Vihreillä on kova työ edessään, jotta viime kaudella saavutetut ennätykselliset kolme paikkaa saadaan pidettyä. Ehdokaslistasta se ei kuitenkaan jää kiinni. Eurovaaleissa ovat ehdolla kaikki vihreiden kärkipoliitikot puheenjohtaja Sofia Virtaa ja varapuheenjohtaja Oras Tynkkystä lukuunottamatta. Vaaliohjelmassa mennään hyvin pitkälle tutuilla teemoilla mutta nostetaan erityisesti myös taloutta.
Suomessa on otettu askel solumaatalouden hyödyntämiseksi ruoantuotannossa: teknologiayritys Solar Foods on aloittanut ilmasta valmistettavan Solein-proteiinin koetuotannon uudella Factory 01 -tehtaallaan. Tarkoituksena on todistaa, että tuotanto on sovitettavissa teolliseen mittakaavaan. Soleinin hiilijalanjälki on vain yhden prosentin suuruinen punaiseen lihaan verrattuna.
Eutanasia tulisi sallia tiukoin kriteerein – kuolemansairaille silloin, kun fyysisen kärsimyksen pitkittäminen on tarpeetonta ja julmaa. Kuolema ei saa koskaan olla vastaus yksinäisyyteen ja hoivan vähäisyyteen. Eutanasialain rinnalle tarvitaankin saattohoidon ja muistisairaiden loppuvaiheen hoidon kehittämistä, vammaisten oman elämänhallinnan tukemista ja ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämistä, kirjoittaa neurologian erikoislääkäri Kati Juva.
Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Hiililounas-hankkeessa selvitettiin kasvisruoan suosiota lounasruokailussa. Ruoan hyvä maku nousi tärkeimmäksi tekijäksi ennen terveellisyyttä. Tutkimus toi esille myös perinteisiä virheellisiä käsityksiä kasvisruokaa kohtaan, joten kasvisruoan edistäjillä on selvä viestinnällinen haaste edesssään, kirjoittaa Seppo Kemppainen.
Oppositiopuolueet vihreät, SDP, keskusta, vasemmistoliitto ja Liike Nyt ovat jättäneet eduskunnalle yhteisen välikysymyksen, jossa he haastavat hallituksen suunnitelmat keskussairaaloiden määrän vähentämisestä, ympärivuorokautisen päivystyksen sulkemisista, poikkeusluvilla toimivien päivystysten lakkauttamisesta sekä synnytyssairaaloiden säädösten kiristämisestä. Vihreät ovat erityisen huolissaan siitä, että hallituksen suunnittelemat toimenpiteet heikentäisivät merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koko maassa.
Soluviljelmiin perustuva proteiinituotannon on ennustettu mullistavan tapamme tuottaa ruokaa, ja tällä on kauaskantoisia taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Yhdysvaltalainen ajatushautomo ReThinkX:n mukaan olemme nyt tämän muutoksen kynnyksellä maidontuotannossa. ReThinkX ennustaa, että mikrobilogisella prosessilla valmistetun maitoproteiinin hinta putoaa alle naudoilla tuotetun maitoproteiinin hinnan jo ensi vuonna. Tämä muutos on mahdollisuus myös Suomelle niin taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta, kunhan vain lähdemme aktiivisesti hyödyntämään ja kehittämään uutta teknologiaa ja pidämme samalla huolta oikeudenmukaisesta siirtymästä, kirjoittaa Aino Tuominen.
Kansakunnan toipuessa Vantaan kouluampumisen aiheuttamasta surusta ja järkytyksestä, on keskustelu alkanut jo siitä, miten vastaavia tapahtumia voitaisiin estää jatkossa. Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten jälkeen esitettiin konkreettisia toimenpidesuosituksia aseturvallisuuden edistämiseksi, joita ei kaikkia kuitenkaan ole toteutettu. Suomen tulisikin nyt kiristää pienten käsiaseiden saantia merkittävästi tai kieltää ne kokonaan Iso-Britannian esimerkkiä seuraten, kirjoittaa Joonas Lyytinen.
Tämän viikon surullinen tapahtuma vantaalaiskoulussa nosti jälleen keskusteluun lasten ja nuorten hyvinvoinnin. Tragedia ei ole yksittäistapaus, vaan se kytkeytyy laajempaan huolestuttavaan trendiin, lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvuun. Kouluampumiset ja muut väkivaltaiset teot eivät yleensä ole spontaaneja, vaan ne kertovat useimmiten pitkään kyteneestä pahoinvoinnista, joka purkautuu äärimmäisenä epätoivon tekona. Miten pystyisimme paremmin tunnistamaan lasten ja nuorten hätää, jotta voisimme ehkäistä tällaisia tragedioita?
‘Ei minulla ole mitään ongelmaa’ (Tammi 2023) on vuoropuhelu siskon ja veljen välillä, jossa edellinen yrittää ymmärtää veljensä alkoholismia sekä läheisten omaa sairautta – läheisriippuvuutta. Alkoholismiin puuttumisessa ensimmäinen askel on ongelmasta puhuminen. Nopeammin, aikaisemmin ja voimakkaammin on puututtava, jos haluamme vähemmän kärsimystä, vähemmän uupuneita läheisiä ja vähemmän kuolevia alkoholisteja. Sitä kohti kulkiessa jokainen voi tehdä paljon kysymällä, tukemalla ja vaatimallakin. Häpeä pienenee puhumalla, kirjoittavat Aki Saariaho ja Nelli Niemelä.
Ylimääräisen hiilen poistaminen ilmakehästä edellyttää teknisiä nieluja. Hiilen tekninen imurointi ilmakehästä on kuitenkin vaikeaa, eikä sen varjolla voi löysäillä päästövähennyksissä tai luonnon hiilinielujen vahvistamisessa, kirjoittaa Atte Harjanne.
Näyttää siltä, että Suomen ilmastotavoitteet ovat karkaamassa käsistä. Kansallisen ilmastopaneelin edellinen puheenjohtaja Markku Ollikainen on varoittanut jopa miljardien eurojen kustannuksista, jos maankäyttöä koskevan LULUCF- direktiivin tavoitteista jäädään jälkeen. Julkisessa keskustelussa metsätalouden totuttujen toimien kyseenalaistaminen on ollut pitkään lähinnä häväistys. Miksi metsien käytöstä puhuminen on niin vaikeaa, kysyy Antti Van Wonterghem.
Vuonna 2015 kohistiin siitä, että suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajissa on enemmän Juha-nimisiä kuin naisia. Kaisa Hernberg selvitti, mikä on tilanne nyt.
Suomen ympäristökeskus Syke laski ensimmäistä kertaa suomalaisten mökkeilyn tuottamat kasvihuonekaasupäästöt. Mökkeilyyn liittyvä liikenne on yllättäen suurin päästöjen lähde, joten helpoin tapa pienentää mökkeilyyn liittyviä päästöjä on vaihtaa vähäpäästöisempään kulkutapaan. Yksittäisten mökkeilijöiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua.
Tänään 80. kertaa järjestettävä Jussi-gaala ottaa askeleen vastuullisuuden suuntaan, kun tilaisuuden illallismenu tarjoillaan ensimmäistä kertaa kokonaan kasvipohjaisena. Muutoksen laittoivat alulle eläinaktivistit Heli Mäenpää ja Benjamin Pitkänen.
Helmikuussa parlamentin hyväksymä EU:n luonnon ennallistamisasetus on nyt vaarassa. Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen ilmoitti kyselytunnilla hallituksen vastustavan asetusta. Suomen kanta voi olla ratkaiseva asetuksen hyväksymisen kannalta. Vihreät harkitsee välikysymyksen jättämistä luonnon monimuotoisuudesta.
Mitä voimme tietää historiasta? Jos tiedämme jotain, mistä tieto on peräisin? Jos emme nähneet sitä itse, miten tiedämme, mitä menneisyydessä on tapahtunut? Historioitsijat, historian kirjoittajat ja historiasta kiinnostuneet ovat vastanneet näihin kysymyksiin eri tavoin aikojen saatossa. Se, mihin luotamme, mitä käsittelemme todisteena ja mistä olemme kiinnostuneet historiankirjoituksessa, on jatkuvasti vaihtuvaa. Historian kirjoittajaa ohjaa aina hänen oman aikansa aatteet ja suuntaukset, kirjoittaa Juha Alavesa.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon