EK esittää peruskoulun kokonaisuudistusta – yläkoulun viimeiset luokat voisi suorittaa kolmessa vuodessa

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) esittää peruskoulun kokonaisvaltaista uudistamista. Lisäaika yläkoulun päättämiseen, kriittiseen tekoälylukutaitoon panostaminen ja alueellisen tasaveroisuuden varmistaminen ovat tärkeimpiä ehdotuksia.

Avauksen taustalla ovat muun muassa kuntien eriytyvät resurssit, oppilaiden erilaiset tarpeet sekä oppimistulosten ja hyvinvoinnin haasteet, EK listaa. Pistemäisten uudistusten sijaan järjestö visioi yhtenäistä tarkastelua peruskoulun ohjaukselle, järjestämiselle, rahoitukselle, opetussuunnitelmalle ja opettajankoulutukselle.

"Perusopetus luo pohjan Suomen osaamis- ja koulutustason nostamiselle. Jokaisen lapsen ja nuoren oppiminen sekä tulevaisuuden mahdollisuudet on asetettava koulutuspolitiikan päätösten lähtökohdaksi. Tarvitsemme yhteisen käsityksen siitä, mitä peruskoululta odotetaan ja kuka kokonaisuutta johtaa. Nyt on aika rakentaa peruskoulun seuraava versio", EK:n johtaja Ulla Heinonen sanoo järjestön tiedotteessa.

Yläkoulun viimeisiin vuosiin esitetään joustoa

Yksi EK:n keskeisistä ehdotuksista on mahdollisuus suorittaa peruskoulun 8. ja 9. luokat tarvittaessa kolmessa vuodessa nykyisen kahden sijaan. Tavoitteena on antaa oppilaille enemmän aikaa perustaitojen omaksumiseen ja mahdollistaa eteneminen yksilöllisten tarpeiden mukaan.

"Tavoitteista ei pidä tinkiä, mutta aika voi joustaa. Oppilaan tarpeiden pitää ohjata koulupolkua, ei syntymävuoden. Enemmän aikaa tarvitsevalle on tarjottava tukea perustaitojen saavuttamiseen ja nopeasti eteneville mahdollisuus edetä pidemmälle", sanoo EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula.

EK ehdottaa myös seitsemännelle luokalle oppimisen ja hyvinvoinnin tarkistuspistettä, jossa arvioitaisiin oppilaan osaamista, hyvinvointia, kouluun kiinnittymistä ja tuen tarpeita.

"Lisäajalla vahvistetaan perustaitoja osana oppilaan tarpeiden mukaan suunniteltua koulupolkua. Kyse ei ole tasokursseista, luokalle jäämisestä tai saman vuosiluokan kertaamisesta", Hannula sanoo.

Tekoäly muuttaa koulutuksen tarpeita

EK:n mukaan tekoälyn yleistyminen korostaa perinteisten perustaitojen merkitystä. Jokaiselle oppilaalle tulisi turvata vahva luku- ja kirjoitustaito, matematiikan perustaidot ja digitaidot sekä valmiudet kriittiseen ajatteluun, luovuuteen ja ongelmanratkaisuun.

Näiden rinnalle tarvitaan tekoälylukutaitoa eli kykyä ymmärtää tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoituksia, käyttää sitä vastuullisesti ja arvioida sen tuottaman tiedon luotettavuutta.

"Koulussa on opittava ajattelemaan itse, ymmärtämään tietoa ja arvioimaan sitä kriittisesti, myös silloin, kun vastauksen tuottaa tekoäly. Siksi vahvojen perustaitojen merkitys kasvaa. Omaa ajattelua ei voi ulkoistaa tekoälylle", Heinonen sanoo.

Kuntien eriytyvät resurssit huolestuttavat

EK haluaa uudistaa myös perusopetuksen järjestämistä ja rahoitusta. Ikäluokkien pienentyessä kuntien mahdollisuudet järjestää laadukasta opetusta eroavat toisistaan, minkä vuoksi järjestö esittää arvioitavaksi, voiko perusopetuksen järjestäminen jatkossa olla jokaisen kunnan tehtävä.

"Lapsen postinumero tai kotikunnan taloudellinen tilanne ei saa ratkaista hänen mahdollisuuksiaan oppia. Oppilaskohtaista opetukseen käytettävää rahoitusta on vahvistettava ja samalla varmistettava, että eurot kohdistuvat nykyistä vaikuttavammin opetukseen. Voimavaroja tarvitaan erityisesti perustaitojen vahvistamiseen, opetuksen toteuttamisen edellytyksiin ja oikea-aikaiseen tukeen", Hannula sanoo.

EK haluaa seuraavan hallituksen käynnistävän uudistuksen, jonka toteuttamiseen osallistuisivat muun muassa valtioneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja opetuksen järjestäjät.