Puoli vuotta on 182 päivää täynnä mahdollisuuksia onnistua, pettyä, purra hampaita yhteen ja uupua

Puoli vuotta on 182 päivää täynnä mahdollisuuksia onnistua, pettyä, purra hampaita yhteen ja uupua

Eduskuntavaaleihin on aikaa vain puoli vuotta, mutta järjestökenttä on väsyneempi kuin koskaan. Aktiivitoiminta kasautuu helposti parin ihmisen harteille, kun pandemiavuodet ovat etäännyttäneet ihmiset toisistaan ja yhdistystoiminnasta. Kilpailu vapaa-ajasta kolahtaa myös yhdistystoimintaan ja se haastaa demokratian toteutumisen, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.

Energiakriisi iskee vihreiden kannatukseen Saksassa

Energiakriisi iskee vihreiden kannatukseen Saksassa

Saksan vihreiden ennätyskannatus on lähtenyt laskuun energiakriisin myötä. Vihreät ei ole koko maan puolue Saksassakaan, vaan kannatus on jakautunut maantieteellisesti. Kriisitilanteessa paljon on laskettu suositun vihreän ministerin Robert Habeckin onnistumisen varaan.

Kaasuputket, suomalaisten päättäjien sinisilmäisyys ja Putinin epätoivo

Kaasuputket, suomalaisten päättäjien sinisilmäisyys ja Putinin epätoivo

Nord Stream -kaasuputkien räjäytys tuskin jää ainoaksi operaatioksi, jolla EU-maiden yhtenäisyyttä talven tullen koetellaan. Lisäämällä painetta länsimaita kohtaan Putin toivoo voivansa painostaa Ukrainaa hyväksymään Venäjän ehtojen mukainen rauha tai ainakin tulitauko. Jäätynyt konflikti Itä-Ukrainassa lienee nyt parasta mitä Venäjä voi toivoa., kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.

Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?

Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii sähköistymistä, mutta se taas vaatii lisää metalleja. Ilmastoneutraali yhteiskunta tarvitsee toteutuakseen kaivoksia, mutta niiden luonnonsuojelulliset haitat ovat ristiriidassa ilmastohyötyjen kanssa. Miltä näyttäisi kaivos, jota Vihreä liike voisi kannattaa, kysyy Hannu Oskala.

Poikkeusajat näkyvät budjetissa, Tanskasta löytyisi ratkaisu

Poikkeusajat näkyvät budjetissa, Tanskasta löytyisi ratkaisu

Budjettikeskustelun päähuomio keskittyy valtionvelkaan. Keskustelussa näyttää unohtuvan, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Velkaantumisen hoitotapoja arvioitaessa on unohtunut helpoin ratkaisu, Tanskan malli. Sen veroasteella Suomen talous olisi tasapainossa, kirjoittaa Eero Karisto. Budjetin lähetekeskustelu päättyy tänään tiistaina.

Valtion omistajaohjaus kaipaa järkeä

Valtion omistajaohjaus kaipaa järkeä

Valtion omistajaohjauksen historia on synkkä ja tuulinen. Kun ohjauksessa sekoittuvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet, vaarantuu moni yhteiskunnan kannalta kriittinen tekijä. Syyllisten etsimisen sijaan tarvitaan selkää linjaa ohjaukseen, kirjoittaa Eva Tawasoli.

Hoitajien vauhdin kiihtyminen pudottaa tukijoita kyydistä

Hoitajien vauhdin kiihtyminen pudottaa tukijoita kyydistä

Hoitajien työtaistelun jatkuminen on alkanut jakaa kansalaisten käsityksiä. Osa tukee hoitajien vaatimuksia edelleen varauksetta, mutta valmius vaarantaa ihmishenkiä ja poikkeuksellisen räyhäkäs retoriikka ovat nakertaneet hoitajaliittojen nauttimaa ymmärrystä. Keskustelusta pidetään piilossa sitä tosiasiaa, että sote-uudistukseen kuuluva palkkojen harmonisointi joka tapauksessa täyttää ainakin palkkakuopan syvimmät kohdat, kirjoittaa Eero Karisto.

Seilin tarina on rotuopin, erilaisuuden ja kuoleman tarina

Seilin tarina on rotuopin, erilaisuuden ja kuoleman tarina

Näytelmä Sielujen saari vie meidät Seiliin 1930-luvulle. Seili oli yksi Suomen rotuoppeja soveltavista laitoksista, joissa muun muassa steriloitiin sattumanvaraisesti naisia. Näytelmän kielellä puhutaan ”sekarotuisista”. Oli kiellettyä naittaa keskenään suomenkielisiä ja suomenruotsalaisia, kirjoittaa Kirsikka Moring.

Kaivoslain uudistus ei riittävästi turvaa luonnon monimuotoisuutta eikä takaa riittäviä korvauksia kaivosvarauksista

Kaivoslain uudistus ei riittävästi turvaa luonnon monimuotoisuutta eikä takaa riittäviä korvauksia kaivosvarauksista

Kaivoslaissa pitäisi määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu. Ilman tätä voidaan nähdä kansainvälisiä investointisuojaoikeudenkäyntejä kaivosjättejä vastaan. Kolin ympäristön varaus on esimerkki siitä, etteivät nykyinen tai uusi esitys laista toimi tältä osin, kirjoittavat Mari Holopainen ja Inka Hopsu.

Helsinki ei riitä vihreille

Helsinki ei riitä vihreille

Suomessa ei voi olla suuri puolue, jos on suuri vain Helsingissä. Vahva pääkaupunkiseutu on
menestystekijä koko maalle, mutta politiikassa vastakkainasettelu ole viisasta. Kepulainen Helsingin-vastainen retoriikka on pahimmillaan ala-arvoista, mutta yhtä lailla on syytä miettiä, miten Helsingin etuja
ajetaan.

Rosa Meriläinen: Elämät eriytyvät kulttuurielämän keskittyessä menestyviin kaupunkeihin

Rosa Meriläinen: Elämät eriytyvät kulttuurielämän keskittyessä menestyviin kaupunkeihin

Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta yhdenvertaisuus ei toteudu pelkästään maksuttomalla kirjastolla tai tuetuilla lippuhinnoilla. Osalla Suomen kunnista on melkoisia haasteita toteuttaa mitään muuta kuin viivytystaistelua näivettymistä vastaan. Yhteistyö eri toimialojen ja kuntien välillä voi olla ratkaisu kulttuurista näivettyvien alueiden pelastamiseen, kirjoittaa Rosa Meriläinen.

Aisha Benahmed: Media on kompuroinut Marin-kohussa

Aisha Benahmed: Media on kompuroinut Marin-kohussa

Sanna Marin-kohussa media hyökkäsi raatelemaan uutisankkaa ja omaan skuupinjanoon haettiin totuuspohjaa vaikka väkisin. Journalismilla, jota tehdään sosiaalisen median mittareilla ja ehdoilla, on vaara muuttua kokonaan somesisällöntuotannoksi varsinaisen tarkoituksensa sijaan, kirjoittaa kolumnisti Aisha Benahmed.

Yksipuoliset tunteet jyräävät velkakeskustelussa

Yksipuoliset tunteet jyräävät velkakeskustelussa

Keskustelu julkisesta velasta on Suomessa aktiivista ja omaperäistä. Siinä on runsaasti tunnetta, mutta tietoa puuttuu. Julkinen velka on perin suomalainen huolenaihe. Eniten huolta tuntuvat kantavan ne tahot, jotka haluavat yleisesti pitää yhteiskunnan roolin pienenä, kirjoittaa Eero Karisto.

Euroopan energiakriisi on itse tehdyn politiikan seurausta

Euroopan energiakriisi on itse tehdyn politiikan seurausta

Euroopan energiakriisi johtuu vuosikausia harjoitetusta lyhytnäköisestä energiapolitiikasta. Maat ovat investoineet liian vähän ydinvoimaan ja luottaneet liikaa siihen, että naapurimaasta voi tarvittaessa ostaa energiaa. Solidaarisuus on Euroopassa kovilla ensi talvena, kirjoittaa Rauli Partanen.

Kolumnisti Atte Harjanne: Vetytulevaisuuden rakentaminen kysyy realismia

Kolumnisti Atte Harjanne: Vetytulevaisuuden rakentaminen kysyy realismia

Puhdas vety on tärkeä työkalu, kun halutaan eroon fossiilienergiasta ja vähentää päästöjä. Vetytalouden perusfysiikasta juontuvat haasteet täytyy ottaa politiikassa tosissaan. Vedyn tuotanto vaatii valtavasti energiaa ja lisäksi vetytalous tarvitsee hurjan määrän uutta infraa kuten tuotantolaitoksia, varastoja, putkia ja polttokennoja.

Kokoomuksen on valittava joko vihreät tai perussuomalaiset

Kokoomuksen on valittava joko vihreät tai perussuomalaiset

Kannatuskyselyistä päätellen oleellisin kysymys ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisessä politiikassa on, istuuko kokoomus seuraavassa hallituksessa vihreiden vai perussuomalaisten kanssa. Se jakolinja on yleisestikin Suomen politiikan keskeinen tekijä, kirjoittaa Eero Karisto.

Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 6/6: Vihreillä ei ole oikeutta sanoa, miten ihmisten pitää puhua

Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 6/6: Vihreillä ei ole oikeutta sanoa, miten ihmisten pitää puhua

”Joskus tuntuu siltä, että täytyisi olla yliopistotutkinto ymmärtääkseen, mistä vihreissä puhutaan. Meillä vihreillä ei ole mitään oikeutta sanoa, miten ihmisten pitää puhua. Parhaimmillaan meidän politiikka on sellaista, että me tulemme itse onnelliseksi, mutta ei haitata toisten onnelliseksi tulemista.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.

Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 5/6: Vihreiden periaatteet näyttävät resonoivan enemmän naisäänestäjissä

Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 5/6: Vihreiden periaatteet näyttävät resonoivan enemmän naisäänestäjissä

”Jos miehet ovat sitä mieltä, että makkara on tärkeämpi kuin kasvisnakki, eläimiä pitää saada tappaa, on hyväksyttävää, että miehet saavat enemmän palkkaa ja niin edelleen, niin ei me sitä asiaa puolueen viestintälinjalla muuteta.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.

Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 4/6: Puuttuu se rosoisuus ja tekemisen meininki, näyttää liian siloitellulta

Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 4/6: Puuttuu se rosoisuus ja tekemisen meininki, näyttää liian siloitellulta

”Tosi moni vanhemmista vihreistä ei tunne yhteyttä tähän puolueeseen. He miettivät, mitä tälle puolueelle on tapahtunut, ja siitä olen enemmän huolissani kuin tästä mieskeskustelusta. Puuttuu se rosoisuus ja tekemisen meininki, näyttää liian siloitellulta. ” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.

Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 2/6: Enemmän kantaa arkisiin asioihin, myös paikallisella tasolla

Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 2/6: Enemmän kantaa arkisiin asioihin, myös paikallisella tasolla

”Kaipaisin, että vihreät ottaisi kantaa enemmän arkisiin asioihin, myös paikallistasolla. Jos haluamme kasvaa isoksi puolueeksi, meidän pitää näkyä keskustelemassa isojenpuolueiden kanssa laajasti eri teemoilla. Esimerkiksi keskusteluissa ikäihmisten asioista emme juuri näy.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.