Liian vähäinen liikkuminen käy kalliiksi terveydelle ja taloudelle. Ihmisten liikkeelle saaminen vaatii laajaa keinovalikoimaa kaupunkisuunnittelusta harrastamisen kulttuuriin.
Verde-kolumni
Yksittäinen kolumni ei maailmaa muuta, mutta silläkin on paikkansa
Politiikan osa-alueita on yhtä paljon kuin elämänkin osa-alueita, joten isoihin kysymyksiin keskittyessä on helppo unohtaa ne pienet yksityiskohdat, jotka ovat ihmisen elämässä niitä kaikista tärkeimpiä, kirjoittaa Aisha Benahmed viimeisessä Verde-kolumnissaan.
Tekoälyn sorvaama synteettinen todellisuus haastaa luottamuksen
Suotuisassa tulevaisuudessa edistyvä tekoäly on tuottavuuden räjäyttävä tukiäly ja työkalu. Synkempi vaihtoehto on, että eriytyvä synteettinen todellisuus rapauttaa luottamusta ja osallisuutta katastrofaalisin seurauksin, kirjoittaa Atte Harjanne.
Koventuva retoriikka ajaa oikeuksia kaventaviin tekoihin
Ympäri maailmaa transihmisten oikeudet ovat merkittävästi taantuneet. Takapakkia on otettu paitsi ympäri Yhdysvaltojen, myös Euroopassa. Vihamieliset asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat aina olleet syklisiä, ja nyt niiden kohteena ovat transihmiset.
Alueiden kosto iski Suomen poliittiselle kartalle
Pienten paikkakuntien näköalattomuus kääntyi konservatiivipopulistien ääniksi ja on omiaan ruokkimaan poliittisia vastakkainasetteluja. Suomella ei kuitenkaan ole varaa alueiden väliseen kulttuurisotaan. Siksi tarvitaan uudenlaista aluepolitiikkaa ja näkökulmien avartamista jokaiselta, kirjoittaa Atte Harjanne.
Polarisoitumisen laineet ovat saavuttaneet vaalit, eikä horisontissa näy seesteinen vastaranta
Poliittisen keskustelun polarisoituminen näkyi vaalikentillä. Vihapuhe ja vastakkainasettelu on yltynyt jo fyysiseen väkivaltaan ja sillä uhkailuun. Yhteisörauhan järkkyminen uhkaa demokratiaa, kirjoittaa Aisha Benahmed
Pidätetäänkö Putin?
Väestön pakkosiirto miehitetyiltä alueilta on sotarikos ja se voi olla jopa rikos ihmisyyttä vastaan. Kansainvälisestä oikeusjärjestelmästä puuttuu kuitenkin tuomioistuin, jolla olisi valta nostaa syyte Putinia ja Venäjän sotilasjohtoa vastaan YK:n peruskirjan vastaisesta hyökkäysrikoksesta, kirjoittaa Heidi Hautala.
Luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan vaikuttavia tekoja niin metsien kuin vesienkin osalta
Kuluneella hallituskaudella on tehty paljon luonnonsuojelun eteen, mutta paljon jää seuraavan hallituksen kontolle. Luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta puhutaan nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta jalostuuko puhe riittävällä tavalla käytännön teoiksi?
Puolentoista asteen ilmastotavoite on käytännössä mennyttä – nyt on herättävä toimimaan sen mukaisesti
Ilmastopolitiikan tavoitteet ja teot eivät vieläkään kohtaa, eikä ilmaston lämpenemistä ehditä pysäyttämään 1,5 asteeseen. Tilanne vaatii lisää vauhtia ja vaikuttavuutta ilmastotoimiin, strategista sopeutumista ja yhä todennäköisemmin myös ilmastonkorjausta.
Suorituskeskeisessä maailmassa sisu on hyvä renki, mutta huono isäntä
Perfektionismi on lopulta uuvuttava keino hakea hyväksyntää yhteisössä. Toksisen positiivisuuden kulttuuri on omiaan ruokkimaan uupumusta. Positiivisen henkilöbrändin rakennuksessa negatiiviset tunteet sysätään helposti syrjään, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Venäjän hyökkäyssota jatkuu ja tarinoiden taistelu kiihtyy
Venäjän hyökkäyksen vuosipäivän alla kuultiin suurvaltojen presidenttien suulla kaksi hyvin erilaista tarinaa – Putinin tarina lännen syyllisyydestä ja Bidenin vahva tuki Ukrainalle. Lännen tukea Ukrainalle tarvitaan paitsi rintamalla myös informaatiosodassa. Venäjän tarinaa upotetaan nyt muun muassa Kiinaan ja Intiaan.
Koulutus on panostus tulevaisuuteen, eikä sen laadusta ole varaa tinkiä
Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus ovat riippuvaisia opetuksen laadusta ja koulutustasosta. Suomalaisten koulutustaso ja oppimistulokset ovat olleet laskusuunnassa pitkään, mikä on hyvin huolestuttavaa. Tulevalla hallituskaudella ei voida leikata koulutuksesta, kirjoittaa Petri Nieminen.
Humanitäärisen avun tarvetta ei määritä poliittiset linjaukset
Tuhansia ihmishenkiä vaatineet maanjäristykset Turkissa ovat auttamishalun lisäksi herättäneet myös päinvastaisia reaktioita. Humanitäärisen avun antaminen kriisin keskelle pitäisi olla itsestäänselvyys. Ihmishädän kustannuksella ei pidä politikoida, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Itäinen Suomi tarvitsee muuttuneessa maailmantilanteessa erityistä huomiota
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut maailmaa pysyvästi. Tilanne vaikuttaa myös Suomeen, mutta vaikutukset eivät jakaudu alueellisesti tasaisesti. Yhteistyön päättyminen Venäjän kanssa on iskenyt erityisesti itärajan läheisyydessä sijaitseville alueille. Itäisestä Suomesta ja sen elinvoimasta huolehtiminen tulee nostaa keskeiseksi osaksi tulevaa hallitusohjelmaa, kirjoittaa Petri Nieminen.
Ukrainan jälleenrakentaminen on megaluokan urakka, joka koskettaa Suomeakin
Suuri osa Ukrainan infrastruktuuria pitää rakentaa uusiksi tuhojen jäljiltä. Fyysisen urakan ohella tiedossa on monien instituutioiden päivittämistä ja intregraatiota EU:n rakenteisiin. Suomella on projektiin paljon annettavaa, kirjoittaa Verde-kolumnisti Atte Harjanne.
Turvallisuusalan väkivaltaisuus on syytä perata kunnolla
Viimeisten viikkojen aikana julkisuuteen on noussut turvallisuusalalla tapahtuneet väkivallanteot ja tarpeeton voimankäyttö. On todennäköistä, että esiin tulleet tapaukset ovat vain pintaraapaisu. Koko turvallisuusala pitäisi uudistaa pohjamutia myöten, kirjoittaa Verde-kolumnisti Aisha Benahmed.
Eettinen suurremontti Euroopan parlamenttiin pakon edessä
Puolentoista miljoonan euron lahjukset Qatarin ja Marokon etuja ajaville mepeille ovat röyhkeydessään ainutlaatuinen vyyhti, joka ravistellut Eurooppaa kuluneiden viikkojen aikana. Jo reilu vuosi sitten Euroopan parlamentti esitti EU-instituutioiden yhteistä etiikkakomiteaa. Nyt parlamentin on oikeasti ryhdyttävä eettisten sääntöjen määrittämiseen.
Kaivostoiminta ei sovi kansallismaisemaan ja tuhansien neliökilometrien varaukset ovat liian suuria
Suomi on nyt kaivosteollisuuden investointikohteiden kärkimaita. Malminetsintä luo kohdealuelleen epävarmuutta riippumatta siitä, tehdäänkö löydöksiä vai ei. Malminetsintää ja kaivostoimintaa sekä merkittäviä luonto- ja maisema-arvoja ei kaikkialla voida sovittaa yhteen.
Markkinat hiilelle ja luonnolle auttaisivat pelastamaan Suomen metsät
Suomen metsistä yli puolet on yksityisomistuksessa. Selkeämmät taloudelliset kannustimet omistajille ja valtion metsien pitkäjänteisempi vaaliminen olisivat metsäluonnon ja hiilinielujen turvaamisessa tarpeen, kirjoittaa Verde-kolumnisti Atte Harjanne.
Riemun raikkahin aika – vaan ei kaikille
Vuosi vuodelta aiemmin alkava joulukausi perinteineen voi tuoda iloa ja lohtua, mutta se aiheuttaa myös rauhattomuutta. Joulu on samaan aikaan sekä vuoden kuumin kulutusjuhla että hiljentymisen perhejuhla. Korosti siitä kumpaa puolta tahansa, on väärässä, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.
Kolumnisti Heidi Hautala: Zemfiran konsertti oli aikamatka tulevaisuuden demokraattiseen Venäjään
Berliinissä ja monissa muissakin suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa on jo paljon sodan vuoksi Venäjältä lähteneitä. Eurooppaa rikastuttaa joukko eri alojen parhaita venäläisiä, joille paluu kotimaahan ei ole näköpiirissä. Hieman suren sitä, että Suomi on vain Venäjän moraalisen maastamuuton kauttakulkumaa, kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.
Valtion omistajaohjauksessa yhteiskunnan kokonaisedun on määrättävä marssijärjestys
Kun valtio omistaa yrityksiä, sillä on korostunut vastuu toiminnan pitkäjänteisyydestä ja kauaskantoisuudesta. Siksi ohjausperiaatteisiin kirjatut ilmasto- ja luontokirjaukset eivät saa jäädä kuolleiksi kirjaimiksi. Kyse on paitsi merkittävien riskien välttämisestä ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta, myös valtion politiikan uskottavuudesta, kirjoittaa kolumnisti Atte Harjanne.
Kaasuputket, suomalaisten päättäjien sinisilmäisyys ja Putinin epätoivo
Nord Stream -kaasuputkien räjäytys tuskin jää ainoaksi operaatioksi, jolla EU-maiden yhtenäisyyttä talven tullen koetellaan. Lisäämällä painetta länsimaita kohtaan Putin toivoo voivansa painostaa Ukrainaa hyväksymään Venäjän ehtojen mukainen rauha tai ainakin tulitauko. Jäätynyt konflikti Itä-Ukrainassa lienee nyt parasta mitä Venäjä voi toivoa., kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.
Petri Nieminen: Suomen on tiukennettava linjaansa kaikessa Venäjään liittyvässä toiminnassa
Julkishallinnon tankkaukset Teboililla loppuvat pakottavan asetuksen myötä 10.10.2022 ja hyvä niin. Kaikki mahdollinen muukin yhteistyö tulisi lopettaa venäläistaustaisten toimijoiden kanssa. Samoin keinot venäläisturistien viisumikiellolle täytyy löytää, kirjoittaa Verden kolumnisti Petri Nieminen.
Atte Harjanne: Moderni kulutussota vaatii teollista kykyä, jota Euroopan on nyt tehostettava
Lännen ja Euroopan on nyt samaan aikaan sekä vahvistettava omaa puolustuskykyään että huolehdittava, ettei Ukrainan voitto jää materiaalista kiinni. Onnistuminen edellyttää tehokasta yhteistyötä ja koordinaatiota, kirjoittaa Verden kolumnisti Atte Harjanne.
Aisha Benahmed: Media on kompuroinut Marin-kohussa
Sanna Marin-kohussa media hyökkäsi raatelemaan uutisankkaa ja omaan skuupinjanoon haettiin totuuspohjaa vaikka väkisin. Journalismilla, jota tehdään sosiaalisen median mittareilla ja ehdoilla, on vaara muuttua kokonaan somesisällöntuotannoksi varsinaisen tarkoituksensa sijaan, kirjoittaa kolumnisti Aisha Benahmed.
Kolumnisti Heidi Hautala: Viisuminsaannin kiristyessä pitää kuunnella Venäjän toisinajattelijoiden huolia
Kun EU nyt vaikeuttaa ”tavallisten” venäläisten viisuminsaantia, on välttämätöntä kuulla toisinajattelijoiden huolia. Rajoitusten vastapainoksi olisi hyvä luoda helppo ja nopea tapa auttaa vainoa ja uhkaa vainoa pakenevia venäläisiä, kirjoittaa Heidi Hautala.
Kolumnisti Atte Harjanne: Vetytulevaisuuden rakentaminen kysyy realismia
Puhdas vety on tärkeä työkalu, kun halutaan eroon fossiilienergiasta ja vähentää päästöjä. Vetytalouden perusfysiikasta juontuvat haasteet täytyy ottaa politiikassa tosissaan. Vedyn tuotanto vaatii valtavasti energiaa ja lisäksi vetytalous tarvitsee hurjan määrän uutta infraa kuten tuotantolaitoksia, varastoja, putkia ja polttokennoja.
Meripolitiikka ei ole seksikkyyden multihuipentuma, mutta sitäkin tärkeämpi osa luonnonsuojelua
Eksoottinen, väärään mereen eksynyt mursu sai hetkeksi mediajulkisuutta. Mertensuojelu kaipaisi kuitenkin enemmän tekoja Suomeltakin, jotta mursuja ei päätyisi rannoillemme toiste, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Koulu se on joka kannattaa
Koulutus hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Tärkeintä on huolehtia siitä, että mahdollisimman harva nuori jää ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Koulutuspolitiikka on välttämätön osa työllisyyspolitiikkaa ja kestävän talouden rakentamista, kirjoittaa Atte Harjanne.
Kahden maan turvaverkko voi pandemiassa huojua
Pandemia-aikana turvaa haetaan usein ystävistä ja perheestä. Mitä tehdä, kun läheiset ovat toisessa maassa ja matkustaminen on kielletty? Alanyassa laantuneen turismin takaa on paljastunut raa’an työntäyteinen maailma, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Suomen Nato-jäsenyys on myös venäläisten etu
Putinin entinen talousneuvonantaja arvioi, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on myös Venäjän kansan intressi. Suomen ja Ruotsin jäsenyys vakauttaa Baltian ja Itämeren aluetta ja nostaa sotilaallisten toimien kynnystä. Tällä voi myös lähettää Venäjälle viestin, että hylkäämme etupiiriajattelun ja päätämme ystävällismielisenä naapurina puolustuksestamme itse, kirjoittaa Heidi Hautala.
Kiertotaloudessa toisen jäte on toisen resurssi
Kiertotaloudesta puhutaan nykyään paljon, eikä syyttä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan tekoja; kokonaisjätemäärä on Suomessa viime vuosina edelleen kasvanut, eikä yhdyskuntajätteen kierrätysaste ole kehittynyt parempaan suuntaan. Kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittaisiin absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Vastuullinen politiikka on tehnyt Suomesta ydinjätetekniikan pioneerin, ja siitä hyötyy lopulta koko maailma
Fennovoima on vihdoin historiaa, mutta ydinvoimalle on edelleen tarvetta. Se edellyttää radioaktiivisesta jätteestä huolehtimista. Suomessa ratkaisu on jo pitkällä, kun maailmalla vielä arvotaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Rakkaus on muutakin kuin hanipuputtelua ja sydänkonvehteja
Parisuhde on muutakin kuin romanttisuus ja seksuaalisuus. Platoniset parisuhteet osoittavat, että parisuhteen keskiössä on suhteen itse valitseminen ja syvä, tasa-arvoinen rakkaus, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Ulottuuko myötätunto sodassa raiskattuihin?
Puolaan on saapunut valtava määrä pakolaisia, ennen kaikkea naisia ja lapsia Ukrainasta. Etyj ja YK kokoavat tietoja seksuaalisesta väkivallasta sota-alueella. Puolassa edes raiskausten uhrit eivät saa aborttia, kirjoittaa Heidi Hautala.
Varkauden Ämmäkoski voi olla muillekin malliesimerkki virtavesiluonnon ennallistamisesta
Ympäristövirtaamaa sovelletaan Suomessa uudessa mittakaavassa. Varkauden kaupungin hanke tulee elvyttämään virtavesilajistoa ja vaelluskalakantoja. Hanke on esimerkki siitä, kuinka vesivoimaa voidaan tuottaa vastuullisesti, kirjoittaa Petri Nieminen.
Fossiilienergiasta on nyt kiire päästä irti, ja 1970-luvun opit ovat siinä avuksi
Vuonna 1973 alkanut öljykriisi herätti aikanaan radikaaleihin toimiin energian säästämiseksi ja öljyn korvaamiseksi. Sama on edessä nyt, ja historia tarjoaa siirtymään työkaluja, kirjoittaa Atte Harjanne.
Sotaa pakeneville edessä on kaksi todellisuutta
Ukrainan sotaa pakenevia on kohdeltu asemilla ja rajanylityspaikoilla epätasa-arvoisesti. Yhteisen auttamishalun takaa paljastuu rodullistetuille pakolaisille asetetut erilaiset vaatimukset. Kaksinaismoralismi elää vahvana, mutta vasta nyt se on sanoitettu ääneen kunnolla, kirjoittaa Aisha Benahmed.
Edessä entistä eurooppalaisempi Nato
Putinin sota on herättänyt Euroopan maat panostamaan puolustukseensa. Tervetullut kehitys vaikuttaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen maisemaan, kirjoittaa Atte Harjanne.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon