Verianin Puoluebarometrin mukaan 41 prosenttia suomalaisista suhtautuu vihreisiin myönteisesti. Puolueiden tilaamassa imagotutkimuksessa vihreät nousi yhden sijan kokoomuksen romahtaessa viimeiseksi.
Kokoomus on tällä hetkellä hyvin mielenkiintoisessa vaiheessa. Tyytymättömyys harjoitettua politiikkaa kohtaan alkaa kuulua puolueen sisällä. Samaan aikaan suhde perussuomalaisiin joutuu myllerrykseen, kun puolueet kilpailevat sekä sijoituksistaan kannatusmittautuksissa että samoista äänestäjistä.
Ilmastonmuutos ja luontokato eivät odota, että ihmiskunta omaksuu yhteisen maailmankuvan. Siksi hyvänkin politiikan pitää kelvata myös oikeistolle ja toisaalta oikeasti toimia, ilman ihmisten hyvää tahtoa. Onneksi meillä on jo kone, joka ei välitä ideologioistamme: markkinat.
Vain kolmasosalla maailman joista virtaamat olivat viime vuonna normaalilla tasolla, osoittaa Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n selvitys. Normaalitilassa olevien jokialueiden osuus on ollut selvässä vähemmistössä seitsemän vuotta peräkkäin.
Voivatko koneet ajatella ja syrjäyttää ihmisen? Kysymykset askarruttivat jo 1800-luvun romantikkoja. Asko Nivalan uutuuskirja jäljittää tekoälyyn liittyvien toiveiden ja uhkakuvien kulttuurihistoriallisia juuria aina 1600-luvulle asti.
Vihreät esittää 14 keinoa tekoälyn riskien hallintaan. Paketti sisältää muun muassa perustulon, työajan lyhennyksen, ehdot datakeskuksille, tekijänoikeuksien vahvemman suojan ja tekoälyministerin seuraavaan hallitukseen. Puolueen mukaan tekoälyn hyödyt on jaettava koko yhteiskunnalle.
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on muutakin kuin eläkekehitys, kirjoittaa Eero Karisto. Hän muistuttaa, että eläkeläiset osallistuvat jo talouden tasapainottamiseen sote-leikkausten ja maksujen korotusten myötä. Lisäpanostukseksi hän nostaa esiin perintöveron tuntuvan korottamisen.
