Vihreät valitsi Emma Karin nostamaan vihreiden näkyvyyttä hallituksessa

Vihreät valitsi Emma Karin nostamaan vihreiden näkyvyyttä hallituksessa

Vihreät teki eilen henkilövalintoja, joiden toivotaan tuovan menestystä aluevaaleihin ensi tammikuussa ja eduskuntavaaleihin keväällä 2023. Lyhyt pesti ympäristö- ja ilmastoministerinä on Emma Karille näytön paikka: ensi keväänä odotetaan kovaa vääntöä mm. päästörajoituksista. Krista Mikkonen säilyttää paikan ministerinä, mutta siirtyy vetämään vihreille hankalaa sisäministeriötä.

Kolumnisti Brigita Krasniqi: Feminismi on myös miesten asialla

Kolumnisti Brigita Krasniqi: Feminismi on myös miesten asialla

Tiukat sukupuoliroolit ovat haitaksi kaikille, ja toksinen maskuliinisuus on haitaksi myös miehille. Miehet saavat olla miehiä, mutta stereotyyppinen miesten mies ei ole ainoa tapa olla mies. Ihmiset ovat yksilöitä, ja feministien tavoitteena on maailma, jossa jokainen saa olla oma itsensä, kirjoittaa Brigita Krasniqi.

Pohjois­mainen työvoima­pal­ve­luiden malli lisää tukea työnhakuun

Pohjois­mainen työvoima­pal­ve­luiden malli lisää tukea työnhakuun

Hallitus esittää työvoimapalvelujen uudistamista pohjoismaiseen malliin. Työttömän kyykyttämisen sijaan lisätään työvoimapalveluiden resursseja ja tuodaan yksilöllistä tukea työnhakuun. Paikallinen työmarkkinatilanne ja työnhakijan työkyky huomioidaan velvoitteiden osalta. Rankaisemisen ja tuloja leikkaavien karenssien sijaan tarjoamme nyt tukea ja palveluja työnhakijalle, kirjoittaa Hanna Holopainen.

Vihreän liikkeen pitäisi lähteä aidosti mukaan maanpuolustukseen

Vihreän liikkeen pitäisi lähteä aidosti mukaan maanpuolustukseen

Maanpuolustus on liian tärkeä asia jätettäväksi muille puolueille. Suomen puolustus on samalla demokratian ja vihreiden arvojen, kuten tasa-arvon puolustamista. Naiset pitäisi saada paremmin mukaan maanpuolustustyöhön ja Nato toisi lisää turvallisuutta Suomelle ja koko Euroopalle, kirjoittaa Paavo Heiskanen.

Kolumnisti Petri Nieminen: Valtion luonnontilaiset metsät on suojeltava

Kolumnisti Petri Nieminen: Valtion luonnontilaiset metsät on suojeltava

Suomessa on jäljellä enää muutamia prosentteja täysin luonnontilaista metsää. Tuhannet lajit ovat riippuvaisia vanhojen metsien muodostamista elinympäristöistä ja lahopuusta. Nyt olisikin suojeltava valtion mailla olevan luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät, kirjoittaa Petri Nieminen.

Selkokieli reittinä suomen kielen oppimiseen

Selkokieli reittinä suomen kielen oppimiseen

Suomi tarvitsee uusia suomalaisia ja maahantulijat tarvitsevat kielitaidon. Englanninkieliset palvelut eivät esimerkiksi tavoita läheskään kaikkia Venäjältä tai arabimaista tulevia. Meillä tarvitaan suomen ja ruotsin opetusta selkokielellä, jossa mukautettu sisältö ja sanasto helpottavat kielen omaksumista, kirjoittaa Terhi Ainiala.

Suomen on lahjoitettava ylimääräiset rokotteet kehittyviin maihin

Suomen on lahjoitettava ylimääräiset rokotteet kehittyviin maihin

Monissa maissa kuolee edelleen joka päivä saman verran ihmisiä koronatautiin kuin Suomessa on kuollut koko pandemian aikana. Rikkaissa maissa onkin keskitytty omien kansalaisten rokottamiseen sen sijaan, että olisi globaalisti rokotettu kaikki riskiryhmiin kuuluvat. Ylimääräiset rokotteet tulisi lahjoittaa kehittyville maille, kirjoittaa Johanna Kohvakka.

Ostereita sateisella torilla – kansalaiskeskustelu EU:sta on absurdia

Ostereita sateisella torilla – kansalaiskeskustelu EU:sta on absurdia

Eurooppa olemme me – kampanja yrittää herättää kansalaiset keskustelemaan EU:sta. Lähtökohta on absurdi. Ei ihmisillä ole yleisesti mielipidettä Euroopan unionin tulevaisuudesta, sen enempää kuin ihmisillä ei ole yleisesti mielipidettä Valkeakosken kulttuuritoimesta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta tai Euroopan ruokavirastosta, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Metsälajien uhanalaistuminen jatkuu, mutta metsätalouden roolia vähätellään

Metsälajien uhanalaistuminen jatkuu, mutta metsätalouden roolia vähätellään

Julkisessa metsäkeskustelussa on paljon sumutusta, eivätkä alan lobbarit tahdo hyväksyä ekologisia tosiasioita, jotka selittävät meidän metsälajiemme uhanalaisuutta. Keskustelussa vähätellään Suomen roolia oman alueellisen monimuotoisuuden suojelussa ja jopa kiistetään asiantuntijoiden uhanalaisuusarvioita. Pelottavinta on, että emme edes tiedä mihin kaikkiin tapahtumiin ja tapahtumaketjuihin lajien häviäminen johtaa, kirjoittaa Pyry Toivonen.

Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Vihreiden puoluekokousta ennen Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa annettiin ymmärtää, että “vihreät konkarit” haluavat viedä vihreitä oikealle, jotta puolueen kannatus nousisi. Ratkaisevaksi nähtiin varapuheenjohtajan vaali. Itse puoluekokouksessa kaikki varapuheenjohtajaehdokkaat julistivat puolueen moniäänisyyden tarvetta ja kuuntelemista, linjaristiriita ei tullut mitenkään ilmi heidän puheistaan, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Onko kannabisaloitteellisuus nykypäivän oikeistolaisuutta?

Onko kannabisaloitteellisuus nykypäivän oikeistolaisuutta?

Kannabiksen laillistamiskysymys paljastaa mihin poliittinen ajattelu on menossa millenniaalien ja Z-sukupolven myötä, ja millaisia poliittisia liittoumia jatkossa voi muodostua. Osalle vanhemmasta sukupolvesta tämä näyttää tulleen yllätyksenä, kirjoittaa Ahto Apajalahti.

Kolumnisti Heidi Hautala: EU yhä haluton jakamaan vastuuta afgaanipakolaisista

Kolumnisti Heidi Hautala: EU yhä haluton jakamaan vastuuta afgaanipakolaisista

Afganistanista pakenevien viisuminsaantia ja perheenyhdistämistä pitää helpottaa ja Suomen pakolaiskiintiön voisi kaksinkertaistaa. Toimia tarvittaisiin myös EU-tasolla, mutta EU-maat eivät ole halukkaita jakamaan vastuuta pakolaisten sijoittamisesta. EU-maiden sisäministerien yhteisissä päätelmissä korostuu kuitenkin oman pesän suojelu, kirjoittaa Heidi Hautala.

Yksi vai kaksi ja kuka vai ketkä? Ohisalon tuuraajaksi on monta vaihtoehtoa

Yksi vai kaksi ja kuka vai ketkä? Ohisalon tuuraajaksi on monta vaihtoehtoa

Vihreiden varapuheenjohtajavalinta herättää tavanomaista enemmän kiinnostusta, sillä edessä on Maria Ohisalon vanhempainvapaan aikainen tuuraus puolueen puheenjohtajana ja sisäministerinä. Kenet valitaan kolmen hengen puheenjohtajistoon ja tuuraako heistä sama henkilö puheenjohtajaa ja sisäministeriä? Laitetaanko samalla ministeripaikkoja kiertoon? Vai olisiko mahdollista malli, jossa on kaksi tasavaroista tuuraavaa puheenjohtajaa, josta toisella olisi myös ministerin salkku, kysyy Leena Brandt.

Kännykkä katosi, kaikki katosi – digielämän nurja puoli

Kännykkä katosi, kaikki katosi – digielämän nurja puoli

Kun puhelin putoaa mereen tai katoaa puolukkametsään, on kaikki hetken aivan toisin. Bussimatka pitää maksaa käteisellä, someen ei pääse ja sähköpostikin katoaa, jos kaikki palvelut ovat kaksivaiheisen tunnistautumisen takana. Pakkopysähdys avaa silmät näkemään, miten yhteiskunta on rakennettu digipalveluiden ja liittymäpaketillisen kuukausiveloitteisen kunnollisen kansalaisen tarpeisiin, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.

Kolumnisti Atte Harjanne: Missä viipyvät ruuhkamaksut?

Kolumnisti Atte Harjanne: Missä viipyvät ruuhkamaksut?

Hallitus lupasi ruuhkamaksut mahdollistavan lain jo hallitusohjelmassa. Silti valmistelun alkua odotellaan kaupungeissa yhä, ja viivyttely nakertaa päätöksenteon uskottavuutta. Ruuhkamaksulaista ei ole tarpeen tehdä ylimääräisen mutkikasta tai riippuvaista tietystä tekniikasta. Kamerat rekkareita lukemaan ja tuloutus kuntaan, siinä se, kirjoittaa Atte Harjanne.

Maatalous on kaikkien asiaa ja siitä pitää myös vihreiden puhua

Maatalous on kaikkien asiaa ja siitä pitää myös vihreiden puhua

Kuka saa sanoa mitä maataloudesta – keskustelu pääsi tänään uuteen vauhtiin. Maaseudun Tulevaisuus julkaisi vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon haastattelun ja Krista Mikkosen kolumnin. Tarjontaa täydensi vielä Luonnonvarakeskuksen tutkijan haastattelu, jossa käy jälleen ilmi maatalouden päästöjen pysyminen ennallaan 2000-luvulla. On kuitenkin turha toivoa, että maaseudun ja keskustan äänenkannattaja jättäisi viimeistä sanaa vihreille, kirjoittaa Leena Brandt

Perussuomalaiset on keskitetysti johdettu puolue – isosta puoluekokouksesta huolimatta

Perussuomalaiset on keskitetysti johdettu puolue – isosta puoluekokouksesta huolimatta

Perussuomalaiset jaksavat ylistää puolueensa olevan Suomen demokraattisin, koska kahden vuoden välein kokoontuvaan puoluekokoukseen saavat osallistua kaikki puolueen jäsenet, jotka ovat jäsenmaksunsa maksaneet. Tarkemmin sääntöjä ja käytäntöjä seuraten joudumme tekemään kuitenkin toisen johtopäätöksen: perussuomalaisissa ei toteudu suora demokratia, vaan sitä johtaa valikoitunut puolue-eliitti. Voidaan jopa sanoa, että perussuomalaisten puolueorganisaatio on Suomen keskitetyin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

EU loukkaa ihmisoikeuksia Välimerellä ja Suomikin voisi ottaa huomattavasti lisää pakolaisia

EU loukkaa ihmisoikeuksia Välimerellä ja Suomikin voisi ottaa huomattavasti lisää pakolaisia

Pakolaiskriisi on edelleen ratkaisua vailla – Välimeri on hautausmaa. Tänä vuonnakin on jo yli 800 ihmistä hukkunut Välimerellä, EU tekee diilejä Turkin ja Libyan kanssa ja pakolaisleireillä eri maissa odottaa tuhansia ja taas tuhansia pakolaisia turvattomissa oloissa. EU on suuri ja vauras alue, jolla olisi varaa auttaa. Nyt saa hävetä koko EU:n ja Suomen puolesta, kirjoittaa Ismo Peltonen.

Pohjoisen lohi tarvitsee lisää kalastusrajoituksia, tehostettua valvontaa ja kunnolliset kalatiet

Pohjoisen lohi tarvitsee lisää kalastusrajoituksia, tehostettua valvontaa ja kunnolliset kalatiet

Tornion-Muonionjoessa on tänä kesänä ollut hyvin lohta, mutta joidenkin lohestajien ahneudelle ei mikään riitä. Joella käytetään paikoin laittomia pyyntimenetelmiä ja ylikalastetaan ajoittain . Suomen pitäisi vaatia EU:ssa tiukempia pyyntikiintiöitä, rajoittaa pyyntiä merellä ja joessa, rakentaa kunnon kalatiet ja lisätä lohestuksen valvontaa, kirjoittaa Kari Alaniska.

Koko Suomen Vihreät

Koko Suomen Vihreät

Vihreistä pitää tehdä koko Suomen puolue. Tämä saattaa kuulostaa mahdottomalta tehtävältä. Pohja on kuitenkin parempi kuin ajoittain synkkiä sävyjä saaneen keskustelun perusteella voisi kuvitella. Vihreiden ei pidä olla kuin heimo, jonka jäsenet kyräilevät muiden heimojen jäseniä. Vihreiden pitää olla pikemminkin kuin heimojen kokous, johon ihmiset eri taustoista kokoontuvat yhteisen tehtävän ääreen, kirjoittaa Oras Tynkkynen.

Sote on odotettu askel eteenpäin

Sote on odotettu askel eteenpäin

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus työntyy hiljalleen kohti maalia. Uudistus on monellakin tasolla katsottuna aivan valtava ja ansaitsi siksi perusteellisen pureskelun – sitä käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa puoli vuotta ja kuultiin satoja asiantuntijoita. Noora Koponen kirjoittaa, että jaksamisen kannalta tärkeintä oli koko ajan pitää mielessä miksi sotea tehdään. Ihmisten vuoksi.

Maailmanparantaminen sukupuolittuu – vihreät sen mukana

Maailmanparantaminen sukupuolittuu – vihreät sen mukana

Liedossa vihreät saivat kuntavaaleissa yhden valtuustopaikan lisää, mutta menettivät samalla ainoan miesvaltuutettunsa. Koko maassa taas vihreiden miesvaltuutettujen osuus putosi 32 prosentista 26:een. Uuden sukupolven naisten menestys politiikassa on ilon aihe, mutta vihreiden pitää myös miettiä miten puhutella miehiä, kirjoittaa Ville Savonlahti.

Vihreät hävisi kuntavaalit – mitä nyt on tehtävä?

Vihreät hävisi kuntavaalit – mitä nyt on tehtävä?

Neljä vuotta sitten vihreät oli yksi päävaihtoehto Suomen tulevaisuuden suunnalle. Ihmiset laittoivat luottamuksensa vihreisiin kunnissa, koska lupasimme siellä puolustaa kouluja, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä kovien arvojen ollessa vallalla. Olemmeko tehneet tekoja lupausten puolesta? Paljon kyllä, mutta – tarpeeksi? Myös hallituksessa linjan on oltava kirkas: vaikka aina ei saada läpi mitä halutaan, sekin on sanottava julki rehellisesti ja avoimesti niin että äänestäjä tietää mitä on yritetty tehdä ja missä ei olla itsekään tyytyväisiä, kirjoittaa Ville Niinistö.

Vihreiden on opittava avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille nykyistä paremmin

Vihreiden on opittava avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille nykyistä paremmin

Kuntavaalien jälkeen vihreät on edelleen Helsingin toiseksi suurin puolue, vaikka kannatus laski. Vihreiden erityinen haaste on siinä, että on opittava vielä nykyistä paremmin avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille. Suurin tappiota selittävä tekijä nähdäkseni on siinä, että oman tekemisen vaikuttavuus ei ole näyttäytynyt kaikille äänestäjille riittävästi. On opittava kertomaan missä asioissa se aito uudistusmielisyys oikeasti elää, kirjoittaa Tuomas Rantanen.

Vastaanottokeskusten lakkauttaminen voi vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden työ-, opiskelu- ja perhe-elämää

Vastaanottokeskusten lakkauttaminen voi vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden työ-, opiskelu- ja perhe-elämää

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ovat toimineet satojen ihmisen koteina jo vuosien ajan. Vastaanottokeskuksen toiminnan lopettaminen merkitsee sen asukkaille siirtoa toiselle paikkakunnalle ja mahdollisen työ- ja opiskelujakson keskeytymistä. Vastaanottolakia tulisi muuttaa niin, että turvapaikanhakijoiden siteet paikkakunnalla otettaisiin paremmin huomioon, kirjoittaa Inka Hopsu.

Ulosjättäjät: Ketkä saavat olla perussuomalaisten ja sinimustien mielestä kansalaisia

Ulosjättäjät: Ketkä saavat olla perussuomalaisten ja sinimustien mielestä kansalaisia

Demokratiassa ei kysytä uskonnollista taustaa, Suvivirren osaamista tai synnyinmaata, vaan kansalaiset ovat tasa-arvoisia keskenään. Oikeistopopulistiset perussuomalaiset, pienpuolue Suomen Kansa Ensin ja fasistinen Sinimusta-liike haluavat jättää maahanmuuttajia suomalaisuuden ulkopuolelle. Tällä ajattelulla on juuret 1900-luvun totalitarismissa, joka johti kaasukammioihin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Lisää vauhtia maatalouden ilmastotyöhön

Lisää vauhtia maatalouden ilmastotyöhön

Maatalouden ilmastotyön potentiaali on valtava. Ruoantuotanto on tällä hetkellä suuri päästöjen lähde, mutta valitsemalla ilmastoviisaita käytäntöjä maanviljelyllä on mahdollisuus pienentää päästöjään ja lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä. Moni viljelijä on jo ottanut käyttöönsä ilmastoystävällisempiä tuotantotapoja. Nyt on tärkeää saada ne vallitseviksi käytänteiksi, sillä on selvää, että maataloudessa päästöjä pitää vähentää siinä missä esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa, kirjoittaa Krista Mikkonen.

Aamiaiset ja mersut – on aika päivittää pelisääntöjä

Aamiaiset ja mersut – on aika päivittää pelisääntöjä

Ensimmäinen reissu lomamökille on yleensä työntäyteinen. Pitää putsata hiirenpapanat, tuulettaa vuodevaatteet, laittaa laituri ja mitä sitä nyt on. Organisaatioissa kannattaisi samaten ottaa vuosittainen kevätsiivous käyttöön. Kannattaisi vähintään kerran vuodessa tarkistaa, onko kaappeihin unohtunut vanhaa aamiaisruokaa, ovatko kaikki perillä pelisäännöistä ja hetkinen, mitkäs ne pelisäännöt oikein ovatkaan.

Koronan alkuperän selvittäminen uhkaa jakaa maailman

Koronan alkuperän selvittäminen uhkaa jakaa maailman

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on antanut maansa tiedustelupalveluille käskyn selvittää seuraavan kolmen kuukauden ajan pandemian aiheuttaneen koronaviruksen alkuperää. Huolimatta siitä, että tutkimus tuskin tuo täyttä varmuutta asiaan, on taudin alkuperän nousemisella tällaiseen käsittelyyn jo suuria seurauksia. Myös tutkinnan tulos voi aiheuttaa paitsi tieteellisiä, myös poliittisia seurauksia, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Biokaasun jakeluvelvoite pitäisi nostaa 100 prosenttiin – nyt suunta on väärä

Biokaasun jakeluvelvoite pitäisi nostaa 100 prosenttiin – nyt suunta on väärä

Suomessa kaasuautoille on tulossa biokaasun jakeluvelvoite nestemäisten biopolttoaineiden tapaan, mutta tämä ei edistä biokaasun käyttöä. Kaasuautojen kannalta olisi parempi, jos Suomessa ja Euroopassa saisi tankata vain biokaasua eli biokaasun jakeluvelvoite nostettaisiin kerralla 100 prosenttiin. Siinä tapauksessa kaasuautot voitaisiin autotehtaiden valmistamien autojen päästöjä laskettaessa ja Suomen auto- ja ajoneuvoverotuksessa laskea nollapäästöisiksi. Se kannustaisi sekä valmistamaan ja ostamaan kaasuautoja että investoimaan biokaasulaitoksiin, kirjoittaa Kimmo Klemola.