Vihreät esittää 14 keinoa tekoälyn riskien hallintaan: perustuloa, työajan lyhennystä, datakeskusehtoja ja tekoälyministeri

Johanna Kohvakka, Kalle Pusa

Vihreät vaatii tekoälypolitiikkaan kattavaa toimenpidepakettia, jolla tekoälyn riskejä hillittäisiin ja hyödyt jaettaisiin koko yhteiskunnalle. Puolueen esittämä 14 kohdan lista sisältää muun muassa perustulon, tiukemmat ehdot datakeskuksille sekä tekoäly- ja teknologiaministerin seuraavaan hallitukseen.

Vihreiden mukaan tekoälyn kehitys on kiihtynyt, mutta yhteiskunnan rakenteet ja päätöksenteko eivät ole ehtineet mukaan. Puolue vertaa murrosta teolliseen vallankumoukseen.

“Tekoäly mullistaa jo nyt työelämää, kasvattaa tuottavuutta ja tukee esimerkiksi tieteellisten läpimurtojen aikaansaamista. Samaan aikaan tekoäly synnyttää uhkia yksityisyyteen, tekijänoikeuksiin, hyvinvointivaltion rahoituspohjaan ja ihmiskunnan olemassaoloon liittyen”, vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen sanoi toimenpidepaketin julkistustilaisuudessa.

Hänen mukaansa hallitus ei ole ollut asiassa hereillä, ja Suomi voi jäädä kehityksestä.

Ehdotukset ovat sekoitus sekä visiota että konkretiaa. Vihreiden kansanedustaja Hanna Holopainen kertoo Verdelle, että ohjelman tavoite on tilkitä nykylainsäädännön vajavaisuutta, kuten esimerkiksi kriminalisoimalla Deep Fake -väärennöksiä, mutta myös luoda yleisiä suuntaviivoja kehitykselle.

Kansanedustajat esittelivät vihreiden keinoja tekoälyn riskien hallintaan viime perjantaina Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuutta alustivat Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen professori Jukka Luoma sekä Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentti ja yliopistotutkija Mona Mannevuo.

Luoma puhui tekoälyn vaikutuksesta työn tuottavuuteen. Hänen mukaansa vaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä pieniä, mutta pidemmällä aikavälillä ne voivat olla merkittäviä.

Mannevuo puolestaan muistutti, ettei tieteen lisääntynyt tuottavuus välttämättä paranna itse tiedettä. Tieteellisiin julkaisuihin tulee nyt massoittain sekunda-artikkeleita.

Datakeskusten tuotettava päästötöntä sähköä

Vihreät vaatii datakeskuksille velvoittavaa ekologista kompensaatiota, joka on nykyisin Suomessa pääosin vapaaehtoista. Kantaverkkoon pääsyn ehdoksi puolue asettaisi uuden, päästöttömän ja kulutusta vastaavan sähköntuotannon sekä fossiilittoman säätövoiman.

Puolue viittaa Fingridin arvioon, jonka mukaan sähkönkulutus kasvaisi lähes 40 prosenttia viiden vuoden aikana, jos kaikki käynnissä olevat datakeskushankkeet toteutuvat täysimääräisinä. Vihreät kannattaa myös oikeutta kytkeä tekoäly pois päältä palveluista. Esimerkkinä se mainitsee hakukoneiden automaattiset tekoälyvastaukset, jotka puolueen mukaan kuormittavat datakeskuksia tarpeettomasti.

Perustulo alulle, verotaakka työstä varallisuuteen

Hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi vihreät esittää ensiaskeleena 200–300 euron kuukausittaista perustuloa, jota nostettaisiin asteittain 600 euroon. Lisäksi puolue ehdottaa työajan lyhennystä. Puolueen mukaan tuloverot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut muodostavat noin 65 prosenttia hyvinvointivaltion verokertymästä.

Verotuksen painopistettä siirrettäisiin työstä ja yrittämisestä haittojen ja varallisuuden verottamiseen. Konkreettisesti vihreät korottaisi yhteisöveroa, toisi pääomatuloverotusta lähemmäs ansiotuloverotusta ja palauttaisi varallisuusveron.

“Perustulo on myös välttämätön osa inhimillistä tekoäly-yhteiskuntaa, jossa työtehtävät voivat automatisoitua vauhdilla ja ihmisten asema vaihdella nopeastikin”, sanoo Hanna Holopainen.

Ihminen päättää, ministeri koordinoi

Päätöksenteossa tekoälylle pitäisi vihreiden mukaan antaa lähtökohtaisesti avustava rooli etenkin, kun ne koskevat ihmisten etuuksia, oikeusjärjestelmää, irtisanomisia ja poliisin toimintaa. Etuuspäätöksissä automaatiota voisi käyttää suoremmin myönteisissä päätöksissä, mutta kielteisiin päätöksiin tarvittaisiin ihminen. Julkishallinnolle vihreät vaatii avointa tekoäly- ja algoritmirekisteriä.

Alakoulussa keskityttäisiin perustaitoihin ilman tekoälysovelluksia, ja henkilökohtaiset tekoälyavustajat otettaisiin ohjatusti käyttöön vasta yläkoulusta alkaen. Puolue haluaa myös kieltää suostumuksetta tuotetut syväväärennökset.

Tekoälyasioiden koordinointiin vihreät vaatii vastuuministeriä.

“Emme saa olla vain lastuna laineilla”, Mari Holopainen sanoo.

Pahimpien riskien varalta puolue esittää kansainvälisiä sopimuksia kyvykkäimpien tekoälyjärjestelmien valvontaan, sekä Suomeen tekoälytilannekeskusta ja strategiaa tekoälyriskien hallintaan.

Vihreiden kaikki 14 keinoa tekoälyn riskien hallintaan ovat:

1. Tekoälyn avulla lisää tuottavuutta ja parempia palveluita. Tekoälyä ei saa käyttää pelkkänä keppihevosena säästöille tai työntekijöiden oikeuksien heikentämiselle. Hallinnon automatisointi vapauttaisi aikaa asiakastyöhön ja hoivaan, ja asiakastietojen turvallisuudesta pitää huolehtia.
2. Oikeus olla käyttämättä tekoälyä. Etuuksissa, oikeusjärjestelmässä, irtisanomisissa ja poliisin toiminnassa tekoäly olisi lähtökohtaisesti avustava, ja kielteisiin etuuspäätöksiin tarvittaisiin ihminen. Palveluista pitäisi voida sulkea tekoäly pois, ja julkishallinnolle tulisi avoin tekoäly- ja algoritmirekisteri.
3. Tekoälyn synnyttämää arvonlisää tulisi jakaa ihmisille perustulolla ja työajan lyhennyksillä. Perustulo alkaisi 200–300 eurosta kuukaudessa ja nousisi myöhemmin 600 euroon.
4. Pidetään työelämä inhimillisenä. Työnantajan vastuu psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä kirjattaisiin lakiin. Tekoälyä ei saa käyttää kasvottoman kontrollin välineenä, työnantajien pitää kertoa seurantajärjestelmistä ja työntekijät otetaan mukaan tekoälyhankintoihin.
5. Vahvistetaan Euroopan digitaalista itsenäisyyttä. Julkisilta palveluilta edellytettäisiin riippumattomuutta EU:n ulkopuolisista digitaalisista ratkaisuista. Julkishallinnossa ja oppilaitoksissa suosittaisiin vapaita ohjelmistoja, avoimia tekoälymalleja ja eurooppalaisia alustoja.
6. Vahvempi tekijänoikeuksien suoja ja juridinen vastuu. Teosten käytöstä mallien koulutukseen pitäisi sopia ja maksaa tekijöille korvaus, ja kollektiivinen lisensointi vahvistaisi tekijöiden neuvotteluasemaa. Lainsäädännön pitäisi myös tunnistaa vastuu tilanteissa, joissa agenttinen tekoäly toimii lainvastaisesti.
7. Ei datakeskuksia hinnalla millä hyvänsä. Luonto asetettaisiin etusijalle ja käyttöön otettaisiin aiheuttaja maksaa -periaate, jonka mukaan ekologinen kompensaatio olisi velvoittava. Kantaverkkoon pääsyn ehtona olisi uusi päästötön sähköntuotanto ja fossiiliton säätövoima.
8. Kielletään tekoälyllä ilman suostumusta tuotetut syväväärennökset ja väkivaltainen materiaali. Sääntely kattaisi valmistamisen vahingoittamistarkoituksessa, levittämisen, sillä uhkaamisen ja hallussapidon levittämistarkoituksessa. Lisäksi turvattaisiin oikeus omaan kuvaan, ääneen ja biometrisiin tunnisteisiin.
9. Kouluihin sekä tekoälyopetusta että laitteetonta aikaa. Alakoulussa keskityttäisiin perustaitoihin ilman tekoälysovelluksia, ja henkilökohtaiset tekoälyavustajat otettaisiin ohjatusti käyttöön vasta yläkoulusta. Paperisten oppimateriaalien käyttöä lisättäisiin, ja opettajille tarjottaisiin täydennyskoulutusta.
10. Lisää osaamista läpi elämän. Vihreät haluaa uudistaa aikuiskoulutustuen ja tarjota jokaiselle suomalaiselle maksuttoman verkkokurssin tekoälyn hyödyntämisestä. Työttömille tarjottaisiin täsmäkoulutusta, ja tekoälytaitoja levitettäisiin kuntien työllisyyspalveluiden ja kirjastojen kautta.
11. Tunnistetaan pk-yritysten merkitys murroksen keskellä. Tekoälyteknologioiden ja eurooppalaisen infrastruktuurin pitäisi olla pk-yritysten ja mikroyrittäjien saatavilla. Yritykset pääsisivät tutkimuslähtöiseen tukeen ja testausympäristöihin, ja neuvonnalla varmistettaisiin, ettei tiukentuva sääntely muodostu niille kohtuuttomaksi taakaksi.
12. Tekoälynkestävä verojärjestelmä. Vihreät korottaisi yhteisöveroa, toisi pääomatuloverotusta lähemmäs ansiotuloverotusta ja palauttaisi varallisuusveron. EU-tasolla tarvittaisiin yhteisöveron harmonisointia, digitaalisten palvelujen veroa ja konsernitason verotusta verojen kiertämisen estämiseksi.
13. Tekoäly- ja teknologiaministeri ensi hallitukseen. Vastuuministeri koordinoisi tekoäly- ja teknologiapolitiikan kokonaisuutta. Suomi tarvitsisi myös pitkän aikavälin suunnitelman tekoälyn käytön tavoitteista ja vahvempaa parlamentaarista ohjausta ylivaalikautisella ohjelmatyöllä.
14. Varmistetaan, ettei tekoäly tapa meitä kaikkia. Suomen pitäisi edistää kansainvälisiä sopimuksia kyvykkäimpien tekoälyjärjestelmien valvonnasta ja luoda mekanismit, jotka estävät tekoälyn käytön biologisten ja kemiallisten aseiden kehittämisessä. Suomeen rakennettaisiin tekoälytilannekeskus ja laadittaisiin tekoälyriskistrategia.