Kiertotaloudesta puhutaan nykyään paljon, eikä syyttä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan tekoja; kokonaisjätemäärä on Suomessa viime vuosina edelleen kasvanut, eikä yhdyskuntajätteen kierrätysaste ole kehittynyt parempaan suuntaan. Kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittaisiin absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Poistotekstiilien erilliskeräys aloitetaan Suomessa ensi vuoden alussa. Kuopiolainen Jätekukko on aloittanut pilotin, jolla kerätään kokemuksia kierrätyksen toiminnasta käytännössä. Tekstiilien keräyksessä ollaan pitkällä, mutta sen lisäksi pitäisi saada tuotteiden elinkaari pidemmäksi.
Yritykset investoivat nyt jätteiden kierrätykseen. Esimerkiksi vantaalainen Remeo kierrättää rakennusjätteitä uudessa laitoksessaan ja hakee jo lupaa vasta alkaneen toiminnan kaksinkertaistamiseksi.
Kiertotaloudessa pyritään luomaan materiaalikiertoja, joissa materiaalit eivät päädy jätteeksi vaan ne palaavat uudelleen käyttöön. Tutkijatohtori Topi Turunen työskentelee kiertotalouden lainsäädännön parissa. Siirtymä kohti kiertotaloutta on EU:n politiikassa jo konkreettinen tavoite, mutta esimerkiksi materiaalien käyttöön liittyvässä sääntelyssä riittää työtä.
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus kaavailee Helsinkiin ostoskeskusta, jossa kaikki tuotteet olisivat kierrätettyjä. Mallina on Ruotsissa kuusi vuotta toiminut ReTuna-kierrätyskauppakeskus, jossa myydään mm. vaatteita, kodin tavaroita ja huonekaluja. Kaksivuotisen hankkeen rahoittaa Uudenmaanliitto.
Myrkyllinen sähkö- ja elektroniikkajäte päätyy vain harvoin asianmukaisesti kierrätetyksi maailmalla. Tuoreen raportin mukaan vain noin 17 prosenttia e-jätteestä kierrätetään. E-jäte on erittäin vaarallista ympäristölle ja ihmisten terveydelle väärin käsiteltynä. Tilanne pahenee jatkuvasti ja Euroopassa järjestäytynyt rikollisuus on osallistunut jätteiden laittomaan vientiin.
Sähköautojen myötä yleistyvät isot akut tarvitsevat tehokasta kierrätystä, jonka ympäristöhaitat on tutkittu. Vaihtoehtoisten kierrätysprosessien kehittämisellä on kiire, sillä akkujätteen määrä kasvaa nopeasti ja Suomi pyrkii vastuullisen akkukierrätyksen kärkimaaksi. Aalto-yliopistossa kehitetty liuottamiseen pohjautuva kierrätysprosessi pienentää akkumetallien hiilijalanjälkeä merkittävästi verrattuna neitseellisiin raaka-aineisiin.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon