EVA: Vihreistä kolme neljästä antaa Elokapinalle vahvan tukensa
Kansalaistottelemattomuuden hyväksyntä vaihtelee voimakkaasti poliittisen suuntautumisen mukaan, todetaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) Arvo- ja asennetutkimuksessa.
Selvä enemmistö vihreiden kannattajista, 62 prosenttia, pitää kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna, ja samaan prosenttiosuuteen yltävät SDP:n äänestäjät. Vasemmistoliiton kannattajista peräti 90 prosenttia suhtautuu samoin.
Sen sijaan oikeistopuolueiden äänestäjät torjuvat kansalaistottelemattomuuden: vain viidennes perussuomalaisten (21 prosenttia) ja kokoomuksen äänestäjistä (22 prosenttia) pitää sitä hyväksyttävänä eikä kummankaan ryhmän enemmistö pidä kansalaistottelemattomuutta oikeutettuna edes hyvän asian puolesta.
Suurinta luottamusta eri kansanliikkeistä nauttivat perinteiset luonnonsuojelua ajavat liikkeet, kuten WWF, jolle 68 prosenttia suomalaisista antaa myönteisen arvion. Arvostus nousee esiin kaikissa puoluetaustoissa, joskin vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajilla hyväksyntä on käytännössä aukotonta.
Elokapina ja vastaavat ilmastohätätilaa julistavat liikkeet jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Niille antaa vahvan tukensa vihreiden kannattajista 74 prosenttia sekä vasemmistoliittoa äänestävistä 77 prosenttia. SDP:n kannattajat jakautuvat kahteen leiriin - 41 prosenttia ovat myönteisiä, 30 prosenttia kielteisiä.
Oikeistopuolueiden kannattajilta ei sympatiaa ilmastohätätilaa julistaville liikkeille heru. Perussuomalaisten (90 prosenttia), kristillisdemokraattien (77 prosenttia) ja kokoomuksen (73 prosenttia) kannattajien valtaenemmistöt ovat kielteisiä, jopa erittäin kielteisiä Elokapinan tapaisia liikkeitä kohtaan.
Myös RKP:n ja keskustan äänestäjien valtaenemmistöt (molemmissa 61 prosenttia) suhtautuvat kielteisesti ilmastohätätilaa julistaviin liikkeisiin.
Pridelle vihreiltä vahva kannatus
Suomalaiset pitävät kansalaisliikkeitä yhä tehokkaina mielipiteiden välittäjinä, mutta tässäkin on eroja puoluetaustasta riippuen: vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista 60 prosenttia on edelleen sitä mieltä, että kansalaisliikkeiden kautta mielipiteet välittyvät puolueita paremmin päätöksentekoon. Kaikista suomalaisista näin arvioi 40 prosenttia vastaajista.
Yleisellä tasolla puoluepolitiikkaan uskotaan takavuosikymmeniä enemmän: vielä 1990-luvun alussa selvä enemmistö, 57 prosenttia, oli sitä mieltä, että kansalaisten mielipiteet vaikuttavat päätöksentekoon paremmin kansalaisliikkeiden kuin puolueiden kautta. Syksyllä 2025 vastaava osuus on pudonnut selvästi alle puoleen. EVA:n mukaan havainto osuu yksiin arvioihin siitä, että ideologia on tullut takaisin politiikkaan ja puolueiden välillä on taas selkeitä eroja.
EVA:n tutkimuksessa todetaan, että myönteinen suhtautuminen Pride-liikkeeseen sekä feministisiin liikkeisiin on valtavirtaistunut kuluvan 25 vuoden aikana, mutta etenkin suhtautuminen seksuaalisten vähemmistöjen asemaa ajaviin liikkeisiin vaihtelee väestöryhmittäin poikkeuksellisen paljon.
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat (molemmat 89 prosenttia) suhtautuvat Prideen ja vastaaviin liikkeisiin liki jakamattoman myönteisesti, ja SDP:n (67 prosenttia) sekä RKP:n (57 prosenttia) äänestäjissäkin enemmistön näkemys on myönteinen. Sitä vastoin Pridelle ei heru ymmärrystä kristillisdemokraattien (84 prosenttia kielteisesti) ja perussuomalaisten (55 prosenttia kielteisiä) kannattajilta. Keskustan ja Kokoomuksen kannattajaryhmät jäävät vaille selkeää mielipidesuuntaa.
Amnestyyn ja samankaltaisiin ihmisoikeustoimijoihin suhtautuu myönteisesti 54 prosenttia kaikista vastaajista. Erityisen myönteisen kannan ottavat naiset (65 prosenttia) sekä vasemmistoliiton (95 prosenttia), vihreiden (83 prosenttia) ja SDP:n (76 prosenttia) äänestäjät.
Ihmisoikeusliikkeiden suosio on kuitenkin romahtanut vuodesta 2000, jolloin niihin suhtautui myönteisesti peräti 80 prosenttia vastaajista. Taustalla saattavat vaikuttaa Venäjän hyökkäyssodan myötä pois karissut kylmän sodan jälkeinen idealismi ja Amnestyn kohdalla kohua aiheuttaneet lausunnot Ukrainan sodasta, joiden on tulkittu myötäilleen Venäjän hallinnon propagandaa.
Kyselyn taustasta
Tulokset perustuvat 2 038 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 7.10.-20.10.2025. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.
Laakso, Mikko: Tarkoitus pyhittää keinot? Rauhanomainen aktivismi on valtavirtaistunut, mutta kansalaistottelemattomuus jakaa suomalaisia. EVA Analyysi No. 157, 2015.
