Hinnat ja vuokrat kertovat, että edelleen kaikki haluavat keskustaan: liikkeet, toimistot ja asukkaat. Kaikki eivät kuitenkaan keskustaan mahdu. Helsinki tarvitsee uuden yleiskaavan, joka sallii toimistojen muuttamisen asunnoiksi ja palvelujen uudelleen sijoittamisen, kirjoittaa Osmo Soininvaara.
Amsterdamissa turvallisten huumeiden käyttöhuoneiden asiakaskunta vähenee ja vanhenee. Helsingin kaupunki tukee käyttöhuoneiden perustamista, mutta lainsäädäntö ei anna myöden edes kokeiluille. Kokeilulle olisi korkea aika, kirjoittaa Kati Juva.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut maailmaa pysyvästi. Tilanne vaikuttaa myös Suomeen, mutta vaikutukset eivät jakaudu alueellisesti tasaisesti. Yhteistyön päättyminen Venäjän kanssa on iskenyt erityisesti itärajan läheisyydessä sijaitseville alueille. Itäisestä Suomesta ja sen elinvoimasta huolehtiminen tulee nostaa keskeiseksi osaksi tulevaa hallitusohjelmaa, kirjoittaa Petri Nieminen.
Suuri osa Ukrainan infrastruktuuria pitää rakentaa uusiksi tuhojen jäljiltä. Fyysisen urakan ohella tiedossa on monien instituutioiden päivittämistä ja intregraatiota EU:n rakenteisiin. Suomella on projektiin paljon annettavaa, kirjoittaa Verde-kolumnisti Atte Harjanne.
Planeetan kantokyky on koetuksella. Meidän on välttämätöntä vähentää aivan kaikkea kulutusta, energiankäyttöä ja luonnonvarojen hyödyntämistä radikaalisti.
Ilonpilaaja sanoo suoraan ja ikävästi: sähköautoilla ei ratkaista ilmastonmuutosta.
Viimeisten viikkojen aikana julkisuuteen on noussut turvallisuusalalla tapahtuneet väkivallanteot ja tarpeeton voimankäyttö. On todennäköistä, että esiin tulleet tapaukset ovat vain pintaraapaisu. Koko turvallisuusala pitäisi uudistaa pohjamutia myöten, kirjoittaa Verde-kolumnisti Aisha Benahmed.
Liike Nyt sai kaipaamaansa julkisuutta, kun muutama päivä spekuloitiin kokoomuksen hylkäämän Wille Rydmanin uudesta kotipesästä. Rydman olisi politiikkansa puolesta sopinut Liike Nytin riveihin – kuten lähes kaikki muutkin. Se ehkä onkin liikkeen ongelma: kun seinät ovat liian kaukana toisistaan, on vaikea kuvitella olevansa missään sisällä.
Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaistaan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Yritysten tuet voitaisiin korvata ainakin osin verokevennyksin. T&K-toiminnan rahoituslaista on tehtävä päätöksiä nopeasti, kirjoittavat Mari Holopainen ja Henry Scheinin.
Valtiovarainministeriö luki loppuvuonna taas perinteiset madonluvut päättäjien pureskeltavaksi. Säästöjä on yleensä haettu sosiaalietuuksista ja yritystuista. Tulopuolella on useimmiten keskitytty työllisyyden parantamiseen, mutta keskusteluun ovat nousseet myös veronkorotukset.
Puolentoista miljoonan euron lahjukset Qatarin ja Marokon etuja ajaville mepeille ovat röyhkeydessään ainutlaatuinen vyyhti, joka ravistellut Eurooppaa kuluneiden viikkojen aikana. Jo reilu vuosi sitten Euroopan parlamentti esitti EU-instituutioiden yhteistä etiikkakomiteaa. Nyt parlamentin on oikeasti ryhdyttävä eettisten sääntöjen määrittämiseen.
Energiakeskustelussa on paljon hypeä sekä pienreaktoreiden että vedyn suhteen. On tärkeää että hyödyistä ja haitoista kerrotaan tosiasioihin perustuen, kirjoittaa Ville Tulkki.
Porilainen Anne Liinamaa jätti kuntapolitiikan kiemurat viime kuntavaaleissa. Liinamaa pohtii nyt poliitikon vahvaa identiteettiä sekä sitä, että poliitikot tarvitsevat enemmän tukea myös kunnallisessa päätöksenteossa. Vaikka päättäjän ura on ohi, on Porin paikallispolitiikka päivittäin Liinamaan arjessa kirjan kirjoittamisen myötä.
Tieto- ja viestintätekniikan eli ICT:n roolista ympäristökriisin ajassa on vaikea saada kiinni. Toisaalta digitalisaatiota hypetetään, koska se tuo ratkaisuja kestävyyskriisiin. Toisaalta se tuhlaa harvinaisia maametalleja. Videoiden suoratoisto syö koko ajan enemmän energiaa ja ovat sitä kautta osa ilmastokriisiä.
Mikä merkitys uskomuksilla ja arvoilla on talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen kannalta? Miten markkinatalous ja kapitalismi ovat muokanneet kulttuurin kehitystä? Onko globaali kapitalismi uhka vai mahdollisuus ympäristön kannalta? Näitä teemoja pohtii uusimmassa kirjassaan valtiotieteiden tohtori, taloustieteilijä ja pitkän linjan yhteiskunnallinen keskustelija Sixten Korkman.
Onko Venäjällä demokraattista tulevaisuutta? Miten ilmastopolitiikka on kehittynyt 30 vuodessa? Näistä teemoista keskustellaan Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon! -podcastissa.
Energiakriisissä on keskityttävä toimiin, joilla varmistetaan sähköenergian riittävyys. Sen sijaan, että heikennettäisiin kannustimia säästää energiaa, tulisi tukia kohdistaa energian hinnan noususta eniten kärsiville, kirjoittaa Tieteen ja teknologian vihreät.
Keskustan kannatus on valunut historiallisen alas ja osasyynä pidetään “vihervasemmistolaisessa” hallituksessa oloa. Vihreissäkin on käyty sisäistä keskustelua puolueen sijoittumisesta perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla. Halu edistää ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa ei ole kuitenkaan riippuvainen tästä jaosta, kirjoittavat Eveliina Laakso ja Timo Huhta.
Energiakriisistä selviytymiseksi tehdyt tukitoimet kohtelevat Suomessa ihmisiä epäreilusti. Keskiluokka vaikuttaa hyötyvän tuista eniten. Kovinta hintaa tilanteessa maksavat ne, joiden talous on jo valmiiksi tiukimmalla, kirjoittaa Jarkko Lauspalo.
Hautala ja Hassi laittavat aikamme yhteiskunnalliset haasteet halki, poikki ja pinoon uudessa podcastissa. Puheenaiheina loppuvuoden aikana ovat muun muassa energiakriisi, Venäjän tilanne ja tasa-arvo.
Maapallon resursseja ylikulutetaan ja ilmasto- ja ekokriisi tuovat myös yhteiskunnallisia seurauksia. Kaikki tämä uhkaa myös suomalaisten terveyttä. Todennäköisesti vain hyvin vahvat ohjauskeinot voivat saada aikaan riittävän isot muutokset riittävän nopeasti. Yksi keino olisi kulutuskäytävä, joka rajaisi esimerkiksi lihan syöntiä.
Luontokadon tilannekuva on Montrealin biodiversiteettikokouksen alla synkkä. Tilanteen vakavuuden ymmärtämisen ja yhteisen tahdon jälkeen tarvitaan toimintaa. Luonto tarvitsee lisää tilaa – myös Suomessa.
Keskustan kannatusalhon yksi mielenkiintoinen seuraus hallitusrintamassa tempoilun lisäksi on ollut puolueen nuorisojärjestön profiloituminen. Vain vähän aikaa sitten keskustanuoret moittivat emopuoluetta neliraajajarrutuksesta sekä ympäristötoimien jarrutuksesta. Viesti ei mennyt perille, kirjoittaa Eero Karisto.
Kuinka moni voi kuvitella syövänsä lemmikkieläimen? Onko ok, että eläimet kärsivät ja kuolevat makunautintojemme vuoksi? Eivätkö maitotuotteet ja kananmunat sittenkin käy? Juha Lempiäinen kysyy monta henkilökohtaista kysymystä.
Twitterin merkitys demokratian välineenä paljastui vasta, kun se päätyi arvaamattoman Elon Muskin omistukseen. Miljardööri ajaa kaksilla rattailla huomion maksimoinniksi. Sietämättömin temppuilu nähtiin Starlink-verkon kanssa Ukrainassa.
Suomessa käytiin sunnuntaina seurakuntavaalit. Suomalaisten enemmistö kuuluu evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, mutta vain harva antoi äänensä vaaleissa. Seurakuntavaaleissa äänestäjän kuluttajansuojan haastavat sitoutumattomien listat, kirjoittaa Laura Pullinen.
Kohti kauniimpaa kaupunkia on herkullinen teos. Analyysin kohteena on nykyarkkitehtuuri ja sen aiheuttamat kielteiset muutokset ympäristössämme. Kaltaisestani rumasta rakentamisesta ahdistuneesta maallikosta useimmat kirjan havainnoista ja väittämistä ovat osuvia ja suorastaan riemastuttavia
Kasvisruokaa ja ärtyvän suolen oireyhtymää on pidetty mahdottomana yhtälönä. On kuitenkin yksilöllistä, miten eri ruoka-aineet aiheuttavat oireita. Ruokavalio on joka tapauksessa vain osa hoitoa, kirjoittaa joukko ravitsemuksen asiantuntijoita puheenvuorossaan.
Suomi on nyt kaivosteollisuuden investointikohteiden kärkimaita. Malminetsintä luo kohdealuelleen epävarmuutta riippumatta siitä, tehdäänkö löydöksiä vai ei. Malminetsintää ja kaivostoimintaa sekä merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja ei kaikkialla voida sovittaa yhteen.
Jenni Karimäen uutuusteos jatkaa siitä mihin Sari Aallon aiempi teos jäi. Se kokoaa yhteen Vihreän liiton kehityksen 1990-luvulla ja kuvailee myös, miten puolue on tuosta ajasta kehittynyt.
Suomen metsistä yli puolet on yksityisomistuksessa. Selkeämmät taloudelliset kannustimet omistajille ja valtion metsien pitkäjänteisempi vaaliminen olisivat metsäluonnon ja hiilinielujen turvaamisessa tarpeen, kirjoittaa Verde-kolumnisti Atte Harjanne.
Uusi kirja degrowthista tarjoaa selkeitä syyllisiä ongelmiin, mutta sortuu sekavuuteen omassa tulevaisuuden visioinnissaan. Onko anarko-kommunismi todellakin realistinen ja ainoa vaihtoehto? Ei ole, väittää Jani-Petri Martikainen.
Vuosi vuodelta aiemmin alkava joulukausi perinteineen voi tuoda iloa ja lohtua, mutta se aiheuttaa myös rauhattomuutta. Joulu on samaan aikaan sekä vuoden kuumin kulutusjuhla että hiljentymisen perhejuhla. Korosti siitä kumpaa puolta tahansa, on väärässä, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.
Berliinissä ja monissa muissakin suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa on jo paljon sodan vuoksi Venäjältä lähteneitä. Eurooppaa rikastuttaa joukko eri alojen parhaita venäläisiä, joille paluu kotimaahan ei ole näköpiirissä. Hieman suren sitä, että Suomi on vain Venäjän moraalisen maastamuuton kauttakulkumaa, kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.
Ilmastometsät -kirja on kiinnostava ja kirjava kokoelma artikkeleita, joissa ruoditaan metsien ja metsityksen merkitystä taistelussa katastrofaalista ilmastonmuutosta vastaan sekä selvennetään keskeisiä käsitteitä. Kirjaa voi suositella valistukseksi myös niille, joiden mielestä metsien suojelu tai kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen ovat viherpipertäjien höpötystä.
Parin viikon kuluttua maailman ilmastoneuvottelijat kokoontuvat Egyptiin YK:n COP27-ilmastokokoukseen. Kehittyvien maiden edustajat tuovat neuvottelupöytiin isoja rahoitustoiveita. Dollareita, euroja ja jenejä tarvitaan sitä enemmän, mitä kauemmin ilmastotoimissa viivytellään.
Presidentinvaalien mielenkiintoisin kysymys tällä hetkellä on kokoomuksen tuleva ehdokas. Sen vaihtoehdoissa on ehkä eniten keskinäisiä eroja. Jos ulkopolitiikan osaaminen ratkaisee, suomalaiset äänestävät toisella kierroksella Pekka Haaviston ja Alexander Stubbin välillä, kirjoittaa Eero Karisto.
Huuto kaupunkiluonnon puolesta -kirja antaa äänen useille helsinkiläisille asukasaktiiveille, jotka ovat etsineet keinoja läheisen kallion tai metsäalueen suojeluun. Kirja on perinpohjainen opas kaavoituksesta ja sen muuttamisesta kiinnostuneille. Kaupunginhallituksen jäsenen, vihreiden Tuomas Rantasen mielestä kasvava kaupunki tarvitsee myös kansalaisaktiivisuutta.
EU:n historiallisen vihreän siirtymän ohjelman polulla on vielä monta vaikeaa vääntöä ja päätösrumbaa. Arvostettu Politico-media on listannut Green Dealin vaikuttajia, eikä heidän joukossaan ole yhtään suomalaista nimeä, kirjoittaa Leena Brandt.
Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on ollut ihmisen elvytystoimenpiteiden varassa jo kymmeniä vuosia. Sukupuutto näyttää todennäköiseltä, mikäli lajin luonnollista elinkiertoa ei onnistuta pian palauttamaan jonnekin päin laajaa Vuoksen vesistöaluetta. Lisääntymis- ja poikasalueiden lisääminen voisi olla mahdollista Heinäveden Palokissa, mutta se vaatisi alueella sijaitsevan vesivoimalaitoksen purkamista.
Myönteinen asenne esteettömyyttä kohtaan on eduksi esteettömyyttä
edistettäessä, mutta se ei korvaa lainsäädäntöä. Se ei muutu hissiksi,
pistekirjoitukseksi, äänimajakaksi tai induktiosilmukaksi. Esteettömyyslainsäädäntömme tarvitsee selkeitä velvoitteita, aktiivista valvontaa ja tuntuvia sanktioita, kirjoittavat Amu Urhonen ja Pauli Rautiainen.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
