Kuilu nais- ja miesvaltaisten alojen työelämän laadussa kasvanut hallituskaudella
SAK:n uusi Hyvän työn mittari osoittaa, että työelämän laatu on heikentynyt naisvaltaisilla aloilla, mutta palannut lähelle huipputasoa miesvaltaisilla. Erot ovat kasvaneet voimakkaasti Orpon hallituksen kaudella.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) uusi seurantatutkimus osoittaa, että työelämän laatu on heikentynyt naisvaltaisilla aloilla, kun taas miesvaltaisilla aloilla se on palannut lähelle huipputasoa. Erot ovat kasvaneet voimakkaasti Petteri Orpon hallituksen kaudella.
SAK:n julkaisema Hyvän työn mittari seuraa työelämän laatua keskusjärjestön kattamilla aloilla, joista suurimpia ovat teollisuus, yksityinen palveluala (esimerkiksi kaupat) ja julkinen sektori. Mittarin mukaan elpyminen vuoden 2024 notkahduksesta on tapahtunut vain osittain, ja nousu on ollut eritahtista eri toimialoilla. Selvimmin on elpynyt teollisuuden työntekijöiden työelämän laatu.
SAK:n mittaushistorian pahin kuoppa työelämän laadussa näkyi vuosien 2022–2024 luvuissa, jolloin laadultaan huonon työn osuus kasvoi järjestön aloilla kuudesta prosentista kymmeneen.
Naisvaltaisilla julkisilla palvelualoilla työelämän laatu on heikentynyt edelleen vuodesta 2024. Yksityisillä palvelualoilla 35 prosenttia työntekijöistä on laadultaan huonossa työssä. Julkisilla palvelualoilla huonon työn osuus on 25 prosenttia, mikä on sekin historiallisen korkea tulos. Laatua mitataan kymmenellä eri mittarilla.
"Naisvaltaiset alat kärsineet leikkauspolitiikasta"
“Olen erittäin yllättynyt, että naisvaltaisten alojen tilanne jatkoi huonontumistaan edelleen vuoden 2024 kriisitunnelmien jälkeenkin”, sanoo tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen SAK:n tiedotteesa.
Hänen mukaansa näyttää siltä, että leikkauspolitiikan nostattamat pelot ovat tulleet todeksi monen työntekijän arjessa.
Näätänen arvioi, että hallituksen leikkauspolitiikka ja työelämäheikennykset ovat todennäköisesti lisänneet epävarmuutta juuri naisvaltaisilla aloilla. Hänen mukaansa esimerkiksi kunnissa ja hyvinvointialueilla irtisanomiset ovat tällä hallituskaudella historiallisen korkealla tasolla. Epävarmuus näyttäisi vaikuttavan työyhteisöihin jopa “me-hengen” heikentymisenä.
Miesvaltaisilla aloilla menee paremmin
Miesvaltaisilla aloilla kehitys on ollut päinvastaista. Parantunut suhdanne on kohentanut työelämän laatua teollisuudessa sekä rakennus- ja sähköaloilla. Teollisuudessa vähintään jossain määrin hyvässä työssä olevien osuus nousi edellisestä mittauksesta 19 prosentista 26 prosenttiin. Rakennus- ja sähköaloilla osuus nousi 22 prosentista 30 prosenttiin.
Miesvaltaiset alat ovat SAK:n mittarissa palanneet lähelle vuoden 2022 huipputasoa.
Näätänen kehottaakin täsmätukemaan aloja, joilla työelämän laatu on heikentynyt eniten. Yksityisillä palvelualoilla se tarkoittaisi hänen mukaansa työttömyysturvan suojaosan palauttamista, ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason nostamista erityisesti pienituloisilla ja sitä, että työnantajan on tarjottava kokoaikatyötä, ellei osa-aikatyölle ole perusteltua syytä.
Julkisilla aloilla hallituksen pitäisi pidättäytyä uusista leikkauksista kuntien valtionosuuksiin ja hyvinvointialueiden rahoitukseen. Jatkuva säästöpaine heikentää hänen mukaansa työsuhteiden varmuutta ja kuormittaa henkilöstöä.
