Verde-kolumni
Pihalla luonnosta

Pihalla luonnosta

Suomen luonto on köyhtynyt rajusti ihmistoiminnan takia. Puiden laskeminen ikkunasta ei anna oikeaa kuvaa tilanteesta, sillä havainnoimme luontoa vinoutuneesti, kirjoittaa Atte Harjanne.

Minä en ole sinun politiikkaterapeuttisi

Minä en ole sinun politiikkaterapeuttisi

Sukujuhlissa ja yökerhoilloissa piilee moniakin kiusallisia hetkiä, mutta mikään ei latista tunnelmaa yhtä nopeasti, kuin toisen poliittiseksi terapeutiksi joutuminen. Kun opiskelee alaa, josta jokaisella on mielipide, se on usein väistämätöntä, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Jos olisin sisäministeri

Jos olisin sisäministeri

Jos olisin sisäministeri Mari Rantanen, pyytäisin eroa ja tekisin tilaa henkilölle, jolla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja moraalinen kompassi. Rajalle tarvitaan rahaa, mutta ei aitojen rakentamiseen, vaan tuomaan lisää kapasiteettia idästä tulevien vastaanottamiseen ja lisää nopeutta heidän hakemustensa käsittelyyn.

Rangaistuspuheen tilalle syvempää ymmärrystä katujenginuorista

Rangaistuspuheen tilalle syvempää ymmärrystä katujenginuorista

Katujengeistä käytävässä keskustelussa korostuvat pelko ja ennakkoluulot. Rasismi ja ksenofobia värittävät keskustelua, unohtaen todellisen nuorten hyvinvoinnin huomioon ottamisen. Ratkaisuksi ei riitä pelkästään kovennetut rangaistukset, vaan tarvitaan syvempää ymmärrystä yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Puoli maapalloa luonnolle

Puoli maapalloa luonnolle

Ahtaalle ajettu luonto köyhtyy. Luontokadon pysäyttäminen vaatiikin luonnonsuojelulta sekä määrää että laatua, kirjoittaa Atte Harjanne.

Kaksi vuosikymmentä rikkinäisiä työkaluja terrorismia vastaan 

Kaksi vuosikymmentä rikkinäisiä työkaluja terrorismia vastaan 

Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen on syntynyt lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia terrorismin vastaisia lakeja ja sopimuksia, joiden hyvät tarkoitusperät ovat usein kääntyneet negatiivisiksi tavallisten ihmisten ja ihmisoikeuksien kannalta. Paniikin aikana tehdyt poliittiset päätökset ovat haitallisia sekä ihmisoikeuksille että tehokkaalle terrorismin torjunnalle, kirjoittaa Martin Scheinin.

Onko opiskelija laiska?

Onko opiskelija laiska?

Hallitus aikoo leikata asumistukea kymmenillä euroilla kuukaudessa. Aikuiselle työssäkäyvälle muutama kymppi ei välttämättä ole iso raha, mutta opiskelijan se pistää valinnan äärelle. Leikkausten suunnittelijat laittavat liikaa luottoa sille, että jokaisen opiskelijan vanhemmat voivat tukea lastaan rahallisesti, mutta tämä ei vain ole totta, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Suomenvenäläiset Putinin vastustajat aktivoituvat 

Suomenvenäläiset Putinin vastustajat aktivoituvat 

Putinia vastustava suomenvenäläisten yhteisö on vahvistumassa. Voimannäytteenä ryhmä otti voimakkaasti osaa kansainväliseen mielenosoitusten sarjaan viime sunnuntaina. Anna Politkovskajan murhan aiheuttamasta järkytyksestä syntynyt Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi voitaisiin elvyttää uudelleen, kirjoittaa Heidi Hautala.

Syrjintä on vaikea asia

Syrjintä on vaikea asia

Kesän 2023 ykkösaihe suomalaisessa mediassa ei ollut Ruokolahden leijona tai mökkeilijää puraissut hauki, vaan rasismi ja syrjintä. Kerrankin puhuttiin yhteiskunnallisesti ja moraalisesti tärkeästä asiasta. Syrjinnän kieli, juridiikka, politiikka ja moraali ovatkin oikeasti vaikea asia, kirjoittaa Martin Scheinin.

Kittilän kultakaivoksesta tulee Talvivaara vuoteen 2037 mennessä

Kittilän kultakaivoksesta tulee Talvivaara vuoteen 2037 mennessä

Ajatus siitä, että Talvivaaran kaltainen ympäristökatastrofi voisi tapahtua uudelleen Suomessa, kuulostaa mahdottomalta. Valitettavasti kolumnin otsikko ei ole huomion vuoksi kärjistetty, vaan todellinen tulevaisuudenkuva. Kittilän kultakaivoksen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat selvät, mutta silti toimintaa laajennetaan vuoteen 2026 mennessä, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Kevään parhaat jutut: Alueiden kosto iski Suomen poliittiselle kartalle

Kevään parhaat jutut: Alueiden kosto iski Suomen poliittiselle kartalle

Pienten paikkakuntien näköalattomuus kääntyi konservatiivipopulistien ääniksi ja on omiaan ruokkimaan poliittisia vastakkainasetteluja. Suomella ei kuitenkaan ole varaa alueiden väliseen kulttuurisotaan. Siksi tarvitaan uudenlaista aluepolitiikkaa ja näkökulmien avartamista jokaiselta, kirjoittaa Atte Harjanne.

Koventuva retoriikka ajaa oikeuksia kaventaviin tekoihin

Koventuva retoriikka ajaa oikeuksia kaventaviin tekoihin

Ympäri maailmaa transihmisten oikeudet ovat merkittävästi taantuneet. Takapakkia on otettu paitsi ympäri Yhdysvaltojen, myös Euroopassa. Vihamieliset asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat aina olleet syklisiä, ja nyt niiden kohteena ovat transihmiset.

Pidätetäänkö Putin? 

Pidätetäänkö Putin? 

Väestön pakkosiirto miehitetyiltä alueilta on sotarikos ja se voi olla jopa rikos ihmisyyttä vastaan. Kansainvälisestä oikeusjärjestelmästä puuttuu kuitenkin tuomioistuin, jolla olisi valta nostaa syyte Putinia ja Venäjän sotilasjohtoa vastaan YK:n peruskirjan vastaisesta hyökkäysrikoksesta, kirjoittaa Heidi Hautala.

Venäjän hyökkäyssota jatkuu ja tarinoiden taistelu kiihtyy

Venäjän hyökkäyssota jatkuu ja tarinoiden taistelu kiihtyy

Venäjän hyökkäyksen vuosipäivän alla kuultiin suurvaltojen presidenttien suulla kaksi hyvin erilaista tarinaa – Putinin tarina lännen syyllisyydestä ja Bidenin vahva tuki Ukrainalle. Lännen tukea Ukrainalle tarvitaan paitsi rintamalla myös informaatiosodassa. Venäjän tarinaa upotetaan nyt muun muassa Kiinaan ja Intiaan.

Koulutus on panostus tulevaisuuteen, eikä sen laadusta ole varaa tinkiä

Koulutus on panostus tulevaisuuteen, eikä sen laadusta ole varaa tinkiä

Lasten ja nuorten hyvinvointi sekä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus ovat riippuvaisia opetuksen laadusta ja koulutustasosta. Suomalaisten koulutustaso ja oppimistulokset ovat olleet laskusuunnassa pitkään, mikä on hyvin huolestuttavaa. Tulevalla hallituskaudella ei voida leikata koulutuksesta, kirjoittaa Petri Nieminen.

Humanitäärisen avun tarvetta ei määritä poliittiset linjaukset

Humanitäärisen avun tarvetta ei määritä poliittiset linjaukset

Tuhansia ihmishenkiä vaatineet maanjäristykset Turkissa ovat auttamishalun lisäksi herättäneet myös päinvastaisia reaktioita. Humanitäärisen avun antaminen kriisin keskelle pitäisi olla itsestäänselvyys. Ihmishädän kustannuksella ei pidä politikoida, kirjoittaa Aisha Benahmed.

Itäinen Suomi tarvitsee muuttuneessa maailmantilanteessa erityistä huomiota

Itäinen Suomi tarvitsee muuttuneessa maailmantilanteessa erityistä huomiota

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut maailmaa pysyvästi. Tilanne vaikuttaa myös Suomeen, mutta vaikutukset eivät jakaudu alueellisesti tasaisesti. Yhteistyön päättyminen Venäjän kanssa on iskenyt erityisesti itärajan läheisyydessä sijaitseville alueille. Itäisestä Suomesta ja sen elinvoimasta huolehtiminen tulee nostaa keskeiseksi osaksi tulevaa hallitusohjelmaa, kirjoittaa Petri Nieminen.

Turvallisuusalan väkivaltaisuus on syytä perata kunnolla

Turvallisuusalan väkivaltaisuus on syytä perata kunnolla

Viimeisten viikkojen aikana julkisuuteen on noussut turvallisuusalalla tapahtuneet väkivallanteot ja tarpeeton voimankäyttö. On todennäköistä, että esiin tulleet tapaukset ovat vain pintaraapaisu. Koko turvallisuusala pitäisi uudistaa pohjamutia myöten, kirjoittaa Verde-kolumnisti Aisha Benahmed.

Eettinen suurremontti Euroopan parlamenttiin pakon edessä

Eettinen suurremontti Euroopan parlamenttiin pakon edessä

Puolentoista miljoonan euron lahjukset Qatarin ja Marokon etuja ajaville mepeille ovat röyhkeydessään ainutlaatuinen vyyhti, joka ravistellut Eurooppaa kuluneiden viikkojen aikana. Jo reilu vuosi sitten Euroopan parlamentti esitti EU-instituutioiden yhteistä etiikkakomiteaa. Nyt parlamentin on oikeasti ryhdyttävä eettisten sääntöjen määrittämiseen.

Riemun raikkahin aika – vaan ei kaikille

Riemun raikkahin aika – vaan ei kaikille

Vuosi vuodelta aiemmin alkava joulukausi perinteineen voi tuoda iloa ja lohtua, mutta se aiheuttaa myös rauhattomuutta. Joulu on samaan aikaan sekä vuoden kuumin kulutusjuhla että hiljentymisen perhejuhla. Korosti siitä kumpaa puolta tahansa, on väärässä, kirjoittaa Verden kolumnisti Aisha Benahmed.

Valtion omistajaohjauksessa yhteiskunnan kokonaisedun on määrättävä marssijärjestys

Valtion omistajaohjauksessa yhteiskunnan kokonaisedun on määrättävä marssijärjestys

Kun valtio omistaa yrityksiä, sillä on korostunut vastuu toiminnan pitkäjänteisyydestä ja kauaskantoisuudesta. Siksi ohjausperiaatteisiin kirjatut ilmasto- ja luontokirjaukset eivät saa jäädä kuolleiksi kirjaimiksi. Kyse on paitsi merkittävien riskien välttämisestä ja kestävän tulevaisuuden rakentamisesta, myös valtion politiikan uskottavuudesta, kirjoittaa kolumnisti Atte Harjanne.

Kaasuputket, suomalaisten päättäjien sinisilmäisyys ja Putinin epätoivo

Kaasuputket, suomalaisten päättäjien sinisilmäisyys ja Putinin epätoivo

Nord Stream -kaasuputkien räjäytys tuskin jää ainoaksi operaatioksi, jolla EU-maiden yhtenäisyyttä talven tullen koetellaan. Lisäämällä painetta länsimaita kohtaan Putin toivoo voivansa painostaa Ukrainaa hyväksymään Venäjän ehtojen mukainen rauha tai ainakin tulitauko. Jäätynyt konflikti Itä-Ukrainassa lienee nyt parasta mitä Venäjä voi toivoa., kirjoittaa Heidi Hautala kolumnissaan.