Suomessa jatkuvasti nousee esille karjalankielisten mediapalveluiden tarve. Tähän ongelmaan olisi helppo ja yksinkertainen ratkaisu, josta on Ylellä jo kokemustakin: oma toimitus vähemmistölle. Karjalankielinen ja karjalaisuutta koskevat mediasisällöt palvelisivat karjalaisten lisäksi myös valtaväestöä paikkaamalla tiedonpuutetta, kirjoittaa Tuomo Kondie.
Edulliset puhtaat sähköpolttoaineet voisivat tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan lisää vauhtia. Uuteen teknologiaan ensimmäisinä investoivat maat ja yritykset pääsevät myös ensimmäisinä vasta syntymässä oleville hiilineutraalien polttoaineiden maailmanlaajuisille markkinoille. Rauli Partasen vety-juttusarjan neljäs osa.
Viimeisten viikkojen koronatilanne ja siitä johdettava ennuste oli viimeinen pisara – kuntavaalit siirtyvät kesäkuulle. Ratkaisusta ovat jo ehtineet tuoreeltaan sanoa sanottavansa niin salaliittoteoreetikot, rahansa käyttäneet ehdokkaat, helpottuneet vaaliavustajat kuin satunnaiset äänestäjätkin. Päätös on oikea, mutta tuli kovin viime tipassa, kirjoittaa Leena Brandt.
Artikkelissa seurataan ja tarkastellaan Israelin muita maita ripeämmin käynnistyneen rokotusohjelman vaikutusta koronapandemiatilanteeseen.
EU:n päästökauppa on palannut alennustilastaan toimivalle tasolle. Päästöoikeuksia on rajoitettu niin, että esimerkiksi hiilen ja turpeen hinta vääjäämättä nousee. Päästökauppa on huomattavasti tehokkaampi tapa hillitä päästöjä kuin rajoitukset, mutta järjestelmän on toimittava myös sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
Helsingin kokoomuksessa ei ole viime päivinä keinoja kaihdeltu. Tietyt aktiivit käyttivät ulkoparlamentaarisia keinoja painostaakseen jo valitun pormestariehdokkaan ulos. Puolueen tila kiinnostaa myös vihreitä, sillä mitään tavoitteita ei saada kunnassa yksin eteenpäin, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.
Monessa Lapin kunnassa vaatii kanttia lähteä vihreäksi ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Lapissa luotetaan tutkimusten mukaan oman kunnan päättäjiin vähemmän kuin koko valtakunnassa keskimäärin. Sen lisäksi kommentit vihreistä voivat edelleen olla tylyjä: ”kaupunkien puolue” ja ”elitistinen” ovat lievimmästä päästä. Kaksi ehdokasta kertoo, millaista on olla kunnan ainokainen vihreä ehdokas.
Uusvihreät-podcastin kolmannessa jaksossa uusvihreät ruotivat kuntavaaliohjelmia vihreästä näkökulmasta. Keskustelua kirvoitti muun muassa polttoon perustumattomat energiaratkaisut, monipaikkainen asuminen ja kuntien palvelulupaukset.
Kun kokoomuslainen Atte Kaleva unelmoi Helsingistä ilman kommunisteja, pelasiko hän julkisuuspeliä? Vai sanoiko hän vain mitä ajatteli? Ihmisten käytös ei seuraa Afrikan tähden sääntöjä vaan on sotkuinen yhdistelmä sattumaa, erilaisia ideologioita, oikeudentuntoa ja sähläystä, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.
Hiilinielujen kasvattaminen vaatii Suomen ilmastopaneeli-asiantuntijaryhmän mukaan kiireisiä toimia. Metsänomistajia, viljelijöitä ja muita maanomistajia pitää eri keinoin kannustaa nielujen vahvistamiseen ja maaperäpäästöjen vähentämiseen. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mielestä hiilineutraalius ei riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Hoitoala on ajautumassa noidankehään, jossa työvoimapula lisää työn kuormittavuutta ja työn kuormitus työvoimapulaa. Kuormittava työ ja huono palkka ovat huono yhdistelmä houkuttelemaan nuoria alalle. Työmarkkinajärjestöt eivät kykene korjaamaan rakenteellisia vinoumia.
Tulevaisuudessa tarvitaan valtavia määriä vetyä ja sähköpolttoaineita ja aivan omia energiajärjestelmiä. Riittävän suuri ja riittävän edullinen tuotanto edellyttää joko jättimäistä energiapuistoa ja gigatehdasta tai energiantuotantolauttaa. Pienydinvoiman rakentamista pitää samalla ajatella aivan uudella tavalla. Rauli Partasen vetyä käsittelevän juttusarjan kolmas osa.
Suomessa tarjotaan edelleen tukea soiden kunnostusojituksille, vaikka samaan aikaan ennallistetaan ojitettuja soita. Kiistanalainen tuki on kuitenkin loppumassa vuonna 2023, ja nyt etsitään uusia keinoja suometsien hoitoon. Vesiensuojelu on jatkossa otettava paremmin huomioon niin, että metsistä valuisi ravinteita vesistöihin mahdollisimman vähän.
Kerrostalovaltaisten lähiöiden aluerakentaminen oli takavuosina Suomen ratkaisu asuntopulaan ja kaupunkeihin suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Turun seudulla rakentamiseen liittyi myös kuntien taistelua itsenäisyytensä puolesta. Vaikutukset pirstoutuneessa kuntarakenteessa näkyvät edelleen.
Suomen puoluekenttä on jäykkä, mutta kannattaja- ja kannatusprofiilit muuttuvat nopeasti. Seuraavat eduskuntavaalit voivat olla blokkivaalit, ja jakolinjat ovat näkyvillä; vasemmistohenkinen liberaaliblokki ja sinimusta konservatiiviblokki. Kuninkaantekijänä tässä on keskusta, joka pystyy solahtamaan kumpaan tahansa porukkaan, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.
Valtiovarainministeriön kuntatalouden asiantuntijat muistuttavat kuntavaalien alla kuntien akuuteista ja pitkän tähtäyksen talousongelmista ja kestävyysvajeesta. Kunnat eriytyvät yhä selvemmin kasvaviin ja kutistuviin ja tästä olisi tulevien vastuullisten kuntapäättäjien syytä puhua ääneen jo ennen vaaleja.
