Digitalisaatio on yhteiskunnallisen kehityksen keskeinen muutosvoima. Julkishallinnon ja innovatiivisten yritysten yhteistyöllä voidaan saavuttaa kestäviä tavoitteita sekä kansantalouden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että ympäristön kannalta, kirjoittaa Henry Scheinin.
Poliittinen keskustelu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista on helposti valtakunnan tasolla ohutta yläpilveä, sillä aluevaalien kysymykset ja valtuustojen politiikka konkretisoituvat monilta osin vasta alueilla, kirjoittaa Atte Harjanne.
Suomen elpymis- ja palautussuunnitelma on hyväksytty EU-maiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Suomi saa käyttöönsä suunnitelman ensimmäisen erän eli 271 miljoonaa euroa. Suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation rahoituksesta. Business Finlandissa odotetaan paketista lisäpotkua muun muassa vety- ja kiertotalouden ratkaisuihin.
Saksan sosiaalidemokraateilla SPD:llä, liberaaleilla FDP:llä ja vihreillä on hallitusneuvottelujen pohjana kunnianhimoiset tavoitteet. Hiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä, ilmastonmuutosta torjutaan uudistamalla teollisuutta ja digitalisaatioon pannaan vauhtia. Neuvottelut ovat edenneet ripeästi, mutta ainakin talouskysymyksistä ja ministeripesteistä vielä varmasti väännetään.
Hallituksen ohjelmaluonnos kestävän kehityksen vauhdittamiseksi sisältää ilmaston kannalta oikeita painotuksia. Mukana ovat muun muassa puhdas vety ja sähköpolttoaineet (P2X), hukkalämmöt ja geolämpö, kiertotalous ja muovien kemiallinen kierrätys. Luonto jää kuitenkin vähälle ja on mielenkiintoista, miten vähän biotalous on esillä, kirjoittaa Oras Tynkkynen.
Mitä tapahtuu akateemiselle maailmalle, kun korona aikanaan loppuu ja digiloikka jää, Julia Salmi? Café Oden vieras on kansainvälistä elämää viettävä taloustieteen tohtori, joka on töissä apulaisprofessorina Kööpenhaminan yliopistossa ja jonka seitsemänvuotias poika käy koulua Helsingissä.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon