Tutkimus: Mökkeily jättää ympäristöön yhä suuremman jäljen
Suomalaisten rakastama mökkeily kuormittaa ympäristöä aiempaa enemmän. Uuden väitöstutkimuksen mukaan etenkin lisääntynyt autoilu, mökkien varustelutason nousu ja ympärivuotinen vapaa-ajan asuminen ja ovat kasvattaneet mökkeilyn ympäristövaikutuksia.
Suomessa on noin puoli miljoonaa mökkiä, ja vuosittain noin 2,4 miljoonaa suomalaista viettää vapaa-aikaa mökkeillen. Vapaa-ajan asuminen onkin vakiintunut tärkeäksi osaksi suomalaista kulttuuria. Mökkeily mielletään usein luonnonläheiseksi ja rauhalliseksi elämäntavaksi. Siihen liittyvät ympäristövaikutukset ovat kuitenkin moninaisia, ja osa niistä on viime vuosina jopa voimistunut.
Itä-Suomen yliopiston tiedotteen mukaan Mervi Hiltusen väitöstutkimus tarkastelee suomalaista vapaa-ajan asumista ympäristökysymyksenä. Tutkimuksessa huomio kiinnittyy erityisesti mökkeilyyn liittyvään liikkumiseen, rantarakentamiseen, asumisen muutoksiin ja kulutukseen. Lisäksi tutkimus osoittaa, että mökkeilystä voi tehdä ympäristöystävällisempää, eikä mökkikulttuurin tarvitse kadota.
Hiltusen tutkimuksen mukaan mökkeilyn ympäristövaikutuksia lisäävät muun muassa yksityisautoilun kasvu, rantarakentaminen sekä hyvin varusteltujen vapaa-ajan asuntojen yhä ympärivuotisempi käyttö.
Perinteinen mielikuva yksinkertaisesta mökkielämästä ei enää välttämättä vastaa nykyistä vapaa-ajan asumista. Myös kulutustottumukset ovat muuttuneet. Mökeistä on usein tullut kakkoskoteja, joita käytetään aiempaa pidempään ja joita varustellaan entistä paremmin. Myös tämä lisää mökkeilyn ympäristövaikutuksia.
Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvia ihmisiä, joilla on mökki Järvi-Suomessa. Kaupungin ja mökin välillä liikkuminen muodostaa keskeisen osan tätä elämäntapaa.
Ympäristövaikutukset syntyvät monen tekijän summana
Hiltunen lähestyy mökkeilyä niin sanotun relationaalisen näkökulman kautta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei mökkeilyn ympäristövaikutuksia tarkastella yksittäisen tekijän, kuten autoilun, kautta, vaan huomioon otetaan myös ihmisten, yhteiskunnan, materiaalisen ympäristön ja erilaisten kulutustottumusten väliset yhteydet.
Tutkimuksen mukaan mökkeilyyn liittyvät ympäristövaikutukset syntyvät juuri näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi vapaa-ajan asuminen, liikkuminen ja kuluttaminen ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa.
Tämän vuoksi myös mökkeilyn kestävyyden parantaminen vaatii kokonaisvaltaista tarkastelua.
Mökkeilyn kestävyyttä pitäisi pystyä myös mittaamaan
Hiltusen mukaan relationaalinen lähestymistapa voisi auttaa kehittämään keinoja, joilla mökkeilyn ympäristövaikutuksia voidaan seurata nykyistä paremmin.
Ympäristöindikaattoreilla voitaisiin tarkastella esimerkiksi mökkeilyyn liittyvän liikkumisen, asumisen ja kulutuksen kehitystä sekä niiden vaikutuksia ekologiseen kestävyyteen.
Tutkimus tarjoaa siten näkökulmaa myös siihen, miten suomalaisesta mökkeilystä voitaisiin tehdä kestävämpää ilman, että itse mökkeilykulttuuria tarvitsee hylätä.
