Masennus ei näytä aivoissa samalta kaikilla – tutkijat löysivät viisi erilaista aivoprofiilia
Sama masennusdiagnoosi voi kätkeä taakseen jopa vastakkaisia muutoksia aivojen toiminnassa. Tutkijat toivovat, että aivomittausten avulla tulevaisuudessa potilaalle voidaan löytää sopiva hoito nopeammin.
Kaksi ihmistä voi saada saman masennusdiagnoosin, vaikka heidän oireensa ovat hyvin erilaiset. Helsingin yliopiston tutkijat halusivat selvittää, näkyykö sama yksilöllisyys myös aivojen toiminnassa. Näkyi: masennusta sairastavien joukosta erottui viisi ryhmää, joiden aivot toimivat keskenään eri tavoin.
"Erityisen kiinnostavaa oli, kuinka vastakkaisia aivojen toimintamalleja saman masennusdiagnoosin sisältä löytyi. Joillakin henkilöillä aivoalueiden välinen toiminnallinen yhteys oli tavallista voimakkaampaa, toisilla taas heikompaa", sanoo Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja Satu Palva tiedotteessa.
Toiminnalliset yhteydet kertovat, kuinka hyvin eri aivoalueet toimivat samanaikaisesti. Ne kuvastavat aivoalueiden välistä viestintää.
Tutkimus julkaistiin Nature Mental Health -lehdessä elokuun lopussa. Siihen osallistui 263 masennusta sairastavaa ja 75 tervettä verrokkia.
Millisekunnin tarkkuudella
Aivotoimintaa mitattiin levossa magnetoenkefalografialla eli MEG:llä. Menetelmä tallentaa heikkoja magneettikenttiä, joita aivojen sähköinen toiminta synnyttää.
"Käyttämällä MEGiä pystyimme seuraamaan aivojen sähköistä toimintaa millisekuntien tarkkuudella. Näin pääsemme lähemmäksi sitä, mitä aivoissa todella tapahtuu hetkestä toiseen. Aiemmin masennuksen alatyyppejä on tutkittu menetelmillä, jotka reagoivat hitaammin", Palva toteaa.
Tutkijat ryhmittelivät potilaat sen mukaan, kuinka voimakkaasti ja millä taajuuksilla aivoalueet olivat yhteydessä toisiinsa. Viisi eri profiilia liittyivät erilaisiin oireisiin, kuten traumaperäiseen stressiin, päihteiden käyttöön tai toimintakyvyn laskuun.
Kaikki viisi ryhmää erosivat terveistä verrokeista. Eroja oli yhteyksien voimakkuuden lisäksi siinä, millä aivoalueilla ja millä taajuuksilla yhteydet ilmenivät.
Tutkijoiden mukaan löydös voi selittää, miksi aiemmat masennustutkimukset ovat päätyneet osin ristiriitaisiin tuloksiin. Jos yhdellä potilaalla yhteydet ovat tavallista vahvempia ja toisella heikompia, ryhmätason keskiarvot voivat kumota toisensa. Tulos vahvistaa käsitystä, ettei masennus ole biologisesti kaikilla sama sairaus.
Kohti yksilöllisempää hoitoa
Masennusta sairastaa maailmanlaajuisesti noin 332 miljoonaa ihmistä. WHO:n arvion mukaan aikuisista masennusta sairastaa 5,7 prosenttia. Suomessa masennus on yleisin yksittäinen syy sekä pitkiin sairauspoissaoloihin että työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Nykyään sopivaa hoitoa haetaan pitkälti kokeilemalla ja erehtymällä. Tutkijoiden pitkän aikavälin tavoitteena on yhdistää potilaan oireet siihen, miten hänen aivonsa toimivat. Aivomittaukset voisivat tulevaisuudessa auttaa löytämään oikean hoidon nopeammin.
"Emme ole vielä siinä pisteessä, että aivomittauksen perusteella voitaisiin valita potilaalle oikea hoito, mutta tutkimus näyttää yhden mahdollisen reitin siihen", Palva sanoo.
