Kiertotalouden edistäminen keskittyy yhä teollisuuteen, vaikka laajempi muutos lähtee kuluttajien käyttäytymisestä. Kuluttajakiertotalouden potentiaalia ei ole hyödynnetty, vaikka kuluttajat lopulta ohjaavat tuotantoa ja talouden rakenteita. Kannustimet puuttuvat, eikä niiden edistäminen tunnu olevan kenenkään agendalla.
Kiertotaloudesta puhutaan nykyään paljon, eikä syyttä. Pelkkä puhe ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan tekoja; kokonaisjätemäärä on Suomessa viime vuosina edelleen kasvanut, eikä yhdyskuntajätteen kierrätysaste ole kehittynyt parempaan suuntaan. Kiertotalousyhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittaisiin absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja luonnonvarojen kulutuksen välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Poistotekstiilien erilliskeräys aloitetaan Suomessa ensi vuoden alussa. Kuopiolainen Jätekukko on aloittanut pilotin, jolla kerätään kokemuksia kierrätyksen toiminnasta käytännössä. Tekstiilien keräyksessä ollaan pitkällä, mutta sen lisäksi pitäisi saada tuotteiden elinkaari pidemmäksi.
Yritykset investoivat nyt jätteiden kierrätykseen. Esimerkiksi vantaalainen Remeo kierrättää rakennusjätteitä uudessa laitoksessaan ja hakee jo lupaa vasta alkaneen toiminnan kaksinkertaistamiseksi.
Euroopan komissio on julkistanut lisää aloitteita, jotka vievät kiertotaloutta eteenpäin. Uusissa säännöissä EU:ssa myytävän tavaran pitää olla ympäristöystävällistä ja energiatehokasta. Tutkijatohtori Topi Turusen mukaan ehdotukset ovat lupaavia.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari esittää kiertotalouden ratkaisuksi ilmastokriisiin ja luontokatoon. Kiertotaloudella pyritään pääsemään irti luonnonvarojen ylikulutuksesta ja fossiilisista polttoaineista.
Kiertotaloudessa pyritään luomaan materiaalikiertoja, joissa materiaalit eivät päädy jätteeksi vaan ne palaavat uudelleen käyttöön. Tutkijatohtori Topi Turunen työskentelee kiertotalouden lainsäädännön parissa. Siirtymä kohti kiertotaloutta on EU:n politiikassa jo konkreettinen tavoite, mutta esimerkiksi materiaalien käyttöön liittyvässä sääntelyssä riittää työtä.
Vihreä talous on Verden teema tänä keväänä. Ukrainan sota kiihdyttää entisestään siirtymistä fossiilitaloudesta uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen maailmaan. Miten voimme toimia planeetan rajoissa? Mikä on vetytalouden ja pienydinvoiman rooli Suomen energiapolitiikassa? Mitä kiertotalous tuo tullessaan? Miten “vihreys” näkyy tulevaisuuden maataloudessa? Lue Verdestä!
Mikael Wahlströmin visiossa tulevaisuudesta ihmisen ja koneen yhteistoiminta mahdollistaa ympäristöllisesti kestävän elämäntavan. Ihmisen ja koneen äly on laadultaan erilaista, ja molempia tarvitaan. Wahlströmin mukaan kulttuurimme tarvitsee dystopioiden ohelle toisenlaisia tarinoita. Kirja on kiinnostava kokoelma uusia tarinoita, arvioi Santtu Paananen.
Jokainen pienikin ekoteko on eteenpäin, mutta ne on valittava omien voimavarojen mukaan. Esimerkiksi omien jätteiden vähentäminen nollatasolle vaatii valtavasti aikaa ja voimia. On kannatettavaa miettiä ensin isoa kokonaisuutta eli asumisen, liikkumisen ja ruuan päästöjä, kirjoittaa Susanna Luukinen.
Vuoden vaihtuessa alkaa Lahdessa erityinen vuosi Euroopan ympäristöpääkaupunkina. Lahti luopui kivihiilen käytöstä jo keväällä 2019 ja se aikoo olla hiilineutraali Suomen ensimmäisenä suurena kaupunkina vuoteen 2025 mennessä. Nyt kaupunki pääsee esittelemään lukuisia ympäristöön liittyviä aikaansaannoksiaan suomalaisille ja muille eurooppalaisille – korona-ajasta huolimatta.
Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on välttämätön, jos haluamme turvata oman ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Julkisessa keskustelussa keinoja oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseksi ei ole juuri esitelty. Nyt toimilla on jo kiire, jotta oikeudenmukaisuus ei jää sanahelinäksi, kirjoittaa Tatu Leinonen.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon