Liikuntaharrastukset ovat tärkeä osa yhteiskunnallista hyvinvointia. Suomalaiset liikkuvat kuitenkin aivan liian vähän. Liikunnallisen aktiivisuuden trendi on ollut laskeva jo vuosia. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla Suomessa pitäisi tehdä suuria korjausliikkeitä, joilla suomalaiset saataisiin liikkumaan selvästi nykyistä enemmän, kirjoittavat Eva Tawasoli ja Shawn Huff.
Vahingossa politiikkaan lähtenyt Jenni Aikio on Kouvolan vihreä ykkösnimi. Eduskuntavaaleissa hän nostaa kärkiteemoikseen koulutuksen ja kestävän talouden. Koulutus ei kuitenkaan sovi sopeutuslistalle.
Ennakkoäänestys on alkanut ja kokoomuksen etumatka on sulanut kevään edetessä olemattomiin. Kolmella puolueella on tasaväkinen mahdollisuus vaalivoittoon. Moni äänestäjä pohtii äänen antamista taktisesti, jotta hallituksen muodostaja olisi joku muu kuin x, y tai z.
Tekijänoikeuslaki on yksi ilmaisunvapauden kannalta keskeisimmistä laeista. Lain kokonaisuudistus osoittaisi edelläkävijyyttä, sillä missään muussa maassa ei vielä ole toteutettu täysin digiajan tarpeisiin laadittua tekijänoikeuslakia.
Ilmasto ja luonto ovat perussuomalaisia lukuunottamatta selkeästi näkyvillä suomalaisten puolueiden vaaliohjelmissa. Vihreille teema on ykkösenä, muilla kauempana kärjestä. Vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuunottamatta tavoitteiden lisäksi ei juuri esitetä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, vaikka keinot ja asian kiireellisyys ovat hyvin tiedossa.
Kuluneella hallituskaudella on tehty paljon luonnonsuojelun eteen, mutta paljon jää seuraavan hallituksen kontolle. Luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta puhutaan nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta jalostuuko puhe riittävällä tavalla käytännön teoiksi?
Kuura Helanen on kasvanut vihreyteen. Äiti oli mukana vihreässä liikkeessä alusta lähtien. Hän kertoo kasvaneensa käsityöläisyyden, musiikin, kulttuurin ja politiikan ympäröimänä. Se vaikuttaa hänen poliittiseen ajatteluunsa.
Euroopan unionin perusrakenne on yksinkertainen, mutta kakkua on kuorrutettu moninkertaisella multinationaalis-historiallisella kerroksella. Jokainen voi valita kakusta palan kerrallaan ja huutaa suurta vääryyttä. Maistuu pahalta, liian pieni/suuri pala ja aivan liian kallis. EU-konditorian energiaremonttikakku on nyt luupin alla.
Ruuan hinta on lähtenyt taas uuteen nousuun. Pienituloisten ja perheellisten menoista ruoka vie ison osan, ja inflaatio on jo muuttanut ostotottumuksia. Toimeentulo on koetuksella, kun myös asumiskustannukset ovat kallistuneet, eikä suomalaisia pitäisi nyt kurittaa esimerkiksi indeksileikkauksilla.
Lapissa on muuta maata vaikeampaa saada väkeä äänestämään. Pohjoisessa on kokemusta siitä, ettei ääni kuulu etelän päättäjille. Polarisoitunut keskustelu ja syrjäytyminen vähentävät Tiina Huilajan mielestä äänestysintoa.
Ilmastopolitiikan tavoitteet ja teot eivät vieläkään kohtaa, eikä ilmaston lämpenemistä ehditä pysäyttämään 1,5 asteeseen. Tilanne vaatii lisää vauhtia ja vaikuttavuutta ilmastotoimiin, strategista sopeutumista ja yhä todennäköisemmin myös ilmastonkorjausta.
Nuoresta iästään huolimatta Aliisa Wahlsten on vaikuttajana varsin valmis paketti. Lasten ja nuorten hyvinvointi, ilmastokriisin torjunta ja kestävä talous ovat tämän generalistibiologin ja luisteluvalmentajan kampanjakärjet. Varsinais-Suomessa vihreiden tavoitteena on kaksi kansanedustajaa.
Metsänomistajat saavat perinteisesti tuottoa myymällä puuta sahoille ja sellutehtaille. Ilmastokriisi ja luontokato tuovat mahdollisuuksia uusille tulolähteille, sitä mukaa kun hiilinieluista ja metsien suojelusta maksetaan. Eurojen lisäksi tarvitaan selkeitä pelisääntöjä.
Suomessa on saatu useita naisia koskevia uudistuksia vuodessa aikaan ja ne koskettavat toki myös muitakin. Kansalaisliikkeet ovat olleet aloitteellisia ja eduskunnasta on puskettu läpi muun muassa perhevapaita, raiskausta, aborttia ja transsukupuolisia koskevia lakeja. Globaalisti naisten oikeudet ovat kuitenkin pikemminkin heikentyneet.
Oras Tynkkynen on huolissaan ilmasto- ja luontokysymysten politisoitumisesta. Polarisoitunut keskustelu ei auta ratkaisujen löytymistä ja toisaalta ilmasto- ja luontokatokriisin tuomat ongelmat kohtaavat ihmisiä puoluekirjasta riippumatta.
Perfektionismi on lopulta uuvuttava keino hakea hyväksyntää yhteisössä. Toksisen positiivisuuden kulttuuri on omiaan ruokkimaan uupumusta. Positiivisen henkilöbrändin rakennuksessa negatiiviset tunteet sysätään helposti syrjään, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon
