Tutkijat: Vapaa sivistystyö palauttaa eurot kansantaloudelle yli kolminkertaisesti
Suomessa ollaan huolissaan väestön koulutustasosta ja korkeakoulutettujen osuuden paikallaan junnaamisesta. Keskusteluissa vähemmälle on jäänyt vapaan sivistystyön ja elinikäisen oppimisen merkitys.
Vapaa sivistystyö tarkoittaa koulutusta, jota tarjotaan muun muassa kansalaisopistoissa, kansanopistoissa tai kesäyliopistoissa. Suomalaisen Tiedeakatemian julkaiseman tietokoosteen mukaan erilaisten opistojen koulutukseen osallistuu vuositasolla yli 900 000 suomalaista. Tutkimus osoittaa, että toimintaan osallistuminen vaikuttaa hyvinvointiin, sillä se muun muassa vahvistaa osallisuutta, toimintakykyä, työelämävalmiuksia ja työssä jaksamista.
Vapaan sivistystyön kansantaloudellinenkin merkitys arvioidaan tietokoosteessa huomattavaksi. Hyvinvoinnin lisääntymisestä syntyy esimerkiksi sote-säästöjä ja tuottavuuden kasvua. On arvioitu, että kansalaisopistoissa yksi opetukseen sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle 3,4–5,6 euroa takaisin.
Menneessäkin sivistävillä opinahjoilla on ollut oma roolinsa suomalaisen kansakunnan, demokratian ja hyvinvointivaltion rakentamisessa. Vapaan sivistystyön julkista rahoitusta on kuitenkin viime aikoina leikattu merkittävästi.
Paikallisopistot pitävät maaseudun puolta
Sivistys- ja kulttuuripalvelut eivät jakaudu Suomessa tällä hetkellä tasaisesti. Harvaan asutuilla alueilla mahdollisuudet opiskella, kehittää itseään tai osallistua kulttuuriin ovat selvästi suppeammat kuin suurissa kaupungeissa.
Tässä yhtälössä paikallisten opistojen rooli on muodostunut tärkeäksi. Moni oppilaitos kokee olevansa alueensa viimeinen linnake – ainoa jäljellä oleva koulutustoimija, joka pitää ovensa auki paikallisille asukkaille.
”Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen ei riipu pelkästään koulutusmahdollisuuksien olemassaolosta, vaan myös niiden tosiasiallisesta saavutettavuudesta sekä kyvystä tunnistaa erilaisten väestöryhmien tarpeet”, toteaa hyvinvointioikeuden yliopistonlehtori Iina Järvinen Itä-Suomen yliopistosta Tiedeakatemian julkaisussa.
Opistojen koulutus vahvistaa nuorten ja ikääntyneiden osallisuutta
Vaikka vapaa sivistystyö vetää eniten puoleensa työikäisiä ja korkeakoulutettuja, opistoilla on tärkeä tehtävä erityisryhmien tukemisessa.
Ikääntyneille opistot tarjoavat tärkeää tukea digitaitoihin, joissa yli puolet ikäryhmästä tarvitsee apua. Lapin yliopiston professori Päivi Rasi-Heikkisen mukaan ikääntyneiden digi- ja tekoälylukutaito on vielä rajallista, vaikka osallisuus digiyhteiskunnassa edellyttää näitä taitoja.
Nuorille kansanopistot tarjoavat väylän oppivelvollisuuden suorittamiseen. Vuonna 2021 alkaneesta uudistuksesta huolimatta opistovuoden mahdollisuuksia ei vielä tunneta riittävän hyvin nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien keskuudessa.
Tekoälyn aikakaudella sivistys on muutakin kuin työelämää varten opiskelua
Yhteiskunnan nopea murros, tekoäly ja robotisaatio lisäävät tarvetta jatkuvalle oppimiselle. Tutkijoiden mukaan aikuisväestön kouluttautumismahdollisuuksia on vahvistettava, mutta sivistystyötä ei pitäisi valjastaa pelkästään työelämän tarpeisiin.
Moni aikuinen kohtaa arjessaan ja työssään entistä monimutkaisempia teknologisia muutoksia. Esimerkiksi tekoälyn ja robottien kanssa toimiminen vaatii uudenlaista osaamista ja sopeutumista, mikä kasvattaa elinikäisen oppimisen merkitystä läpi koko ihmiselämän.
Tutkijat korostavat kuitenkin, että sivistyksen ja oppimisen arvoa ei pitäisi mitata vain työmarkkinoiden vaatimuksilla. Sivistystyön keskiössä tulee jatkossakin säilyä omaehtoinen oppiminen, joka tukee yksilön omaa hyvinvointia ja henkistä kasvua.
