Ilmastotoimia tuetaan silloin, kun se tarkoittaa rahan jakamista. Kielloista ja rajoituksista päättäminen on vaikeampaa, kirjoittaa Amanda Pasanen.
Ilmastotoimia tuetaan silloin, kun se tarkoittaa rahan jakamista. Kielloista ja rajoituksista päättäminen on vaikeampaa, kirjoittaa Amanda Pasanen.
Kiertotaloudesta puhutaan nykyään paljon, eikä syyttä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan tekoja; kokonaisjätemäärä on Suomessa viime vuosina edelleen kasvanut, eikä yhdyskuntajätteen kierrätysaste ole kehittynyt parempaan suuntaan. Kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittaisiin absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Minkään tuotteen hintaan ei ole laskettu sen ympäristölle ja ihmisille aiheuttamaa kokonaiskustannusta. Moni kuluttaja etsii halvinta tavaraa tai palvelua muista ominaisuuksista juurikaan piittaamatta ja ylikulutus on syynä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Meillä pitäisi olla kanttia sanoa, että oikeastaan kaikki on liian halpaa ja edessä on vääjäämättä hintojen nousu. Tästä puhuvat myös niin Elokapina kuin Aktivistimummotkin.
Tuore IPCC-osaraportti löytää valtaisen kimaran ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Yhteistä keinoille on, että tekemisellä on kiire, sillä tämä vuosikymmen on ratkaiseva, kirjoittaa Leena Brandt.
Vihreä talous on Verden teema tänä keväänä. Ukrainan sota kiihdyttää entisestään siirtymistä fossiilitaloudesta uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen maailmaan. Miten voimme toimia planeetan rajoissa? Mikä on vetytalouden ja pienydinvoiman rooli Suomen energiapolitiikassa? Mitä kiertotalous tuo tullessaan? Miten “vihreys” näkyy tulevaisuuden maataloudessa? Lue Verdestä!