Yleisradion päätös lopettaa Suomen ainoa säännöllisesti kansanmusiikkia esittävä radio-ohjelma Sydänjuurilla on herättänyt kansanmusiikin ystävät vastarintaan. Kansanmusiikkipiirit pitävät kansanmusiikin esittämistä osana Ylen julkisen palvelun ydintehtävää. Yleltä vakuutetaan, että musiikkia kyllä soitetaan, mutta uudessa muodossa.
Näytelmä Sielujen saari vie meidät Seiliin 1930-luvulle. Seili oli yksi Suomen rotuoppeja soveltavista laitoksista, joissa muun muassa steriloitiin sattumanvaraisesti naisia. Näytelmän kielellä puhutaan ”sekarotuisista”. Oli kiellettyä naittaa keskenään suomenkielisiä ja suomenruotsalaisia, kirjoittaa Kirsikka Moring.
Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta yhdenvertaisuus ei toteudu pelkästään maksuttomalla kirjastolla tai tuetuilla lippuhinnoilla. Osalla Suomen kunnista on melkoisia haasteita toteuttaa mitään muuta kuin viivytystaistelua näivettymistä vastaan. Yhteistyö eri toimialojen ja kuntien välillä voi olla ratkaisu kulttuurista näivettyvien alueiden pelastamiseen, kirjoittaa Rosa Meriläinen.
Kulttuurin asema koronarajoituksissa on herättänyt sekä ihmetystä että suuttumusta. Valtiovallan koronatoimia moititaan epäjohdonmukaisiksi, ja perustelut toimien kohdentamiselle ovat kiven alla.
Kaupungit houkuttelevat luovia osaajia kuin kukka mehiläistä. Miellyttävä asuinympäristö ja monipuoliset palvelut vetävät puoleensa. Kulttuuritarjonta on aina ollut vahva vetovoimatekijä kaupungeille.
Kuntavaalien jälkeisen huuman pöly alkaa laskeutua voittajien ja häviäjien päälle. Kesäinen vaali oli ilmeisesti juuri vihreille ja perussuomalaisille äänestäjille huono aika. Vihreiden kannatuksesta lähti kaksi prosenttiyksikköä ja PS:n odotettu iso voitto supistui viiteen prosenttiyksikköön. Helsingissä vihreiden suosio hupeni kolmen valtuustopaikan verran ja vihreiden someviesteissä toistuvatkin sanat ”nyt on peiliin katsomisen paikka”.
Yliopistokaupunkien menestys on johtanut muun maan vastaiskuun. Siksi meillä on lähihistorian kaupunkivastaisin ja tiedevastaisin hallitus. Se ei tiedä maamme kehitykselle hyvää.
Suomi tuli tänä keväänä ulos koronasta sirkustaiteilijankin kadehtimalla kuperkeikalla. Ne jotka viime vuonna joutuivat sulkemaan ovensa ensimmäisinä, saavat avata ne viimeisinä. Taidelaitokset kuten teatterit, ooppera ja konserttisalit ovat edelleen suljettuja ja museot vasta avaavat varovasti oviaan. Helpotusta on vihdoin luvassa: hallitus on esittänyt alalle isoa tukipakettia ja kulttuurin uusi rahoitusmalli on myös rakenteilla, kirjoittaa Kirsikka Moring.
Veikkausvoittovarojen väheneminen heikentää kulttuuri- ja tiederahoitusta. Lisäksi koronavuosi on merkinnyt etenkin kulttuurille vaikeuksia, kun tapahtumat on kielletty ja salit kiinni. Olisiko lahjoitusten verovähennysoikeudesta pelastajaksi?
Verden juttusarjassa kirja-alan toimijat antavat lukuvinkkejä. Kaunokirjallisuuden Finlandia -palkinnon voittanut Anni Kytömäki arvelee lukevansa vähemmän kuin kirjailijat yleensä, koska hän pitää itseään hitaana lukijana.
Palkittu kirjailija Magdalena Hai kallistuu lukijana useimmin sadunomaisiin kirjoihin, urbaanifantasiaan ja scifiin.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon