Kun mittarina pidetään ylikuolleisuutta, ovat kaikki pohjoismaat, myös parjattu Ruotsi, menestyneet hyvin koronapolitiikassa. Koronan tukahduttaminen on osoittautunut mahdottomaksi ja sen kanssa on vain opittava elämään, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 6/6: Vihreillä ei ole oikeutta sanoa, miten ihmisten pitää puhua
”Joskus tuntuu siltä, että täytyisi olla yliopistotutkinto ymmärtääkseen, mistä vihreissä puhutaan. Meillä vihreillä ei ole mitään oikeutta sanoa, miten ihmisten pitää puhua. Parhaimmillaan meidän politiikka on sellaista, että me tulemme itse onnelliseksi, mutta ei haitata toisten onnelliseksi tulemista.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 5/6: Vihreiden periaatteet näyttävät resonoivan enemmän naisäänestäjissä
”Jos miehet ovat sitä mieltä, että makkara on tärkeämpi kuin kasvisnakki, eläimiä pitää saada tappaa, on hyväksyttävää, että miehet saavat enemmän palkkaa ja niin edelleen, niin ei me sitä asiaa puolueen viestintälinjalla muuteta.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
Metsien hakkuista käydään kiivasta informaatiosotaa, eikä ilmastolaskun maksajasta ole tietoa
Asiantuntijat ovat varoittaneet jo vuosia, että Suomen metsien käyttö ja Pariisissa sovitut päästövähennystavoitteet eivät ole linjassa. Tulevaisuudessa jouduttaneen valtiotasolla pohtimaan, kuka tulevan ilmastolaskun maksaa. Joka tapauksessa on selvää, ettei ilmaston, luonnon eikä veronmaksajankaan etu ole hakata metsiä liikaa, kirjoittaa Petri Nieminen.
Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 4/6: Puuttuu se rosoisuus ja tekemisen meininki, näyttää liian siloitellulta
”Tosi moni vanhemmista vihreistä ei tunne yhteyttä tähän puolueeseen. He miettivät, mitä tälle puolueelle on tapahtunut, ja siitä olen enemmän huolissani kuin tästä mieskeskustelusta. Puuttuu se rosoisuus ja tekemisen meininki, näyttää liian siloitellulta. ” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
Lailliset palvelut vähensivät piratismia ja oikeudenkäynnit olivat väärä tie
Sosiaalinen media ja suoratoistopalvelut ovat helpottaneet teosten laillista saatavuutta. Useimmat vauraampien maiden asukkaat eivät koe enää tarvitsevansa The Pirate Bayn kaltaisia vertaisverkkopalveluita. Piratismi alkoi vähentyä, kun lailliset palvelut paranivat, aivan kuten ennustin, kirjoittaa Ahto Apajalahti.
Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 3/6: Vihreissä sukupuolella on aika vähän merkitystä
”Minulle on ollut viime vuosina ihan ok elää miehenä, mutta samaan aikaan miehuus ei ole minulle merkittävä asia. Vihreissä on ollut ilo huomata, että sukupuolella tuntuu olevan aika vähän merkitystä.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea
Politiikan superviikonloppuna kolme puoluetta kääntyi vaaliasentoon
Viime viikonloppuna kolme puoluetta kolmella paikkakunnalla valmistautui eduskuntavaaleihin puoluekokouksissaan. Kokoomus ei halunnut suututtaa ketään, keskusta etsi omiaan ja vasemmistoliitto viimeisteli onnistuneen Nato-prosessinsa, kirjoittaa Eero Karisto.
Pappi, hippi ja insinööri – Vihreitä miehiä 2/6: Enemmän kantaa arkisiin asioihin, myös paikallisella tasolla
”Kaipaisin, että vihreät ottaisi kantaa enemmän arkisiin asioihin, myös paikallistasolla. Jos haluamme kasvaa isoksi puolueeksi, meidän pitää näkyä keskustelemassa isojenpuolueiden kanssa laajasti eri teemoilla. Esimerkiksi keskusteluissa ikäihmisten asioista emme juuri näy.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
Pappi, hippi ja insinööri -Vihreitä miehiä 1/6: Vegaanipuhe karkottaa metsästäjät ja kalastajat
”Ei meidän metsästyksestä välttämättä tarvitse kauheasti puhua, mutta jos ollaan kaikkea lihaa vastaan koko ajan, niin se karkoittaa ne metsästäjät. Ja jos ollaan sitä mieltä, että kouluruoan pitäisi olla vegaanista, niin karkottaa se kalastajatkin.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
Luontokadon pysäyttäminen on myös taistelua tauteja vastaan
Koronapandemia on herättänyt yhteiskunnat näkemään tauteihin varautumisen tärkeyden. Valtiot ja kansainväliset instituutiot lupailevat uutta rahoitusta uusien pandemioiden estämiseksi. Erityisesti trooppisten ja subtrooppisten metsien suojelu voisi olla tehokas keino estää uusien tartuntatautien leviämistä.
Alkoholin kulutuksessa ei ole terveellistä rajaa – lomallakaan
Jos haluaa pitää terveydestään huolen, alkoholia kannattaa vältellä. Riskikäytön vaaroista tiedetään jo, mutta uusimmat tutkimukset kertovat, ettei mitään turvallista rajaa ole. Pienetkin määrät lisäävät syöpäriskiä ja vaikuttavat aivoihin.
Vegepaniikki ruokamaakunnan keskuskaupungissa
Sen piti olla helppo päätös. Yleensä tällaiset päätökset kun ovat hallinnollisia, eivätkä oikeastaan edes kuulu valtuustolle. Seinäjoella kävi kuitenkin toisin, ja alkoi kahden vuoden erikoinen episodi, kirjoittaa Tuomas Ojajärvi
Asevarustelulle tarvitaan vihreä vaihtoehto
Vihreä turvallisuuspoliittinen vaihtoehto on hiipunut näkyvistä. Venäjän hyökkäyksen jälkeen vihreät ovat olleet eturivissä hakemassa Nato-jäsenyyttä. Vihreiden tulisi palata rauhanpolitiikan edelläkävijäksi näillä aloitteilla, kirjoittaa Marko Ulvila.
Koulu se on joka kannattaa
Koulutus hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että mahdollisimman harva nuori jää ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Koulutuspolitiikka on välttämätön osa työllisyyspolitiikkaa ja kestävän talouden rakentamista, kirjoittaa Atte Harjanne.
Hoitajat: tähdätkää palkkaliukumiin!
Kirjoitin runsas vuosi sitten hoitoalan palkoista Verdeen. Kirjoituksen perusajatuksena oli, ettei työehtosopimusjärjestelmä pysty korjaamaan rakenteellisia vääristymiä keskinäisen kateuden vuoksi. Siksi suosittelin hoitajille tähtäämistä korotuksiin liukumien kautta. Niin lääkäritkin ovat menestyksellisesti toimineet.
Puoluekokous 2022: Vihreät saivat eväitä, mutta eivät vielä ratkaisua
Kannatusalhossa taistelevien vihreiden puoluekokouksessa ei ehkä syttynyt mitään euforista paloa, mutta jälkeäkään tappiomielialasta ei näkynyt. Tarvitaan määrätietoista työtä toisaalta omien joukkojen motivaation varmistamiseksi, toisaalta julkikuvan säätämiseksi, kirjoittaa Eero Karisto.
Puoluekokous 2022: Yksityiskohtien viilaamista vai suuria linjoja?
Vihreiden perusteellinen poliittinen ohjelma sai osakseen perinpohjaisen käsittelyn perfektionismiin taipuvaisessa puolueessa. Osin pienistäkin viilauksista vääntäminen vei puoluekokouksen ajan niin, että aikaa yleiselle poliittiselle keskustelulle ei juuri jäänyt, vaikka monet olivat siihen huolella valmistautuneet, kirjoittaa Eero Karisto. Hän kysyy, olisiko aika miettiä ajankäyttöä ja ohjelmatyötä uusiksi.
Puoluekokous 2022: Vihreät vihertyvät
Vihreät ovat aiempaa vahvemmin ympäristöpuolue. Tämä tuli selväksi ainakin puoluekokouksessa puolueen johtohenkilöiden puheista. Muita suuria teemoja ovat koulutus ja turvallisuus, kirjoittaa Eero Karisto vihreiden puoluekokouksen tapahtumista.
Kahden maan turvaverkko voi pandemiassa huojua
Pandemia-aikana turvaa haetaan usein ystävistä ja perheestä. Mitä tehdä, kun läheiset ovat toisessa maassa ja matkustaminen on kielletty? Alanyassa laantuneen turismin takaa on paljastunut raa’an työntäyteinen maailma, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Munakisat ja muut kielletyt leikit
Lapset voivat leikkiä ruualla, mutta aikuisten pitää keksiä jotain muuta. Kisaaminen munankannossa tai verenjuonnissa tarkoittaa, että suljetaan silmät eläintuotannon ongelmilta. Ilonpilaaja muistuttaa kaikkia leikkimielisiä siitä, että myös tiput, vasikat ja pikkupossut haluaisivat leikkiä.
Suomen Nato-jäsenyys on myös venäläisten etu
Putinin entinen talousneuvonantaja arvioi, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on myös Venäjän kansan intressi. Suomen ja Ruotsin jäsenyys vakauttaa Baltian ja Itämeren aluetta ja nostaa sotilaallisten toimien kynnystä. Tällä voi myös lähettää Venäjälle viestin, että hylkäämme etupiiriajattelun ja päätämme ystävällismielisenä naapurina puolustuksestamme itse, kirjoittaa Heidi Hautala.
I hoppet om bättre framtid i Närpes
I Närpes pågar det brottsundersökningar kring arbetsrelaterad utnyttjande av växthusarbetare. Arbetstagarna kommer från länder där det inte alltid är lika självklart att lita på myndigheter som i Finland, och deras tröskel att kontakta myndigheter kan vara hög. Risken för utnyttjandet blir större utan språkkunskaper och kunskaper om arbetstagarnas rättigheter, skriver Tuula Närvä.
Toiveena parempi tulevaisuus Närpiössä
Närpiössä on käynnissä rikostutkinta kasvihuoneissa työskentelevien aasialaisten työperäisestä hyväksikäytöstä. Työntekijöillä saattaa olla kotimaastaan perittyjä epäilyksiä viranomaisia kohtaan, ja kynnys ottaa yhteyttä viranomaisiin voi olla suuri. Kun suomalaista järjestelmää ja kieltä ei tunne ja tietoa omista oikeuksista on vähän, hyväksikäytön riski kasvaa, kirjoittaa Tuula Närvä.
Tekijänoikeuslain valmistelu pilattiin korruptiolla
Eduskunnan käsittelyssä oleva tekijänoikeuslain muutos on hyvä esimerkki siitä, miten lainvalmistelua ei pitäisi tehdä. Lobbarit pääsivät vaikuttamaan lakiehdotuksen sisältöön siten, että huolellisesti valmisteltu esitys väännettiin viime metreillä uusiksi suljettujen ovien takana, kirjoittaa Ahto Apajalahti.
Insinöörit ovat tehneet 10 000 vuotta töitä, ettei tarvitsisi tehdä töitä
Insinöörin työtä on työn vähentäminen. Byrokraatin työtä on työn lisääminen. Kysymys kuuluukin: milloin työ loppuu kesken? Kumpi voittaa? Ilonpilaaja tiputtelee faktaa insinööreistä.
Kiertotaloudessa toisen jäte on toisen resurssi
Kiertotaloudesta puhutaan nykyään paljon, eikä syyttä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan tekoja; kokonaisjätemäärä on Suomessa viime vuosina edelleen kasvanut, eikä yhdyskuntajätteen kierrätysaste ole kehittynyt parempaan suuntaan. Kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittaisiin absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Vastuullinen politiikka on tehnyt Suomesta ydinjätetekniikan pioneerin, ja siitä hyötyy lopulta koko maailma
Fennovoima on vihdoin historiaa, mutta ydinvoimalle on edelleen tarvetta. Se edellyttää radioaktiivisesta jätteestä huolehtimista. Suomessa ratkaisu on jo pitkällä, kun maailmalla vielä arvotaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Kansakunnan sisäistä yhtenäisyyttä ei saa horjuttaa arvostelemalla perussuomalaisia?
Perussuomalaiset käyttää uutta keinoa kritiikin suitsimiseksi. Jussi Halla-aho antaa ymmärtää, että jos puhut natsi- ja fasistiongelmasta Suomessa, olet Putinin asialla. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ei ymmärrä, miten Venäjän propaganda toimii, kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Fossiilista vai bioa tankkiin – mistä bensiinin ja dieselin hinta muodostuu?
Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen höllennys kasvattaa Suomen öljyn kulutusta. Hallitus teki päätöksen, vaikka IEA on vaatinut öljyn kulutuksen leikkaamista. Öljyn käytöstä pitäisi päästä eroon. Useimmat biopolttoaineistakin ovat kuitenkin ongelmallisia, kirjoittaa Kimmo Klemola.
Ilman kaivoksia ei tapahdu vihreää siirtymää
Kaivoslakia uudistetaan ja vihreät ovat linjanneet, että kaivannaisia tarvitaan muun muassa tuulivoimaloihin ja sähköautojen akkuihin. Uusiutuvia energialähteitä koskeva hypetys on valitettavan yleistä, eivätkä ne ole kaivosvapaa teknologiavaihtoehto. Ydinkaukolämpökin on kannatettava vaihtoehto, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Nahkatakki on eläimen raato, joka ei edes maadu
Nahkatakkien myynti kääntyi nousuun, ja tämä on harmiksi sekä luonnolle että eläimille. Nahka voi olla lihatuotannon sivutuote, mutta se ei tee nahkatakista eettisempää. Ilonpilaaja tiputtelee faktaa nahkatakeista.
Rakkaus on muutakin kuin hanipuputtelua ja sydänkonvehteja
Parisuhde on muutakin kuin romanttisuus ja seksuaalisuus. Platoniset parisuhteet osoittavat, että parisuhteen keskiössä on suhteen itse valitseminen ja syvä, tasa-arvoinen rakkaus, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Suomen suurimmat veroprosentit ovat vähätuloisilla
Suomessa napistaan aika ajoin korkeista työnteon veroprogressioista. Miksi lääkäri tekisi lisätöitä, jos saatavasta lisäpalkasta käteen jää vain puolet, toisen puolen mennessä veroihin ja veroluontoisiin maksuihin? Todellisuudessa keski- ja suurituloisten veroprogressiot ovat kuitenkin mitättömiä verrattuna heihin, jotka yrittävät yhdistää palkkatuloja sosiaaliturvaan, kuten työttömyys- ja asumistukeen, kirjoittaa Jarkko Lauspalo.
Hoitajapula ratkeaa rahalla ja odottaminen kasvattaa kustannuksia
Hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu keinotekoisen halvaksi pitkälti sote-alan matalilla palkoilla. Sote-alan työntekijöiden tarve tulee kasvamaan tulevina vuosina. Maatamme uhkaa hoitajapula, jos hoitajien palkkausta ei koroteta, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Ulottuuko myötätunto sodassa raiskattuihin?
Puolaan on saapunut valtava määrä pakolaisia, ennen kaikkea naisia ja lapsia Ukrainasta. Etyj ja YK kokoavat tietoja seksuaalisesta väkivallasta sota-alueella. Puolassa edes raiskausten uhrit eivät saa aborttia, kirjoittaa Heidi Hautala.
Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?
Olen kampanjoinut aktiivisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Uudessa tilanteessa joutuu harkitsemaan kantojaan, mutta mikä niissä aiemmissa kannoissa oli oikein ja mikä osa niistä on pelastettavissa? Ja mikä on tehtävämme Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaisena jäsenenä, kysyy Markus Drake.
Eri mieltä saa olla, myös Natosta
Naton ympärillä kuhisee puhetta ja perusteluita, webinaareja ja sometusta. Mutta miksi toisella tapaa ajatteleva on niin perinpohjaisen väärässä? Ja miksi Suomessa on päättäjiä, jotka vasta nyt havahtuvat siihen, että heidän tietolaaristaan puuttuu tykkänään kaikki Nato-tietous?
Onko nyt käynnissä eurooppalainen kansanmurha?
Ukrainan siviiliväestöön kohdistetun väkivallan laajuus ja luonne ovat alkaneet paljastua. Kaikki asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, täyttyvätkö Ukrainan sodassa kansanmurhan kriteerit. Kansanmurhalle tyypillisiä piirteitä löytyy Venäjän virallisesta, epäinhimillistävästä retoriikasta, kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Varkauden Ämmäkoski voi olla muillekin malliesimerkki virtavesiluonnon ennallistamisesta
Ympäristövirtaamaa sovelletaan Suomessa uudessa mittakaavassa. Varkauden kaupungin hanke tulee elvyttämään virtavesilajistoa ja vaelluskalakantoja. Hanke on esimerkki siitä, kuinka vesivoimaa voidaan tuottaa vastuullisesti, kirjoittaa Petri Nieminen.
