Liika lääketiede vaarantaa yksittäisen potilaan ja koko järjestelmän

Liika lääketiede vaarantaa yksittäisen potilaan ja koko järjestelmän

Lääketieteen kehitys tarjoaa parannuksia, mutta liiallinen hoito, tehottomat hoidot sekä turhat sattumalöydökset kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Se aiheuttaa haittavaikutuksia ja turhia kustannuksia. Tavoitteena on parantaa potilaiden hoitoa ja vähentää turhia kustannuksia terveydenhuollossa, kirjoittaa Alvar Külmäsu.

Keskustan kriisityö tärkeää myös vihreille

Keskustan kriisityö tärkeää myös vihreille

Vihreiden intressissä on, että vahvan oikeistoblokin ja vasemmiston välillä on palikoita, joiden avulla voidaan muodostaa erilaisia kokoonpanoja. Siksi keskustan sisäisellä kriisityöllä on vaikutusta myös vihreiden asemaan. Oleellista on, mihin suuntaan keskusta päätyy kehittymään.

Tytti ja Sanna, Matti ja Paavo – eikö mikään julkisuus riitä?

Tytti ja Sanna, Matti ja Paavo – eikö mikään julkisuus riitä?

Tytti on taas hakenut töitä. Sanna oli tehnyt vääriä valintoja hautajaisissa. Paavo istuu surkeana kirjamessuilla ilman jonoa. Ja Matti – muistatteko miten monta kapakkakeikkaa ja missä kunnossa hän ehti tehdä? Erilainen iva ja pilkka kukoistaa mediassa ja somessa ja me klikkaamme niitä innoissamme.

Don Quijoten perintö elää suomalaisessa politiikassa

Don Quijoten perintö elää suomalaisessa politiikassa

Tuulimyllyjä vastaan taisteleva espanjalainen ylimys taistelee itse keksimiään vihollisia vastaan. Majatalo muuttuu linnaksi, todellisuudelle ja faktoilla ei ole väliä. Eero Karisto pakkasi klassikkoteoksen rinkkaan ja pohti lukiessaan Don Quijoten antia tähän päivään.

Turkin hyökkäys jättää Rojavan siviilit vaille vettä ja sähköä

Turkin hyökkäys jättää Rojavan siviilit vaille vettä ja sähköä

Turkki käy säälimättä Syyrian Kurdistanin, Rojavan, kimppuun, mutta toiminta jää nyt Gazan
tapahtumien varjoon. Suomikaan ei ole reagoinut Rojavan tilanteeseen ja syy hiljaisuuteen on arvattavissa. Nato-jäsenyyden ja sitä edeltäneen Turkin myötäilyn seurauksena tapahtunut ulkopoliittinen suunnanmuutos on tehnyt Turkista vaikean palan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle johdolle, kirjoittaa Rojavan itsehallintoa kannattava Leo Castrén.

Millaisen Naton Suomi haluaa?

Millaisen Naton Suomi haluaa?

Suomen on mahdollista omaksua rauhantahtoinen ja sotilaallisen voiman käytön suhteen kriittinen linja myös Naton jäsenenä. Joku voisi kutsua tällaista linjaa pilkallisesti pasifistiseksi tai minimalistiseksi, mutta itse valitsen toisenlaisia adjektiiveja kuten vastuullinen, tulevaisuuteen suuntautunut, jopa isänmaallinen, kirjoittaa Martin Scheinin.

Rangaistuspuheen tilalle syvempää ymmärrystä katujenginuorista

Rangaistuspuheen tilalle syvempää ymmärrystä katujenginuorista

Katujengeistä käytävässä keskustelussa korostuvat pelko ja ennakkoluulot. Rasismi ja ksenofobia värittävät keskustelua, unohtaen todellisen nuorten hyvinvoinnin huomioon ottamisen. Ratkaisuksi ei riitä pelkästään kovennetut rangaistukset, vaan tarvitaan syvempää ymmärrystä yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Kun tulimeri uhkaa, karisee sivistyksen pintakiilto

Kun tulimeri uhkaa, karisee sivistyksen pintakiilto

Ruotsin metsät palavat, ihmisiä evakuoidaan, vanhemmat etsivät kaaoksessa lapsiaan. Joku haluaa auttaa kaikkia, toinen ei ketään. Joku ryhtyy järjettömään tuhoon ja toinen haluaa elää ensimmäisessä luokassa ja syödä sen viimeisenkin ankeriaan. Ruotsalainen Jens Liljestrand kirjoittaa vaikuttavasti siitä, mikä on edessä.

Alviina Alametsä: Tehokas tappaja vai runsaudensarvi – minkälaista tekoälyä kehitämme?

Alviina Alametsä: Tehokas tappaja vai runsaudensarvi – minkälaista tekoälyä kehitämme?

Tekoäly luo sekä uhkia että mahdollisuuksia. Uhkia ovat sodankäynnin tehostuminen, disinformaatio sekä taloudellinen eriarvoisuus, kun työpaikkoja katoaa automatisaation myötä. Toisaalta tekoälyllä on mahdollisuus edistää ekologisesti kestävää taloutta, tieteellistä tutkimusta ja talouskasvua. Kriittisenä haasteena on yhdistää hyödyt ja uhkien ehkäisy, jotta tekoälystä tulee ihmiskunnan liittolainen, ei vihollinen, kirjoittaa Alviina Alametsä.

Politiikan murros vaikeinta vihreille

Politiikan murros vaikeinta vihreille

Vihreät on suurin kärsijä siinä murroksessa, jonka perussuomalaiset sai aikaan Suomen poliittisella kentällä. Vihreille tärkeät ympäristökysymykset pysyvät kyllä agendalla, mutta monille vihreiden potentiaaliselle kannattajalle riittävät demarien ja kokoomuksen kauniit ympäristöpuheet, kun huomio keskittyy kolmen suuren välisiin voimasuhteisiin. Näin siitä huolimatta, että ympäristöasiat näyttävät olevan näille puolueille usein arkista kauppatavaraa.

Puoli maapalloa luonnolle

Puoli maapalloa luonnolle

Ahtaalle ajettu luonto köyhtyy. Luontokadon pysäyttäminen vaatiikin luonnonsuojelulta sekä määrää että laatua, kirjoittaa Atte Harjanne.

Elolliset on moniulotteinen kertomus sukupuuton teemasta ja matkasta läpi vuosisatojen

Elolliset on moniulotteinen kertomus sukupuuton teemasta ja matkasta läpi vuosisatojen

Iida Turpeisen esikoisteos tarjoaa vaikuttavan matkan vuosisatojen halki, seuraten sukupuuttoon kuolleen merinisäkkään luurangon matkaa Beringinsaarelta Helsingin luonnontieteelliseen museoon. Turpeinen sulauttaa historialliset hahmot ja eläinten tarinat syvälliseen pohdintaan sukupuutosta kauniiseen ja viihdyttävään tekstiin, mikä tekee teoksesta vahvan ehdokkaan Finlandia-palkinnolle.

Ilveselokuva on luonnon asialla

Ilveselokuva on luonnon asialla

Ilveskuiskaaja-dokumenttielokuva elää suomalaisen luonnon ehdoilla. Pääsemme seuraamaan metsän elämää ilman kansainvälisistä luontovideoista tuttua vilskettä. Nämä isot kissat ansaitsevat paikkansa luonnossamme, kirjoittaa Hannu Tuominen.

Pitää puhua myös ongelmista

Pitää puhua myös ongelmista

Suomessa asuvien maahanmuuttajien asemasta on käyty viime kuukausina räiskyvää keskustelua. Vähemmälle on jäänyt keskustelu eri yhteisöjen sisäisistä toimintatavoista, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Kansallisteatterin uusi näytelmä nostaa esiin paitsi rasismia myös muslimiyhteisöjen naisiin ja tyttöihin kohdistuvia rajoituksia.

Kaksi vuosikymmentä rikkinäisiä työkaluja terrorismia vastaan 

Kaksi vuosikymmentä rikkinäisiä työkaluja terrorismia vastaan 

Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen on syntynyt lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia terrorismin vastaisia lakeja ja sopimuksia, joiden hyvät tarkoitusperät ovat usein kääntyneet negatiivisiksi tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuksien kannalta. Paniikin aikana tehdyt poliittiset päätökset ovat haitallisia sekä ihmisoikeuksille että tehokkaalle terrorismin torjunnalle, kirjoittaa Martin Scheinin.

Hallituksen asuntopolitiikka runnoo pienituloisia

Hallituksen asuntopolitiikka runnoo pienituloisia

Hallituksen asuntopolitiikan linjaukset vievät pienituloisia vuokra-asujia ahdinkoon. Muutokset asumistukeen, kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja toimeentulotukeen kasautuvat osin samoille perheille. Asumisoikeustuotannosta luopuminen osuu erityisesti Helsinkiin, jossa on kaavailtu ASOa hitas-järjestelmän korvaajaksi, kirjoittaa Tuomas Rantanen.

Onko opiskelija laiska?

Onko opiskelija laiska?

Hallitus aikoo leikata asumistukea kymmenillä euroilla kuukaudessa. Aikuiselle työssäkäyvälle muutama kymppi ei välttämättä ole iso raha, mutta opiskelijan se pistää valinnan äärelle. Leikkausten suunnittelijat laittavat liikaa luottoa sille, että jokaisen opiskelijan vanhemmat voivat tukea lastaan rahallisesti, mutta tämä ei vain ole totta, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Suomenvenäläiset Putinin vastustajat aktivoituvat 

Suomenvenäläiset Putinin vastustajat aktivoituvat 

Putinia vastustava suomenvenäläisten yhteisö on vahvistumassa. Voimannäytteenä ryhmä otti voimakkaasti osaa kansainväliseen mielenosoitusten sarjaan viime sunnuntaina. Anna Politkovskajan murhan aiheuttamasta järkytyksestä syntynyt Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi voitaisiin elvyttää uudelleen, kirjoittaa Heidi Hautala.

Ilmastopolitiikan voittajia on sekä maalla että kaupungeissa

Ilmastopolitiikan voittajia on sekä maalla että kaupungeissa

Kolmen tekijän kirja ilmastopolitiikan voittajista ja häviäjistä keskittyy maaseudun häviäjiin, turvetuottajiin ja maatiloihin. Vihreä siirtymä on kuitenkin tuonut uutta työtä ja tuloa maaseudulle, mitä kirjan tekijät eivät nosta esiin. Kirjan teksti vie mukanaan ja avaa monia näkökulmia, mutta ei tuo ilmastokysymyksiä seuranneelle uutta, kirjoittaa Jussi-Pekka Teini.

Luontokato ei tullut yllätyksenä, nyt aikaa ei ole liikaa

Luontokato ei tullut yllätyksenä, nyt aikaa ei ole liikaa

Hömötiaisen alamäki jatkuu tehometsätalouden vauhdittamana. Kalasääsken tarina on toisenlainen, sen kanta on vahvistunut vainon ja myrkkyjen vähenemisen myötä. Luontokadosta on puhuttu pitkään ja meillä on keinoja sen torjumiseksi. Aika vain uhkaa loppua kesken, kirjoittaa Hannu Tuominen.

Syrjintä on vaikea asia

Syrjintä on vaikea asia

Kesän 2023 ykkösaihe suomalaisessa mediassa ei ollut Ruokolahden leijona tai mökkeilijää puraissut hauki, vaan rasismi ja syrjintä. Kerrankin puhuttiin yhteiskunnallisesti ja moraalisesti tärkeästä asiasta. Syrjinnän kieli, juridiikka, politiikka ja moraali ovatkin oikeasti vaikea asia, kirjoittaa Martin Scheinin.

Kokoomus ison muutoksen kynnyksellä

Kokoomus ison muutoksen kynnyksellä

Kokoomuksen tulevaisuuden kannalta oleellista on, missä vaiheessa nykyisen hallituspolitiikan hiljaiset ymmärtäjät kokevat jo ymmärtäneensä liikaa. Toinen mahdollisuus on, että kasvava perussuomalaisia lähentynyt joukko saavuttaa enemmistön. Se merkitsisi melkoista käännettä puolueen historiassa.

Rikkaat mahtisuvut politiikan ohjaimissa

Rikkaat mahtisuvut politiikan ohjaimissa

Ihmisoikeudet, oikeusvaltio, ay-liike, ympäristötuhot. Maailman mahtisuvuilla on monilla alueilla mahdollista pitää yhteiskuntaa ja ympäristöä pelinappuloina. Hannu Sokalan kirja Maailman 50 vaarallisinta sukua käy läpi sukuja, joilla on vaikutusvaltaa yritysomistusten ja esimerkiksi tiedotusvälineiden kautta.

Itämeren saastuminen ja liikakalastus uhkaa lohikantoja

Itämeren saastuminen ja liikakalastus uhkaa lohikantoja

Lohikantojen tila on huolestuttava. Liikakalastuksen lisäksi lohta uhkaa myös Itämeren saastuminen, jota pohjoisen kaivoshankkeet osaltaan lisäävät. Ruotsin ja Suomen rajajoella pelätään lohenpyynnin rajoituksia ja pohjoiseen laskevalla Tenojoella lohestus on jo kolmatta kesää kielletty, kirjoittaa Kari Alaniska.

Kittilän kultakaivoksesta tulee Talvivaara vuoteen 2037 mennessä

Kittilän kultakaivoksesta tulee Talvivaara vuoteen 2037 mennessä

Ajatus siitä, että Talvivaaran kaltainen ympäristökatastrofi voisi tapahtua uudelleen Suomessa, kuulostaa mahdottomalta. Valitettavasti kolumnin otsikko ei ole huomion vuoksi kärjistetty, vaan todellinen tulevaisuudenkuva. Kittilän kultakaivoksen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat selvät, mutta silti toimintaa laajennetaan vuoteen 2026 mennessä, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Kevään parhaat jutut: Alueiden kosto iski Suomen poliittiselle kartalle

Kevään parhaat jutut: Alueiden kosto iski Suomen poliittiselle kartalle

Pienten paikkakuntien näköalattomuus kääntyi konservatiivipopulistien ääniksi ja on omiaan ruokkimaan poliittisia vastakkainasetteluja. Suomella ei kuitenkaan ole varaa alueiden väliseen kulttuurisotaan. Siksi tarvitaan uudenlaista aluepolitiikkaa ja näkökulmien avartamista jokaiselta, kirjoittaa Atte Harjanne.

Suomi edistämään globaalia hiilensidontaa

Suomi edistämään globaalia hiilensidontaa

Joukko metsäalan asiantuntijoita kantaa huolta maailmanlaajuisesta metsäkadosta. Kannanotossaan he esittävät, että Suomen tulee ottaa vakavasti roolinsa ilmastonmuutoksen torjujana metsien ja metsäasiantuntemuksen maana kansainvälisesti.

Hallitus vie markkinatalouden maineen

Hallitus vie markkinatalouden maineen

Perjantaina julkaistun hallitusohjelman toimenpiteet syventävät suomalaisten työssäkäyvien köyhyyttä. Oikeudenmukaisuudesta tuli hallitusohjelmassa markkinatalouden vastakohta, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Voisiko vihreät olla vahvasti ekologinen yleispuolue?

Voisiko vihreät olla vahvasti ekologinen yleispuolue?

Vihreät näkevät itsensä yleispuolueena, jossa ekologinen kestävyys on kaiken a ja o. Valtavirtamediaan välittyy kuitenkin ainoastaan “yleispuolue”-diskurssi, eikä se, että vihreän politiikan takana olisi aina ekologinen perustelu, kirjoittavat Minna Kanerva ja Outi Leskinen.

Energiasiirtymä tuo meille edullisempaa liikennettä

Energiasiirtymä tuo meille edullisempaa liikennettä

Vihreän siirtymän investointeja tarvitaan koko maailmassa lisää, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Siirtymästä on hyötyä myös omavaraisuudelle, turvallisuuspolitiikalle ja taloudelle Suomessa. Nyt ei pidä jäädä voivottelemaan siirtymän vaikeutta.

Miksi vihreillä on mennyt huonosti ja miten tästä eteenpäin?

Miksi vihreillä on mennyt huonosti ja miten tästä eteenpäin?

Vihreiden alamäkeen on vaikuttanut moni ulkoinen seikka, jota vastaan ei ole ollut taistelunmahdollisuuksia. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin vihreän valon pilkahduksia. Vihreiden ei pidä kääriytyä pohtimaan vikoja liiaksi, vaan suunnata ajatukset tulevaan, kirjoittaa Silja Keränen.