Ydinasekieltosopimuksen voimaantulosta on kulunut tänään vuosi. Ydinasekonfliktin riski on kasvanut, minkä takia sopimus on aiempaakin ajankohtaisempi. Yhä useampi Nato-maa on kiinnostunut sopimuksesta. Suomen pitäisi ottaa paikkansa ydinaseriisunnan tukijana, kirjoittaa Kati Juva.
Sote-alalla podetaan hoitajapulaa ja suurta työvoiman vaihtuvuutta. Työntekijät väsyvät muun muassa organisaatiomuutoksiin, suuriin asiakasmääriin sekä työn ja arjen yhteensovittamisen vaikeuksiin.
Työntekijäpuoli vaatii hoiva-alojen palkkojen harmonisoimista korkeimpien palkkojen tasolle. Toivottavasti tämä ei tarkoita, että jatkossa syrjäseutulisät ja kalliinpaikan lisät kielletään. Eikö työntekijäpuolen kannattaisi pikemminkin kannustaa työnantajia palkkaliukumiin? Niin lääkäreiden palkat nousivat.
Lääketieteellisestä tutkimuksesta on säästetty enemmän kuin kohtuullisesti. Tutkimus on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset tulevat käyttöön joskus vasta vuosien päästä. Yliopistosairaaloiden tutkimustyötä tukemalla turvataan myös väestön terveyttä, kirjoittavat Heidi Aaltonen, Panda Eriksson, Pekka Heikkilä ja Annika Laakso.
Aluevaalien ennakkoäänestys on päättynyt ja 26,3 prosentin äänestysaktiivisuus viittaa siihen, etteivät pahimmat pelot toteudu. Äänestäjät intoutuvat ehkä jopa kuntavaalien tasolle eli joka toinen äänestysikäinen käy uurnilla sunnuntai-iltaan mennessä. Näitä vaaleja vaivaa eurovaalien kaltainen ”en ymmärrä mistä äänestetään” -hokema, kirjoittaa Leena Brandt.
Haluavatko oikeistolaiset kurittaa köyhät hengiltä? Entä haluavatko vasemmistolaiset rangaista ahkeruudesta? Molemmat lienevät epätosia väitteitä, mutta silti päädymme uskomaan näin, kirjoittaa Santtu Paananen.
Suomessa on 41 kansallispuistoa ja 19 luonnonpuistoa. Kansallispuistot tukevat merkittävästi aluetaloutta. Valtiolta kaivattaisiin nopeita toimia suojelualueverkoston parantamiseksi, kirjoittaa Petri Nieminen.
Autoilun sähköistyminen vähentää polttoaineiden tarjontaa myös maaseudulla. Valtion tukema energiaomavaraisuuslaina voisi auttaa haja-asutusalueiden asukkaita autonhankinnassa, kirjoittaa Janne M. Korhonen. Hänen mielestään laina pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan.
Wikipedia täydentyy suomenkielisillä ympäristötermeillä ensi torstaina 20.1., kun Tieteiden yön yhteydessä järjestetään Ympäristötiede Wikipediaan! -etätapahtuma. Toista kertaa järjestettävässä tapahtumassa asiantuntijat editoivat yhteisvoimin tuoreinta ympäristötietoa ja -terminologiaa kaiken kansan luettavaksi.
Luoteis-Atlantin turskakannan katastrofaalinen romahdus 1990-luvun alussa on tunnetuin esimerkki liikakalastuksen seurauksista. Laji ehti jo toipua ennen kuin ihmisen ahneus ajoi sen jälleen kuilun partaalle. Itämerelläkään turskan itäinen kanta ei jaksele hyvin, mutta kalastus ei ole ainoa syy.
Mikä on kaupunkien tulevaisuus koronan jälkeen? Etätyö tulee yleistymään. Jos etätöitä tehdään maiden rajojen yli, pitää ratkaista kysymys verotuksesta ja sosiaaliturvasta. Voiko verot maksaa Viroon ja saada terveydenhuollon Suomesta? Pitäisikö kaavoittajan uskoa, että toimistotilaa tarvitaan olennaisesti vähemmän?
Ongelmapelaaminen on merkittävä kansanterveydellinen ja poliittinen ongelma. Rahapeliongelmien tunnistamista tulisi vahvistaa terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Hyvinvointialueilla on kannettava vastuuta rahapeliongelmista nykyistä paremmin, kirjoittavat Atte Harjanne ja Ville Savonlahti.
Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on alueellisesti eriarvoista Suomessa. Jokainen meistä ansaitsee arvokkaan kuoleman. Aluevaltuutetuilta tarvitaan toimia palliatiivisen hoidon ja saattohoidon parantamiseen hyvinvointialueilla, kirjoittaa Annika Laakso.
Poliittinen keskustelu on kärjistynyt somealustoilla, jotka rahastavat konflikteilla. Kasvimaa on alusta, jonka toivotaan luovan hyvää keskustelua ja parempaa vihreää politiiikkaa, kirjoittaa Janne Peltola.
Poliittinen keskustelu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista on helposti valtakunnan tasolla ohutta yläpilveä, sillä aluevaalien kysymykset ja valtuustojen politiikka konkretisoituvat monilta osin vasta alueilla, kirjoittaa Atte Harjanne.
Tuija Halttusen dokumenttielokuva Näin pilvet kuolevat on runollinen ja tieteellisesti tarkka teos. Pilvet edustavat elokuvassa jotain ihmistä suurempaa ja herättävät kysymyksiä ihmisen hallitsevasta suhteesta luontoon.
