I Närpes pågar det brottsundersökningar kring arbetsrelaterad utnyttjande av växthusarbetare. Arbetstagarna kommer från länder där det inte alltid är lika självklart att lita på myndigheter som i Finland, och deras tröskel att kontakta myndigheter kan vara hög. Risken för utnyttjandet blir större utan språkkunskaper och kunskaper om arbetstagarnas rättigheter, skriver Tuula Närvä.
Närpiössä on käynnissä rikostutkinta kasvihuoneissa työskentelevien aasialaisten työperäisestä hyväksikäytöstä. Työntekijöillä saattaa olla kotimaastaan perittyjä epäilyksiä viranomaisia kohtaan, ja kynnys ottaa yhteyttä viranomaisiin voi olla suuri. Kun suomalaista järjestelmää ja kieltä ei tunne ja tietoa omista oikeuksista on vähän, hyväksikäytön riski kasvaa, kirjoittaa Tuula Närvä.
Toiveemme siitä, että Putin ei hyökkäisi Karpaattien vuoristoon, on kadonnut. Koska iskut olivat lisääntyneet jo hyvin lähellä kotiamme, päätimme vihdoin lähteä Slovakiaan. Kävelimme ympäri kaupunkia yhdessä ja vietimme aikaa perheenä ensimmäistä kertaa yli kolmeen kuukauteen, kirjoittaa Oksana Chopak. Hän kirjoittaa päiväkirjaa Verdelle Ukrainasta.
Eduskunnan käsittelyssä oleva tekijänoikeuslain muutos on hyvä esimerkki siitä, miten lainvalmistelua ei pitäisi tehdä. Lobbarit pääsivät vaikuttamaan lakiehdotuksen sisältöön siten, että huolellisesti valmisteltu esitys väännettiin viime metreillä uusiksi suljettujen ovien takana, kirjoittaa Ahto Apajalahti.
Insinöörin työtä on työn vähentäminen. Byrokraatin työtä on työn lisääminen. Kysymys kuuluukin: milloin työ loppuu kesken? Kumpi voittaa? Ilonpilaaja tiputtelee faktaa insinööreistä.
Suomalaisten suosikkikalan hinta pomppasi pääsiäisenä huippuun. Hinnan nousun taustalla on kysynnän ja tarjonnan epätasapaino sekä myös Ukrainan sota. Lohentuotantoa vaivaa myös täiongelma, etenkin Etelä-Norjassa.
Kiertotaloudesta puhutaan nykyään paljon, eikä syyttä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan tekoja; kokonaisjätemäärä on Suomessa viime vuosina edelleen kasvanut, eikä yhdyskuntajätteen kierrätysaste ole kehittynyt parempaan suuntaan. Kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittaisiin absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Minkään tuotteen hintaan ei ole laskettu sen ympäristölle ja ihmisille aiheuttamaa kokonaiskustannusta. Moni kuluttaja etsii halvinta tavaraa tai palvelua muista ominaisuuksista juurikaan piittaamatta ja ylikulutus on syynä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Meillä pitäisi olla kanttia sanoa, että oikeastaan kaikki on liian halpaa ja edessä on vääjäämättä hintojen nousu. Tästä puhuvat myös niin Elokapina kuin Aktivistimummotkin.
Salla Merikukka käsittelee valokuvanäyttelyssään vihreyden ja mieheyden dialogia. Keskusteluun tarvitaan Merikukan mukaan muitakin kuin poliitikan toimittajia ja kokoomuslaisia. Näyttelystä käy ilmi, että vihreä mieheys on moninaista.
Fennovoima on vihdoin historiaa, mutta ydinvoimalle on edelleen tarvetta. Se edellyttää radioaktiivisesta jätteestä huolehtimista. Suomessa ratkaisu on jo pitkällä, kun maailmalla vielä arvotaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Nämä kolme ovat kirkkonummelaisen kunnallis- ja aluevaltuutettu Markus Myllyniemen mielestä ensi vuoden eduskuntavaalien tärkeät teemat ja niistä pitää puhua ihmisiä kuunnellen ja heidän huoliinsa vastaten. Myllyniemi kaipaa myös enemmän aktivismia vihreisiin, vaikkei Koijärven kahleisiin tarvitsekaan palata. Verden Vihreiden tulevaisuus -sarja jatkuu.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat herättäneet keskustelua energiasta ja maanpuolustuksesta Britanniassa. Tilanne on luonut uutta Nato-kritiikin aaltoa. Hallituksen energiastrategiaa on luonnehdittu sekä kumoukselliseksi että puutteelliseksi.
Perussuomalaiset käyttää uutta keinoa kritiikin suitsimiseksi. Jussi Halla-aho antaa ymmärtää, että jos puhut natsi- ja fasistiongelmasta Suomessa, olet Putinin asialla. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ei ymmärrä, miten Venäjän propaganda toimii, kirjoittaa Oula Silvennoinen.
Lehdistönvapaus on yksi demokratian peruskivistä. EU-maissa tätä vapautta on vähiten Kreikassa ja huolta on myös muun muassa Bulgarian, Puolan, Unkarin ja Maltan tilanteesta, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön mittaus. Suomessa ongelmana on median keskittyminen harvojen isojen lehtitalojen käsiin. Valtaosassa maakuntia mediamarkkinat ovat pääosin yhden lehtitalon kontrollissa.
Itämeren rannikkovesien tila heikkenee edelleen ja fosforipitoinen vesi levittäytyy pohjoiseen kohti Selkämerta. Broileri- ja sikatilojen tuotanto kasvaa, kun lihanvienti on lisääntynyt. Maataloustukea pitäisi kohdentaa lantaravinteiden kierrätykseen ja lopettaa tuottamattomien peltohehtaarien tukeminen.
Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen höllennys kasvattaa Suomen öljyn kulutusta. Hallitus teki päätöksen, vaikka IEA on vaatinut öljyn kulutuksen leikkaamista. Öljyn käytöstä pitäisi päästä eroon. Useimmat biopolttoaineistakin ovat kuitenkin ongelmallisia, kirjoittaa Kimmo Klemola.
