Ilmastotoimet takkuavat ja luontokato jatkuu, vaikka tiedämme, että tekemättömyys kostautuu. Miksi muutosten tekeminen on niin vaikeaa, ja mitä asialle voisi tehdä, pohtii Atte Harjanne.
ilmastonmuutos
Ennätysvaikeat neuvottelut edessä: Fossiilisista polttoaineista luopuminen Dubain ilmastokokouksen kohtalonkysymys
YK:n ilmastokokouksesta kokouksesta marras-joulukuun vaihteessa Dubaissa odotetaan vaikeaa. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen edellyttää fossiilisista polttoaineista luopumista, mistä ei edellisessä kokouksessa päästy sopuun. Dubaissa on edessä hikinen urakka, jos vastaan hangoittelevat maat taivutetaan luopumaan fossiilisista energioista eikä vain vähentämään niitä.
Turku ja muut kaupungit ottavat ilmastotyön tosissaan
Merkittävä osuus maapallon ilmastoa kuormittavista päästöistä on peräisin kaupunkialueilta. Kaupungeilla on siten myös merkittävä mahdollisuus vaikuttaa päästöjen vähenemiseen.
Kuuma kaupunki: Lisääntyvät helteet kasvattavat tiivistämisen vaikeutta
Liiallinen ja huonosti suunniteltu kaupunkirakenteen tiivistäminen johtaa muiden haittojen lisäksi lämpösaarekeilmiön voimistumiseen, katsoo arkkitehti, tekniikan tohtori Harri Hautajärvi. Ongelma korostuu lisääntyvien hellejaksojen myötä. Ilmastotekijöiden huomioon ottamisessa on ristikkäisiä paineita. Asumme yleensä samoissa asunnoissa kesät ja talvet.
Puoli maapalloa luonnolle
Ahtaalle ajettu luonto köyhtyy. Luontokadon pysäyttäminen vaatiikin luonnonsuojelulta sekä määrää että laatua, kirjoittaa Atte Harjanne.
Myös uusiutuvia suojaava investointisuojasopimus rakoilee
Sijoittajien oikeudet vai kansalaisten tarpeet? Fossiili-investoinnit vai tuki tuulivoimaloille? Hallituksessa pohditaan suhtautumista yli 50 valtion energiaperuskirjaan ECT:hen. ECT:tä on arvosteltu siitä, että se voi haitata ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta yhtä lailla sopimus suojaa sijoituksia uusiutuvaan energiaan.
Päästölaskenta on yrityksissä vielä harjoitteluvaiheessa
Yritysten vastuullisuutta seuraava Finnwatch on tutkinut 24 suomalaisyrityksen päästöraportointia. Suurten yritysten raportit ovat selvityksen mukaan parhaita, mutta useimmilla yrityksillä on paljon parannettavaa. Päästölaskenta ei ole avointa eikä raporteissa oikeasti näytetä, miten yrityksen toiminta vie kohti päästövähennyksiä.
Auttaako ihmisoikeuksiin vetoaminen ilmastokatastrofin pysäyttämisessä?
Ilmastonmuutos on myös ihmisoikeuskysymys. Ihmisoikeuksien näkökulmasta tehdyt valitukset ovat koskeneet valtioiden vastuuta rajat ylittävistä ihmisoikeusloukkauksista. Harva on toistaiseksi johtanut toimenpiteisiin.
Tieteen ja teknologian vihreät: Budjettiesitys on uhka Suomen ilmastotyölle
Petteri Orpon hallitus purkaa rajusti edellisen hallituksen päättämiä päästövähennystoimia. Esityksessä nähdään myös ilmastolle haitallisia menolisäyksiä. Viite – Tieteen ja teknologian vihreät avasivat budjettiesityksen ilmaston näkövinkkelistä.
Kuuma kaupunki: Kuumuus rasittaa ja pahimmillaan vie hengen
Huono uutinen: ilmastonmuutos uhkaa kuumentaa etenkin tiiviitä kaupunkikeskustoja
sietämättömiksi pätseiksi kesäisin. Hyvä uutinen: Kuumenemista voi ehkäistä ennalta, kun se otetaan huomioon suunnitelmissa.
Jäämittaukset eteläisiltä meriltä herättävät huolen keikahduspisteistä
Etelämannerta ympäröivä jääpeite on vuodenaikaan nähden romahtanut. Muutoksen mittakaava uhkaa käsityskykyä, ja herättää huolen ilmastojärjestelmän keikahduksesta, kirjoittaa Atte Harjanne.
Kevään parhaat jutut: Ilonpilaaja: Sähköauto on kiva peli, mutta ei pelasta ilmastonmuutokselta
Planeetan kantokyky on koetuksella. Meidän on välttämätöntä vähentää aivan kaikkea kulutusta, energiankäyttöä ja luonnonvarojen hyödyntämistä radikaalisti.
Ilonpilaaja sanoo suoraan ja ikävästi: sähköautoilla ei ratkaista ilmastonmuutosta.
Vaietut ympäristöuhat ja näennäisratkaisut
Ympäristöystävälliseksi miellettyjen innovaatioiden kääntöpuolella on usein ilmastohaittoja. Kun ympäristöuhkien koko kirjosta vain muutamat ovat julkisuudessa, hyväksytään helposti ratkaisuja, jotka vievät ojasta allikkoon, kirjoittaa Olli Tammilehto.
Puolentoista asteen ilmastotavoite on käytännössä mennyttä – nyt on herättävä toimimaan sen mukaisesti
Ilmastopolitiikan tavoitteet ja teot eivät vieläkään kohtaa, eikä ilmaston lämpenemistä ehditä pysäyttämään 1,5 asteeseen. Tilanne vaatii lisää vauhtia ja vaikuttavuutta ilmastotoimiin, strategista sopeutumista ja yhä todennäköisemmin myös ilmastonkorjausta.
Ilmastokriisin teknologiset ratkaisut ovat tiedossa, niihin pitää vain saada vauhtia – ja se vaatii politiikkaa
Teknologia yksin ei ratkaise ilmastonmuutosta, mutta ilman sitä epäonnistumme varmasti. Se ei kuitenkaan kehity ja skaalaudu itsestään ilman asianmukaisia kannustimia.
Voiko ilmastosynnit hukuttaa suohon?
Konkreettisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävästä toiminnasta tulee hyvä mieli. Rahallista hyvittämistä tärkeämpää on kuitenkin jättää esimerkiksi turhat lomalennot lentämättä ja toimia täten esimerkkinä myös muille. Yksilön toimien lisäksi tarvitaan myös yhteiskunnallisia toimia, kirjoittaa Juha Lempiäinen.
COP27: Rahaa tarvitaan nyt paljon ja kohta vielä enemmän
Parin viikon kuluttua maailman ilmastoneuvottelijat kokoontuvat Egyptiin YK:n COP27-ilmastokokoukseen. Kehittyvien maiden edustajat tuovat neuvottelupöytiin isoja rahoitustoiveita. Dollareita, euroja ja jenejä tarvitaan sitä enemmän, mitä kauemmin ilmastotoimissa viivytellään.
Eurooppa vihertyy, mutta suomalaisia ei ole kärkikaartissa
EU:n historiallisen vihreän siirtymän ohjelman polulla on vielä monta vaikeaa vääntöä ja päätösrumbaa. Arvostettu Politico-media on listannut Green Dealin vaikuttajia, eikä heidän joukossaan ole yhtään suomalaista nimeä, kirjoittaa Leena Brandt.
Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii sähköistymistä, mutta se taas vaatii lisää metalleja. Ilmastoneutraali yhteiskunta tarvitsee toteutuakseen kaivoksia, mutta niiden luonnonsuojelulliset haitat ovat ristiriidassa ilmastohyötyjen kanssa. Miltä näyttäisi kaivos, jota Vihreä liike voisi kannattaa, kysyy Hannu Oskala.
Metaanipäästöjäkin tulisi hillitä kansainvälisillä sopimuksilla
Metaani on ilmaston lämpenemisen kasvava ja tehokas aiheuttaja. Maatalous on suurin metaanilähde Suomessa ja luontoperäiset suurimmat metaanilähteet ovat mittausten mukaan peräisin Keski-Lapin suoalueilta.
Ilonpilaaja: Klapikauppa kannattaa, mutta terveys ja ilmasto kärsivät
Merkittävä osa Suomen kaikista pienhiukkas-, PAH-yhdisteiden ja mustan hiilen päästöistä syntyy puun pienpoltosta. Talven päästöt lisääntyvät entisestään, kun nyt hamstratut klapit palavat takoissa, helloissa ja saunassa.
Munakisat ja muut kielletyt leikit
Lapset voivat leikkiä ruualla, mutta aikuisten pitää keksiä jotain muuta. Kisaaminen munankannossa tai verenjuonnissa tarkoittaa, että suljetaan silmät eläintuotannon ongelmilta. Ilonpilaaja muistuttaa kaikkia leikkimielisiä siitä, että myös tiput, vasikat ja pikkupossut haluaisivat leikkiä.
“Valtamerten muisti” huononee, ja tämä vaikeuttaa sään ääri-ilmiöiden ennustamista
Valtamerten muisti on huonontumassa tuoreen tutkimuksen mukaan. Valtameren muistilla tarkoitetaan meren pintakerrosten lämpötilojen pysyvyyttä. Tutkimus ennustaa muistin huononevan tasaisesti koko vuosisadan ajan, ja tämä vaikeuttaa sääolosuhteiden ennustamista.
Ilman luontoa ei ole taloutta – kestävä talouspolitiikka vaatii moniarvoista taloustiedettä
Perinteinen, uusklassinen talousteoria on tullut tiensä päähän. Sen ihmiskuva on kapea ja kytkös luontoon olematon. Yhteiskunnan keskeisiä päätöksiä on tehtävä moniarvoisen taloustieteellisen analyysin pohjalta.
Aktivistimummot-liike kehottaa vähentämään energiankulutusta humanitaarisista syistä
Ympäristöliike Aktivistimummot kehottaa säästämään energiaa. Kampanjalla tähdätään Venäjän saamien energiatulojen pienentämiseen. Aktivistimummot antaa neljä vinkkiä, joilla yksityishenkilöt ja julkiset tahot voivat pienentää energiankulutustaan.
Valaat ovat yllättävä tekijä ilmaston lämpenemisen hillinnässä
Merien rooliin ei ole juurikaan panostettu ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Viime vuosina on havaittu, että valaat ovat keskeisessä roolissa siinä, miten meriin sitoutuu hiiltä ilmakehästä. Valaskantojen kasvattaminen ennalleen olisi tuntuva apu ilmastonmuutoksen hillintään.
Ydintalvi tappaa meidät kaikki, vaikka sota käytäisiin muualla
Rajoitetustakin, ”muualla” käytävästä ydinsodasta seuraisi nopea ilmastonmuutos, jonka seurauksena kaksi miljardia ihmistä voi kuolla nälkään ja sekasortoon, kirjoittaa Kati Juva.
Halla-ahon kääntyminen vihreän siirtymän puolelle ilahduttaa vihreissä: “Viisas lausunto”
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kehuu Jussi Halla-ahoa tiistaisen ilmastokannanoton johdosta. Entinen perussuomalaisten puheenjohtaja julkaisi tiistaina Facebookissa tekstin, jossa hän asettuu pikaisen vihreän siirtymän puolelle.
Ilmastokriisin aikaikkuna on sulkeutumassa – IPCC:n raportti on kuin ”inhimillisen kärsimyksen kartasto”
Samaan aikaan, kun Venäjä käy käsittämätöntä hyökkäyssotaansa Ukrainassa ja maailman turvallisuus- ja talousjärjestelmiä laitetaan uuteen järjestykseen, ilmastonmuutos kiihtyy. IPCC:n tuoreen raportin mukaan vaikutukset ovat ennustettua vakavampia.
Rajallista biokaasua tulee käyttää viisaasti
Biokaasulle on paljon käyttökohteita muun muassa raskaassa liikenteessa, työkoneissa, teollisuudessa ja laivaliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautoille olisi sen sijaan aiheellista kohdentaa tukea sähköistymiseen. Biokaasun tuotannossa on vielä runsaasti kasvuvaraa, mutta kaasulähteiden määrä voi pienentyä muiden ilmastotoimien myötä, kirjoittavat Ville Seppälä ja Antti van Wonterghem.
Vihreä talous on ympäristöystävällistä ja sosiaalisesti oikeudenmukaista
Ympäristöverot ovat keskiössä vihreässä talouspolitiikassa, mutta miten niistä saadaan sosiaalisesti oikeudenmukaisia? Mikä rooli on donitsitalouden kaltaisilla malleilla tai henkilökohtaisilla valinnoilla? Historiasta löytyy yllättävä malli kestävälle hyvinvoinnille. Entä jos vain otettaisiin rennommin?
Digitalisaatio edistää oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa
Digitalisaatio on yhteiskunnallisen kehityksen keskeinen muutosvoima. Julkishallinnon ja innovatiivisten yritysten yhteistyöllä voidaan saavuttaa kestäviä tavoitteita sekä kansantalouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ympäristön kannalta, kirjoittaa Henry Scheinin.
Entä, jos teknologia ei koidukaan ihmisen kohtaloksi vaan pelastukseksi?
Mikael Wahlströmin visiossa tulevaisuudesta ihmisen ja koneen yhteistoiminta mahdollistaa ympäristöllisesti kestävän elämäntavan. Ihmisen ja koneen äly on laadultaan erilaista, ja molempia tarvitaan. Wahlströmin mukaan kulttuurimme tarvitsee dystopioiden ohelle toisenlaisia tarinoita. Kirja on kiinnostava kokoelma uusia tarinoita, arvioi Santtu Paananen.
Fossiiliriippuvuudesta on päästävä irti sosiaalisesti kestävällä tavalla
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnannousut puhuttavat. Järjestelmätasolla ja ilmastonmuutoksen kannalta fossiilienergian kallistuminen on suotuisa asia. Välttämättömien palveluiden kallistuminen iskee kovimmin vähävaraisten talouteen. Siirtymää hiilineutraalia yhteiskuntaa kohti on tehtävä reilusti, kirjoittaa Petri Nieminen.
Kulutuskäytävät määrittelevät, miten paljon kuluttamista mahtuu kestävään kehitykseen
Kulutuskäytävien käsite määrittää kulutukselle lattiat ja katot. Lattiat ovat ihmisen perustarpeet täyttävä kulutuksen määrä, katot ovat planeetan kantokyvyn rajat. Kulutuskäytävät vähentäisivät kulutuksen määrää vähemmän tuhoisalle tasolle. Käytännön toteutusta ennen olisi kuitenkin käytävä perusteellinen keskustelu ihmisen tarpeista, kirjoittaa Minna Kanerva.
Ilmastonmuutos tuo maapallolle ruokapulaa, massamuuttoa ja konflikteja
Rauhanliikkeen aktivistin Kalevi Suomelan mukaan ilmastopolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät muun muassa äärimmäisinä sääolosuhteina, kuivuutena ja suurina muuttoliikkeinä. Suomela painottaa myös sosiaalisesti kestävän politiikan merkitystä konfliktien ehkäisijänä. Suomelaa haastatteli Marja Voutilainen.
Pekingin olympialaisista kallis lasku luonnolle
Pekingin talviolympialaiset polkaistaan tänään käyntiin. Pekingin olympialaiset ovat enimmäiset kokonaan tekolumen varassa pidettävät olympialaiset. Ympäristövaikutuksiltaan nämä saattavat olla historian pahimmat olympialaiset.
Ydinvoima ja kaasu EU-taksonomiaan – sijoituspäätösten tekeminen vaikeutuu
EU:n komission ehdotus taksonomiasta julkistetaan tänään. EU-taksonomia luokittelee sijoituskohteita niiden ekologisen kestävyyden mukaan. Taksonomiaan on esitetty sisällytettäväksi ydinvoima ja maakaasu, mikä vaikeuttaa sijoituspäätösten tekemistä.
Pilvien herruus – ihminen jumalana
Tuija Halttusen dokumenttielokuva Näin pilvet kuolevat on runollinen ja tieteellisesti tarkka teos. Pilvet edustavat elokuvassa jotain ihmistä suurempaa ja herättävät kysymyksiä ihmisen hallitsevasta suhteesta luontoon.
Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat
Maatalouden kannattavuus on jatkunut pitkään heikkona. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näkyneet satojen määrissä, ja ilman globaalia kauppaa eläisimme katovuotta. Moni tilallinen miettii, kannattaako toimintaa enää jatkaa, kirjoittavat Tuomas Laitinen ja Simo Räty.
Kuuntele Verden podcastia!
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon