Sodan ja rauhan kuviot ovat uudessa asennossa Ukrainan sodan vuoksi. YK:n rooli rauhantekijänä on rikki, sillä turvallisuusneuvosto on lukkiutunut yksimielisyyden vaatimukseen. Rauhantutkija Tarja Cronberg on huolissaan Venäjän eristämisestä, sillä ilman yhteydenpitoa eivät rauhanneuvottelutkaan pääse alkamaan.
Vaalien alla on houkutus tarjota kansalaisille ylimääräisiä satasia ja toisaalta ehdottaa menoleikkauksia kamreerityyliin. Nyt tarvitaan kuitenkin toisenlaista budjettipolitiikkaa, T&K-investointien tukemista ja perustulo takaamaan pienten yritysten alkutaivalta.
Puhdas vety on tärkeä työkalu, kun halutaan eroon fossiilienergiasta ja vähentää päästöjä. Vetytalouden perusfysiikasta juontuvat haasteet täytyy ottaa politiikassa tosissaan. Vedyn tuotanto vaatii valtavasti energiaa ja lisäksi vetytalous tarvitsee hurjan määrän uutta infraa kuten tuotantolaitoksia, varastoja, putkia ja polttokennoja.
Kolme keskeistä vihreää toimijaa Tampereella on irtisanoutunut tehtävistään. Lähtijöiden perusteluissa mainitaan muun muassa kuplautuminen, väärät toimintamallit ja keskiöön noussut ”oma näkyminen”. Kolmen puheenjohtajan lähtö ei tee eduskuntavaaleihin valmistautumista ainakaan mitenkään helpommaksi Pirkanmaalla.
Energiaköyhyyden helpottaminen on hallinnollisesti monimutkaisempaa kuin vaikkapa arvonlisäveron lasku. Se kuitenkin kohdistaisi tuet niitä eniten tarvitseville. Ensi vuoden budjetti on jo tuhdisti alijäämäinen.
Vegaaniruokaa saa yhä useammasta ravintolasta ja ruokalasta, mutta koulutusta tarvitaan lisää. Reseptit ovat vielä hakusessa, sillä maukkaan vegaaniruuan tekeminen vaatii tietotaitoa.
Kannatuskyselyistä päätellen oleellisin kysymys ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisessä politiikassa on, istuuko kokoomus seuraavassa hallituksessa vihreiden vai perussuomalaisten kanssa. Se jakolinja on yleisestikin Suomen politiikan keskeinen tekijä, kirjoittaa Eero Karisto.
Eksoottinen, väärään mereen eksynyt mursu sai hetkeksi mediajulkisuutta. Mertensuojelu kaipaisi kuitenkin enemmän tekoja Suomeltakin, jotta mursuja ei päätyisi rannoillemme toiste, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Verden tiimi kiittää lukijoita kuluneesta keväästä. Siirrymme nyt kesätunnelmiin keräämään voimia syksyä varten. Seuraavien viikkojen aikana julkaisemme juttuja vain poikkeustapauksissa. Nähdään taas 8. elokuuta. Hyvää kesää kaikille!
Erilaisten organisaatioiden ja yhteisöjen sisällä on tilaa seksuaaliselle häirinnälle, jos niissä on voimakas puuttumattomuuden kulttuuri. Häirintäyhdyshenkilöt ja yhdenvertaisuuden periaatteet eivät auta, jos hierarkian ylimmällä tasolla ei asiasta oikeasti välitetä.
Kun mittarina pidetään ylikuolleisuutta, ovat kaikki pohjoismaat, myös parjattu Ruotsi, menestyneet hyvin koronapolitiikassa. Koronan tukahduttaminen on osoittautunut mahdottomaksi ja sen kanssa on vain opittava elämään, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
”Joskus tuntuu siltä, että täytyisi olla yliopistotutkinto ymmärtääkseen, mistä vihreissä puhutaan. Meillä vihreillä ei ole mitään oikeutta sanoa, miten ihmisten pitää puhua. Parhaimmillaan meidän politiikka on sellaista, että me tulemme itse onnelliseksi, mutta ei haitata toisten onnelliseksi tulemista.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
Ukrainasta paennut perheenäiti sanoo Jumalan auttavan hänen perhettään muiden ihmisten avun kautta. Hän sanoo myös, ettei tunne Slovakiassa oloaan kotoisaksi, huolimatta slovakkien ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta. Ukrainassa ilmahälytyksiä on yhä enemmän ja toivomme, että tämä kaikki loppuisi pian, kirjoittaa Oksana Chopak Ukraina-päiväkirjassa.
”Jos miehet ovat sitä mieltä, että makkara on tärkeämpi kuin kasvisnakki, eläimiä pitää saada tappaa, on hyväksyttävää, että miehet saavat enemmän palkkaa ja niin edelleen, niin ei me sitä asiaa puolueen viestintälinjalla muuteta.” Salla Merikukan kuvat ja miesten tekstit esittelevät vihreitä miehiä eri puolilta Suomea.
Viron vihreiden alkutaival on ollut tempoileva monien muiden virolaisten puolueiden tapaan. Puolue toimii edelleen vapaaehtoisvoimin ja talkoohengellä ja toivoo pääsyä maan parlamenttiin Riigikoguun. Viiden prosentin äänikynnys on kuitenkin kaukana.
Asiantuntijat ovat varoittaneet jo vuosia, että Suomen metsien käyttö ja Pariisissa sovitut päästövähennystavoitteet eivät ole linjassa. Tulevaisuudessa jouduttaneen valtiotasolla pohtimaan, kuka tulevan ilmastolaskun maksaa. Joka tapauksessa on selvää, ettei ilmaston, luonnon eikä veronmaksajankaan etu ole hakata metsiä liikaa, kirjoittaa Petri Nieminen.
