ilmastonmuutos
COP27: Rahaa tarvitaan nyt paljon ja kohta vielä enemmän

COP27: Rahaa tarvitaan nyt paljon ja kohta vielä enemmän

Parin viikon kuluttua maailman ilmastoneuvottelijat kokoontuvat Egyptiin YK:n COP27-ilmastokokoukseen. Kehittyvien maiden edustajat tuovat neuvottelupöytiin isoja rahoitustoiveita. Dollareita, euroja ja jenejä tarvitaan sitä enemmän, mitä kauemmin ilmastotoimissa viivytellään.

Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?

Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii sähköistymistä, mutta se taas vaatii lisää metalleja. Ilmastoneutraali yhteiskunta tarvitsee toteutuakseen kaivoksia, mutta niiden luonnonsuojelulliset haitat ovat ristiriidassa ilmastohyötyjen kanssa. Miltä näyttäisi kaivos, jota Vihreä liike voisi kannattaa, kysyy Hannu Oskala.

Munakisat ja muut kielletyt leikit

Munakisat ja muut kielletyt leikit

Lapset voivat leikkiä ruualla, mutta aikuisten pitää keksiä jotain muuta. Kisaaminen munankannossa tai verenjuonnissa tarkoittaa, että suljetaan silmät eläintuotannon ongelmilta. Ilonpilaaja muistuttaa kaikkia leikkimielisiä siitä, että myös tiput, vasikat ja pikkupossut haluaisivat leikkiä.

Rajallista biokaasua tulee käyttää viisaasti

Rajallista biokaasua tulee käyttää viisaasti

Biokaasulle on paljon käyttökohteita muun muassa raskaassa liikenteessa, työkoneissa, teollisuudessa ja laivaliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautoille olisi sen sijaan aiheellista kohdentaa tukea sähköistymiseen. Biokaasun tuotannossa on vielä runsaasti kasvuvaraa, mutta kaasulähteiden määrä voi pienentyä muiden ilmastotoimien myötä, kirjoittavat Ville Seppälä ja Antti van Wonterghem.

Entä, jos teknologia ei koidukaan ihmisen kohtaloksi vaan pelastukseksi?

Entä, jos teknologia ei koidukaan ihmisen kohtaloksi vaan pelastukseksi?

Mikael Wahlströmin visiossa tulevaisuudesta ihmisen ja koneen yhteistoiminta mahdollistaa ympäristöllisesti kestävän elämäntavan. Ihmisen ja koneen äly on laadultaan erilaista, ja molempia tarvitaan. Wahlströmin mukaan kulttuurimme tarvitsee dystopioiden ohelle toisenlaisia tarinoita. Kirja on kiinnostava kokoelma uusia tarinoita, arvioi Santtu Paananen.

Fossiiliriippuvuudesta on päästävä irti sosiaalisesti kestävällä tavalla

Fossiiliriippuvuudesta on päästävä irti sosiaalisesti kestävällä tavalla

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnannousut puhuttavat. Järjestelmätasolla ja ilmastonmuutoksen kannalta fossiilienergian kallistuminen on suotuisa asia. Välttämättömien palveluiden kallistuminen iskee kovimmin vähävaraisten talouteen. Siirtymää hiilineutraalia yhteiskuntaa kohti on tehtävä reilusti, kirjoittaa Petri Nieminen.

Kulutuskäytävät määrittelevät, miten paljon kuluttamista mahtuu kestävään kehitykseen

Kulutuskäytävät määrittelevät, miten paljon kuluttamista mahtuu kestävään kehitykseen

Kulutuskäytävien käsite määrittää kulutukselle lattiat ja katot. Lattiat ovat ihmisen perustarpeet täyttävä kulutuksen määrä, katot ovat planeetan kantokyvyn rajat. Kulutuskäytävät vähentäisivät kulutuksen määrää vähemmän tuhoisalle tasolle. Käytännön toteutusta ennen olisi kuitenkin käytävä perusteellinen keskustelu ihmisen tarpeista, kirjoittaa Minna Kanerva.

Ilmastonmuutos tuo maapallolle ruokapulaa, massamuuttoa ja konflikteja

Ilmastonmuutos tuo maapallolle ruokapulaa, massamuuttoa ja konflikteja

Rauhanliikkeen aktivistin Kalevi Suomelan mukaan ilmastopolitiikka on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät muun muassa äärimmäisinä sääolosuhteina, kuivuutena ja suurina muuttoliikkeinä. Suomela painottaa myös sosiaalisesti kestävän politiikan merkitystä konfliktien ehkäisijänä. Suomelaa haastatteli Marja Voutilainen.

Pilvien herruus – ihminen jumalana

Pilvien herruus – ihminen jumalana

Tuija Halttusen dokumenttielokuva Näin pilvet kuolevat on runollinen ja tieteellisesti tarkka teos. Pilvet edustavat elokuvassa jotain ihmistä suurempaa ja herättävät kysymyksiä ihmisen hallitsevasta suhteesta luontoon.

Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat

Maatalous on kriisissä ja yrittäjät uupuvat

Maatalouden kannattavuus on jatkunut pitkään heikkona. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat näkyneet satojen määrissä, ja ilman globaalia kauppaa eläisimme katovuotta. Moni tilallinen miettii, kannattaako toimintaa enää jatkaa, kirjoittavat Tuomas Laitinen ja Simo Räty.

Luontoretki 2100 pakottaa ajattelemaan tulevaisuuttamme

Luontoretki 2100 pakottaa ajattelemaan tulevaisuuttamme

Kerttu Kotakorven tietokirja on yksi vuoden tärkeitä julkaisuja ilmastonmuutoksesta. Kirjassa kuvataan Suomen luontoa skenaariossa, jossa maapallon keskilämpötila on noussut neljä astetta. Kotakorven kirja tekee nykytilannettammekin paremmin ymmärrettäväksi, kirjoittaa Ulla Anttila.

Ilmastoaktivismi on toivon luomista

Ilmastoaktivismi on toivon luomista

Ilmastoaktivistit muistuttavat meitä siitä, mitä me välttelemme. Ilmastoahdistus ja -toivo ovat merkittävässä yhteydessä käytännön toimintaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Toivon luomiseksi tarvitaan kulttuuri, jossa aiheen pakoilu lopetetaan, kirjoittaa Julia Sangervo.

Ilmastonmuutoksen torjunta jumittaa Saksan hallitusneuvotteluja

Ilmastonmuutoksen torjunta jumittaa Saksan hallitusneuvotteluja

Saksan hallitusneuvottelut polkevat paikallaan ja sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalit kiistelevät muun muassa tarvittavien ilmastotoimien rahoituksesta. Energiakysymykset ovat Saksan vihreille tiukka paikka, sillä puolue vastustaa sekä hiiltä että ydinvoimaa, eikä halua maakaasun käytön lisäämistä edes väliaikaisratkaisuna.

Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?

Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?

Vihreiden investointien on oltava yhtä kannattavia kuin minkä tahansa muun investoinnin. Verotuksella voidaan parantaa investointien houkuttelevuutta, mutta julkisen rahan tarjoaminen voi valua osakkeenomistajien taskuihin, kirjoittaa Eveliina Laakso.

Tyhjät lupaukset eivät pelasta ilmastoa

Tyhjät lupaukset eivät pelasta ilmastoa

Nykymenolla maapallo lämpenee 2,7 astetta vuosisadan loppuun mennessä ja tästä on katastrofaalisia seurauksia maataloudelle, luonnolle ja asumisolosuhteille. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n laskelmat ovat kaiken lisäksi optimistisia. Nyt tarvittaisiin enemmän toimia pelkkien lupausten sijaan.

Saksaan sorvattavalla hallituksella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

Saksaan sorvattavalla hallituksella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet

Saksan sosiaalidemokraateilla SPD:llä, liberaaleilla FDP:llä ja vihreillä on hallitusneuvottelujen pohjana kunnianhimoiset tavoitteet. Hiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ilmastonmuutosta torjutaan uudistamalla teollisuutta ja digitalisaatioon pannaan vauhtia. Neuvottelut ovat edenneet ripeästi, mutta ainakin talouskysymyksistä ja ministeripesteistä vielä varmasti väännetään.

Verde juhlii ensimmäistä vuottaan vihreän journalismin merkeissä

Verde juhlii ensimmäistä vuottaan vihreän journalismin merkeissä

Verkkojulkaisu Verde käynnistyi tasan vuosi sitten ja on siis vielä alkutaipaleellaan. Verde on tarjonnut tilaa monenlaisille vihreitä arvoja kunnioittaville kirjoituksille, ja juttuja ja puheenvuoroja on julkaistu keskimäärin joka päivä. Verde haluaa toimia vastavoimana some-kirjoittelulle, jossa pinnalliset ja ristiriitoja korostavat kommentit hukuttavat helposti faktat alleen.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tarvitaan vähemmän asfalttia ja enemmän vihreää

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi tarvitaan vähemmän asfalttia ja enemmän vihreää

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tarvitaan kaupunkeihin riittävä määrä viheralueita, ilmenee Suomen Ilmastopaneelin raportista. Sademäärien kasvaessa asfaltoitu maaperä ei ime vettä, jolloin tulvariski lisääntyy ja vesistöjä saastuttavien hulevesien määrä kasvaa. Lisäksi viheralueilla on suuri merkitys terveydelle, luonnon monimuotoisuudelle ja hiilen varastoinnille on useiden tutkimusten mukaan kiistaton.

Ympäristötoimittajien pitkä taival ”vouhottajista” salonkikelpoisiksi

Ympäristötoimittajien pitkä taival ”vouhottajista” salonkikelpoisiksi

Ympäristöjournalismi kukoisti 90-luvulla, mutta 2000-luvun alkaessa näkyvyys väheni. Yleisradio lopetti monia ympäristöohjelmiaan, ja lehdet vähensivät erikoistuneiden ympäristötoimittajien määrää. Viime vuosina ilmastonmuutos on nostanut ympäristöteemat uudestaan uutisiin. Ympäristöstä voi nyt kirjoittaa vaikkapa talousjuttujen yhteydessä ilman että leimautuu viherpiipertäjäksi.

Lemmikit pärjäävät myös hyönteisruualla, ja sitä valmistetaan nyt Suomessakin

Lemmikit pärjäävät myös hyönteisruualla, ja sitä valmistetaan nyt Suomessakin

Hyönteisten käyttö ihmisravinnoksi on maailmalla yleistä, mutta Suomessa hyönteisruoka ei ole ottanut tulta. Meillä nähdään kuitenkin yhtä enemmän mahdollisuuksia käyttää hyönteisraaka-ainetta tuotantoeläinten ja lemmikkien rehuna. Helsinkiläinen Alvar Pet on aloittanut hyönteisproteiinia sisältävien koiranruokien myynnin heinäkuussa.

Shell, Exxon ja Chevron – isojen öljyjättien vastuu ilmastonmuutoksesta tuli näkyväksi

Shell, Exxon ja Chevron – isojen öljyjättien vastuu ilmastonmuutoksesta tuli näkyväksi

Keskiviikko on ollut isojen öljy-yhtiöiden isojen ympäristöuutisten päivä. Kolme monikansallista fossiilimaailman mahtia sai vastaansa ympäristöaktivistit, oikeusistuimen ja osakkeenomistajat. Hollantilainen oikeusistuin määräsi Shellin vähentämään päästöjään, Chevronin osakkenomistajat vaativat samaa omalta yhtiöltään ja Exxonin pieni omistaja sai kannustettua isot omistajat valitsemaan hallitukseensa ilmastoasiantuntijoita – muun muassa suomalaisen Kaisa Hietalan.