestä olisi päätöntä laittaa ilmastotoimet nyt jäähylle. Sama viesti kuuluu EK:sta.
Kalastuksen verkot ja meren melusaaste ovat lähes hävittäneet pyöriäisen Itämeren pääaltaalta. Pyöriäiskannan nykytilanne Suomen aluevesillä on hieman epäselvä, mutta joka tapauksessa vähäinen. Suojelualueet voisivat olla ratkaisu pikkuvalaan suojelemiseksi.