Löyhät ympäristömerkit pian historiaan - uusi EU-laki puuttuu viherpesuun
EU:n uusi viherpesudirektiivi kitkee harhaanjohtavia ympäristöväittämiä: jatkossa vastuullisuusmerkin käyttö edellyttää sertifiointia tai viranomaisen vahvistusta. Taustalla on komission selvitys, jonka mukaan 42 prosenttia EU:n vihermarkkinoinnista oli liioittelevaa tai virheellistä.
EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin, niin sanottua viherpesudirektiivin, soveltaminen alkoi viime sunnuntaina. Uudistus tuo ensimmäistä kertaa lakiin täsmälliset vaatimukset sille, milloin vastuullisuus- tai ympäristömerkkiä saa käyttää.
Direktiivin tavoitteena on kitkeä harhaanjohtavia ympäristö- ja vastuullisuusväittämiä.
Enää ei riitä, että yritys väittää tuotteensa olevan vastuullinen ja suunnittelee itse siitä kertovan leiman tai merkin pakkaukseen. Uusi sääntely esimerkiksi kieltää epämääräiset viherpesuväittämät kuten ympäristöystävällinen, ilmastoystävällinen, vähähiilinen tai biohajoava. Yritykset eivät saa myöskään käyttää kestävyysmerkintöjä, jotka eivät perustu sertifiointijärjestelmään tai viranomaisen vahvistukseen.
”On hienoa, että saamme vihdoin selkeät säännöt vastuullisuudesta viestimiselle. Ne parantavat asiakkaiden luottamusta ja vahvistavat sellaisten tuotteiden ja yritysten asemaa, joiden vastuullisuus perustuu todellisiin tekoihin eikä vain viestintään”, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen tiedotteessa.
Laki astuu Suomessa täysimääräisesti voimaan puolen vuoden siirtymäajan jälkeen.
Kriteerit avoimesti saataville
Uudistus auttaa kuluttajia arvioimaan erilaisten ympäristömerkkien ja markkinointiväittämien luotettavuutta. Esimerkiksi Joutsenmerkki, Hyvää Suomesta, Luomu ja Reilun kaupan merkit säilyvät.
Valvotut merkit auttavat tunnistamaan esimerkiksi elintarvikkeiden ominaisuuksia nopeasti ostopäätöksen hetkellä. Ruokatieto Yhdistyksen toukokuussa teettämän tutkimuksen mukaan jopa 93 prosenttia suomalaisista luottaa suomalaisiin, valvottuihin alkuperämerkkeihin.
Yhteistä merkeille on, että niiden käyttöä valvotaan ja niiden kriteerit ovat avoimesti kuluttajien saatavilla.
"Uusi sääntely helpottaa kuluttajien mahdollisuuksia erottaa luotettavat merkit markkinointiväittämistä ja yritysten omista tunnuksista. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja vahvistaa kuluttajien luottamusta", huomauttaa Kotimaiset Kasvikset ry:n puheenjohtaja Johan Åberg.
EU:n vihermarkkinoinnista jopa 42 prosenttia ollut virheellistä
Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin taustalla on Euroopan komission tekemä selvitys vuodelta 2021. Sen mukaan 42 prosenttia EU:n alueen markkinointiviestinnässä käytetyistä ympäristöväittämistä oli liioiteltuja, virheellisiä tai harhaanjohtavia.
Lisäksi komissio on kertonut, että EU-maissa on käytössä yli 200 erilaista ”ympäristöleimaa” tai muuta merkintää, joiden läpinäkyvyyden taso on vaihteleva ja jotka aiheuttavat kuluttajissa hämmennystä.
