Vihreät on suurin kärsijä siinä murroksessa, jonka perussuomalaiset sai aikaan Suomen poliittisella kentällä. Vihreille tärkeät ympäristökysymykset pysyvät kyllä agendalla, mutta monille vihreiden potentiaaliselle kannattajalle riittävät demarien ja kokoomuksen kauniit ympäristöpuheet, kun huomio keskittyy kolmen suuren välisiin voimasuhteisiin. Näin siitä huolimatta, että ympäristöasiat näyttävät olevan näille puolueille usein arkista kauppatavaraa.
Tuoreen väitöskirjan mukaan keskustapuolueessa oli 1960-luvun lopulta lähtien vallalla ympäristö- ja luonnonsuojelua sekä tasapainotaloutta painottava vihreä aalto. Puolueen tavoitteena oli tuolloin ekologisen yleispuolueen asema. 1980-luvulla puolue kuitenkin hävisi taistelun vihreyden sisällöstä nousevalle uudelle vihreälle liikkeelle. Väitöskirjan julkaisua on siirretty.
Vihreät ovat aiempaa vahvemmin ympäristöpuolue. Tämä tuli selväksi ainakin puoluekokouksessa puolueen johtohenkilöiden puheista. Muita suuria teemoja ovat koulutus ja turvallisuus, kirjoittaa Eero Karisto vihreiden puoluekokouksen tapahtumista.
Verde aloittaa sarjan, jossa kysytään politiikkaa eri rooleista katsovilta ihmisiltä näkemyksiä vihreiden tulevaisuudesta. Ensimmäisessä osassa politiikkaa nyt ulkopuolelta katsova Tuija Brax toivoo, että puolue keskittyisi entistä selvemmin pääasioihin.
Euroopan komissio on julkistanut lisää aloitteita, jotka vievät kiertotaloutta eteenpäin. Uusissa säännöissä EU:ssa myytävän tavaran pitää olla ympäristöystävällistä ja energiatehokasta. Tutkijatohtori Topi Turusen mukaan ehdotukset ovat lupaavia.
Alkava vuosi on vihreille vaikea. Hallituksen pöydällä on suuria vihreille tärkeitä asioita, ja pöydän toisella puolella keskusta, jolla on todellinen huoli tulevaisuudestaan ja mielessä 2023 eduskuntavaalit, arvioi Eero Karisto tulevaa vuotta.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon