Aluevaalit 2022 – vihreille jo toinen pettymys vuoden sisään

Aluevaalit 2022 – vihreille jo toinen pettymys vuoden sisään

Aluevaalien tulos oli vihreille iso pettymys, kun kannatus jäi 7,3 prosenttiin. Vaikka Helsinki oli poissa kuvioista, olisi kuntavaalien tasoinen tulos muualla Suomessa ollut selvästi suurempi. Vielä vihreitäkin pettyneempiä oltiin vain perussuomalaisten joukoissa, sillä puolue jäi kauas kolmen suuren joukosta, kirjoittaa Leena Brandt.

Aluevaalit eivät ole tietokilpailu

Aluevaalit eivät ole tietokilpailu

Aluevaalien ennakkoäänestys on päättynyt ja 26,3 prosentin äänestysaktiivisuus viittaa siihen, etteivät pahimmat pelot toteudu. Äänestäjät intoutuvat ehkä jopa kuntavaalien tasolle eli joka toinen äänestysikäinen käy uurnilla sunnuntai-iltaan mennessä. Näitä vaaleja vaivaa eurovaalien kaltainen ”en ymmärrä mistä äänestetään” -hokema, kirjoittaa Leena Brandt.

Pilvien herruus – ihminen jumalana

Pilvien herruus – ihminen jumalana

Tuija Halttusen dokumenttielokuva Näin pilvet kuolevat on runollinen ja tieteellisesti tarkka teos. Pilvet edustavat elokuvassa jotain ihmistä suurempaa ja herättävät kysymyksiä ihmisen hallitsevasta suhteesta luontoon.

Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta

Ovi auki Natoon, mutta ei liittouduta

Venäjän mielestä Suomi ei saisi liittyä Natoon. Naton ongelmat ovat ydinasekeskeisyys ja konfliktinratkaisutavat. Paras tapa tukea liennytystä ja ydinaseriisuntaa olisi se, että Suomi pysyy osana länttä, mutta ei vielä liittoudu, kirjoittaa Kati Juva.

Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat

Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat

Maatalouden kannattavuus on jatkunut pitkään heikkona. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näkyneet satojen määrissä, ja ilman globaalia kauppaa eläisimme katovuotta. Moni tilallinen miettii, kannattaako toimintaa enää jatkaa, kirjoittavat Tuomas Laitinen ja Simo Räty.

Edessä ympäristöpolitiikan supervuosi

Edessä ympäristöpolitiikan supervuosi

Alkava vuosi on vihreille vaikea. Hallituksen pöydällä on suuria vihreille tärkeitä asioita, ja pöydän toisella puolella keskusta, jolla on todellinen huoli tulevaisuudestaan ja mielessä 2023 eduskuntavaalit, arvioi Eero Karisto tulevaa vuotta.

Miehistä puhumisen sietämätön vaikeus

Miehistä puhumisen sietämätön vaikeus

Miehet ovat puheissa joko syrjäytymisvaarassa olevia ahdistavan miehenmallin murskaamia alkoholiongelmaisia mielenterveyspotilaita tai sähköautoista, lähijunista, metsästyksesta tai kalastuksesta kiinnostuneita. Entä jos ei ole kumpaakaan, pohtii Tuomas Saloniemi puheenvuorossaan.

Luontoretki 2100 pakottaa ajattelemaan tulevaisuuttamme

Luontoretki 2100 pakottaa ajattelemaan tulevaisuuttamme

Kerttu Kotakorven tietokirja on yksi vuoden tärkeitä julkaisuja ilmastonmuutoksesta. Kirjassa kuvataan Suomen luontoa skenaariossa, jossa maapallon keskilämpötila on noussut neljä astetta. Kotakorven kirja tekee nykytilannettammekin paremmin ymmärrettäväksi, kirjoittaa Ulla Anttila.

Joulun pelko kuuluu lapsuuden jouluun

Joulun pelko kuuluu lapsuuden jouluun

Lapsuuden joulut koostuvat mahdottomista aikatauluista ja rasittavista perinteistä. Pekka Sauri kirjoittaa joulunovellissaan pakollisista ohjelmanumeroista, joiden keskellä tasapainoillaan joulun läpi. Koskaan ei tiedä, mikä katkaisee viimeisen oljenkorren.

Aika on muovailuvahaa, jaksaminen ei

Aika on muovailuvahaa, jaksaminen ei

Poliittinen toiminta perustuu Suomessa pitkälti vapaaehtoisuuteen. Vaalityötä tekevien jaksaminen on koetuksella, kun aktiivisuudesta palkitaan lisävastuilla. Kun yhdet vaalit ovat paketissa, on suuntauduttava seuraaviin, kirjoittaa Aisha Benahmed.

Ilmastoaktivismi on toivon luomista

Ilmastoaktivismi on toivon luomista

Ilmastoaktivistit muistuttavat meitä siitä, mitä me välttelemme. Ilmastoahdistus ja -toivo ovat merkittävässä yhteydessä käytännön toimintaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Toivon luomiseksi tarvitaan kulttuuri, jossa aiheen pakoilu lopetetaan, kirjoittaa Julia Sangervo.

Hinnasta viis -asenteella eivät ilmastotoimet onnistu

Hinnasta viis -asenteella eivät ilmastotoimet onnistu

Vihreitä on arvosteltu siitä, etteivät talousasiat kiinnosta. Kun ilmastotoimista puhutaan, löytyy kuitenkin aivan muita tahoja, jotka suosivat taloudellisesti kalliita ratkaisuja. Ilmastotoimista on edessä vääjäämättä niin iso lasku, ettei meillä ole varaa suosia kustannustehottomia keinoja, kirjoittaa Leena Brandt.

Onko Suomi ilmastohätätilassa, ja mitä sitten?

Onko Suomi ilmastohätätilassa, ja mitä sitten?

Olemme päättäneet yhdessä, että ilmastotoimilla on kiire. Nykytilanteessa meillä on tarve rakentaa puhdasta energiantuotantoa nopeasti. Hankkeita on saatava käyntiin pian, jotta saamme pienreaktoreita mahdollistamaan Suomen hiilineutraaliustavoitetta, kirjoittaa Rauli Partanen.

Putin haluaa tuhota Memorialin edustaman muistinpalautuksen

Putin haluaa tuhota Memorialin edustaman muistinpalautuksen

Tunnustettu ihmisoikeusjärjestö Memorial vastustaa Venäjän historian uudelleenkirjoittamista. Vladimir Putin on lakkauttamassa Memorialin äärijärjestönä. Tapaus saa kysymään, miten pitkälle kansalaisyhteiskunnan sortaminen voi mennä, kirjoittaa Heidi Hautala.

Vihreät aluevaaleihin vastustamaan museointia

Vihreät aluevaaleihin vastustamaan museointia

Uudistaminen on vihreiden aluevaaliohjelmassa keskiössä monin tavoin. Ohjelma vaikuttaa huomioivan myös keskustan hellimiä syrjäseutuja ja vanhuksia. Aluevaaliohjelmassa on mukana myös tuttuja maailman parantamisen teemoja, kirjoittaa Eero Karisto.

Mitä sitten, kun pienydinreaktorit tulevat?

Mitä sitten, kun pienydinreaktorit tulevat?

Pienydinreaktorit ovat tulossa kaupallisesti saataville 2020-luvun aikana. Vastaanotto on ollut Suomessa suotuisa, mutta teknologian käyttöönotto vaatii lainsäädännön uudistamista, kirjoittaa Rauli Partanen.

Kiinalaiset ohittivat suomalaiset päästöissä – mitä nyt?

Kiinalaiset ohittivat suomalaiset päästöissä – mitä nyt?

Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä julkaistiin uudet päästöarviot. Kiinalaiset ovat ohittaneet suomalaiset keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen suuruudessa. Suomella on tulevina vuosina mahdollisuus näyttää maailmalle esimerkkiä hiilineutraaliudessa, kirjoittaa Ville Seppälä.

COP26 – pienten askelten kompromissi

COP26 – pienten askelten kompromissi

Ilmastohätätila ei ole Glasgow´n kokouksen myötä poistunut, eikä pysymistä 1,5 asteen lämpenemisessä ole varmistettu. Eilinen sopu oli laiha, mutta COP26 päätti, että maiden päästövähennystavoitteita tarkastellaan seuraavan kerran jo ensi vuonna, kirjoittaa Leena Brandt.

Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?

Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?

Vihreiden investointien on oltava yhtä kannattavia kuin minkä tahansa muun investoinnin. Verotuksella voidaan parantaa investointien houkuttelevuutta, mutta julkisen rahan tarjoaminen voi valua osakkeenomistajien taskuihin, kirjoittaa Eveliina Laakso.

Kokoomus on politiikan arvoitus

Kokoomus on politiikan arvoitus

Kokoomus on lähitulevaisuuden suuri kummajainen, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti Suomen politiikan seuraavaan vaiheeseen. Kokoomuksen kannanotoissa näkyy aiempaa enemmän populismia, erityisesti verokeskustelussa, kirjoittaa Eero Karisto.

Taloudella menee vahvasti, mutta vaalijakovaraa ei ole

Taloudella menee vahvasti, mutta vaalijakovaraa ei ole

Suomi lähtee pandemian jälkeiseen aikaan taloudellisesti pitkältä etumatkalta. Vaikka talouden tilanne ja myös ennusteet tulevasta vuodesta näyttävät hyvältä, meillä pitäisi olla viisautta ja uskallusta katsoa tulevaisuuteen. Poliitikkoja läpi historian on vaivannut likinäköisyys taloudenpidossa, kirjoittaa Eva Tawasoli.