Palestiinalaisalueella Gazassa on käynnissä syvä humanitaarinen kriisi jo kuudetta kuukautta kestävän Israelin hyökkäyksen vuoksi. 7. lokakuuta terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Israelissa järjestetyille festivaaleille. Hamasin teko on täysin tuomittava, mutta niin on myös sitä seurannut ja moni sitä edeltänyt Israelin toimi. Hamasin hyökkäyksen jälkeen Israel on saartanut Gazan palestiinalaisalueen entistä tiukemmin, estänyt humanitaarisen avun perille saamisen sekä pommittanut yhtä maailman tiheimmin asutuista alueista siviilikohteineen.
Lukuisat ihmisoikeustahot ovat arvioineet, että Gazassa on käsillä kansanmurha. Israel on tappanut ja haavoittanut iskuissaan jo 30 000 ihmistä, joista suurin osa on siviilejä, arvioiden mukaan mahdollisesti jopa yli 60%, ja heistä iso osa on lapsia. Arvioiden mukaan Gazassa kuolee noin 115 lasta päivässä ja kaksi äitiä joka tunti. Kuolleiden määrä on poikkeuksellisen suuri ja uhriluvun arvioidaan paljastuvan myöhemmin vielä suuremmaksi, sillä apua ei saada perille.
Lähes kaksi miljoonaa palestiinalaista on joutunut jättämään kotinsa, mikä on eri arvioiden mukaan 75-85 % Gazan asukkaista. Joka kolmas Gazan kouluista on tuhoutunut ja sairaaloista toiminnassa on alle kolmasosa. Lisäksi Gazan asukkaista 93 % kärsii nälästä ja yksi kuudesta lapsesta on akuutisti aliravittu. YK on varoittanut vakavasta nälänhädästä Gazassa.
Nekin lapset, jotka eivät kärsi aliravitsemuksesta kärsivät syvästä traumasta. Oikeus lapsuuteen on jäänyt sodan jalkoihin ja turvallinen lapsuus tuhoutunut sadoilta tuhansilta lapsilta Gazassa.
YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA:n Pohjoismaiden toimiston johtaja Ulla Müller kuvasi riipaisevasti kuinka kaiken tämän keskellä Gazaan syntyy päivittäin arviolta noin 180 lasta. Alueella on parhaillaan noin 50 000 raskaana olevaa naista, joista noin 5 500 synnyttää tulevan kuukauden aikana. Työntekijöiden kapasiteetti on ylitetty ja he työskentelevät uupuneina esimerkiksi sektioita toteuttaen. Sektioissa äideillä ei juurikaan ole mahdollisuutta minkäänlaiseen kivunlievitykseen. Monesti joudutaan myös raskaan päätöksen eteen: pelastaako äiti vai lapsi. Synnytyksen jälkeen perheitä odottavat jälleen elinolosuhteet, joissa on pulaa perustarvikkeista, vedestä ja ruuasta. Odottajan ja vastasyntyneen aliravitsemus voivat vaikuttaa lapseen läpi tämän elämän.
Tilanne muuttuu huonommaksi päivä päivältä. Avustustarvikkeita on pyritty toimittamaan Gazaan myös ilmateitse, jolloin avun perille pääsy on aina epävarmempaa. Nyt alueelle pyritään avaamaan myös merireittiä. On saatu myös näyttöä siitä, että avustustoimitusten pääsyä perille on estetty ilman hyväksyttävää syytä.
Toimiiko Israel vastoin ICJ:n päätöstä? Entä Suomi?
Etelä-Afrikka laittoi tammikuussa 2024 vireille kansanmurhakanteen YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa. Tuomioistuin totesi, että viitteitä kansanmurhasta on, ja Israelin on tehtävä kaikkensa estääkseen se. Kollektiivinen rangaistus miljoonille siviileille on kansainvälisen oikeuden mukaan ehdottomasti kielletty. Tuomioistuimen on selvitettävä sotarikokset, mutta todisteiden kerääminen ei onnistu helposti konfliktin ollessa käynnissä. Israelin on noudatettava kansainvälisen tuomioistuimen antamaan väliratkaisua ja päästettävä rajoittamaton humanitaarinen apu alueelle.
Myös Suomen ja EU:n tulisi tehdä kaikkensa konfliktin lopettamiseksi. Kuitenkin kansanmurhakanteen tukemisen sijaan Suomi lisäsi avun perillepääsyn haastetta lakkauttamalla helmikuussa tukensa YK:n Palestiinan apujärjestölle UNRWA:lle sen jälkeen, kun Israelin mukaan kaksitoista järjestön liki 30 000 työntekijästä oli tukenut Hamasin terrori-iskua. Mielestäni toimi oli ylimitoitettu ja Suomen tulisi tuen jäädyttämisen sijaan tukea asian oikean laidan selvittämistä ja varmistaa omalta osaltaan paras mahdollinen tapa humanitaarisen avun perille saamiseksi. UNRWA on tällä hetkellä järjestöistä se, jolla on paras kyky toimittaa apu perille. Olen jättänyt ministeri Taviolle kirjallisen kysymyksen Suomen avun jatkuvuudesta.
Länsirannan palestiinalaisten ahdinkoa ei tule myöskään unohtaa. Viime vuosi oli verisin Länsirannalla 20 vuoteen, ja palestiinalaisiin kohdistuva väkivalta alueella on kasvanut rajusti niin ikään vuoden 2023 lokakuun 7. päivän jälkeen. On todella vain ajan kysymys, kuinka pahasti konflikti alueella laajenee. Sen vaikutukset näkyvät varsin totaalisesti myös Länsirannan elämässä jo nyt. Tulitauosta eläteltiin toiveita ensin Ramadanin, sitten pian alkavan kristittyjen pääsiäisen vuoksi. Ainakaan Ramadanin alkaessa taisteluiden taukoamisesta ei ollut merkkejäkään.
Olemme jälleen surullisessa tilanteessa, jossa koko maailma näkee, mitä tapahtuu, mutta kansainvälinen yhteisö ei ole saanut aikaan riittävää painetta, jotta saataisiin aikaan edes kestävä tulitauko. USA on omalta osaltaan blokannut turvaneuvostoäänestyksissä päätöslauselmia mutta toisaalta samaan aikaan pyrkinyt painostamaan Israelia ja löytämään toimivaa ratkaisua neuvotteluteitse yhteistyössä mm. Saudi-Arabian kanssa – tuloksetta.
Historiankirjoitus tulee muistamaan meidät tästä epäonnistumisesta.
Viimeistään nyt meidän on siirryttävä historiassa eteenpäin ja saatava aikaan kestävä rauha, joka mahdollistaa turvallisen yhteiskunnan rakentaminen palestiinalaisalueille. Gazan tuho on kuitenkin nähtävä juuri pitkän ajan epäonnistumisena. Kahta itsenäistä valtiota ei ole saatu aikaan ja Israel on koko ajan levittäytynyt palestiinalaisalueille perustamalla siirtokuntia. Jännite alueella on aaltoillut Israelin synnystä saakka.
Ainoa tie väkivallan lopettamiseksi ja kestävän rauhan saavuttamiseksi on konfliktin juurisyiden selvittäminen. Tämä tarkoittaa Palestiinalaisalueen laittoman miehityksen lopettamista, palestiinalaisiin kohdistuvien sortotoimien lopettamista ja palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden tunnustamista. Se vaatii myös Hamasin terroristien tuomitsemista, vallanvaihtoa Gazassa. Palestiinan nykyhallinnon eroa pidettiin jo askeleena ratkaisuun. Suomen ja Euroopan unionin tulee toimia päättäväisemmin painostaakseen osapuolia käynnistämään kahden valtion malliin tähtäävät rauhanneuvottelut.
Israelin toimet ja israelilaisten poliitikkojen puheet viime kuukausina ovat osoittaneet, ettei sillä ole tarjota Gazan ja Palestiinan tilanteeseen rauhanomaista ratkaisua vaan ainoastaan lisää väkivaltaa ja tuhoa. Siksi onkin elintärkeää, että kansainvälinen yhteisö ottaa asiassa aktiivisen roolin.
Siinä missä tuomitsemme Hamasin terrorijärjestön, tulee meidän tuomita myös Israelin teot ja toiminta. Kansainvälisen yhteisön on pidettävä huolta, että kaikkien osapuolten vakavat rikokset tutkitaan ja syylliset saatetaan vastuuseen. Kuten YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on todennut, kansainvälinen humanitaarinen oikeus on sitovaa kaikkina aikoina eikä sen noudattaminen edellytä vastavuoroisuutta.
Meidän on edistettävä kaikin mahdollisin tavoin rauhaa alueella, mutta vaikka sota loppuisi tänään, sen jäljet näkyvät palestiinalaisissa koko heidän loppuelämänsä ja vielä sukupolvien jälkeenkin. Rauhan rakentamisen lisäksi meidän onkin tuettava heitä ylisukupolvisen trauman käsittelyssä. Nuorten pitää päästä mukaan rakentamaan rauhaa niin Israelissa kuin Palestiinassa.
Suomen ja kansainvälisen yhteisön on pystyttävä parempaan.
0 kommenttia