Maailman joet kärsivät 2025 yhdestä kuivimmista vuosistaan
Vain kolmasosalla maailman joista virtaamat olivat viime vuonna normaalilla tasolla, osoittaa Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n selvitys. Normaalitilassa olevien jokialueiden osuus on ollut selvässä vähemmistössä seitsemän vuotta peräkkäin.
Maailman jokien virtaamat olivat viime vuonna yksi kolmen vuosikymmenen kuivimmista. Näin kertoo Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n selvitys globaalista vesikierrosta. Uutisesta kertoi Guardian.
WMO:n mukaan maan päällä ja maan alla olevan makean veden määrä oli viime vuonna 42 prosenttia normaalia pienempi. Luku kattaa pohjaveden, järvet, joet, lumen, jään sekä maaperän ja kasvien sisältämän kosteuden.
Vain noin kolmanneksella maailman joista virtaamat pysyivät normaalin rajoissa. Jokien valuma-alueiden pinta-alasta 36 prosentilla virtaamat olivat normaalia pienempiä tai selvästi sitä pienempiä, ja 21 prosentilla normaalia suurempia. Normaalitilassa olevien jokialueiden osuus oli seitsemättä vuotta peräkkäin selvässä vähemmistössä, noin 34–38 prosentissa, kun vuosien 1991–2020 keskiarvo on 46 prosenttia. Selvitys perustuu kolmeentoista globaaliin hydrologiseen malliin, joita ajettiin havaituilla säätiedoilla.
Myös jäätiköt kutistuvat. Maailman kaikki 19 suurta jäätikköaluetta menettivät jäämassaa neljättä vuotta peräkkäin. Viime vuonna jäätä suli 400 gigatonnia, mikä nosti merenpintaa 1,1 millimetriä.
WMO:n pääsihteeri Celeste Saulo vertaa tilannetta säästötiliin.
“Tuhlaamme tuota säästötiliämme”, Saulo toteaa.
Hänen mukaansa maapallon maanpäällinen vesivarasto on vähentynyt vuosista 2014–16 lähtien, ja kehitys on jatkunut vuosikymmenen. Selvityksen mukaan ilmastokriisi tekee vesikierrosta arvaamattomamman, ja joet vaihtelevat äärimmäisen kuivuuden ja tulvien välillä.
Seuraukset näkyvät jo arjessa. Tänä kesänä Tonavan ennätysmatala vedenkorkeus johti Unkarissa ja Romaniassa energiakriisiin, kun kaikki paitsi yksi maiden ydinreaktoreista jouduttiin sammuttamaan jäähdytysveden puutteen vuoksi. Yhdysvalloissa Mississippiä uhkaavat kemikaalisaasteet, merenpinnan nousu ja ajoittaiset kuivuudet, ja Afrikassa Niiliä, Nigeriä ja Sambezia saastuminen ja kuivuus. Englannissa yksikään joki ei ole kokonaisuutena hyvässä tilassa.
WMO:n hydrologiajohtaja Wayne Jenkinson pitää selvitystä kehotuksena toimia ja vaatii lisää tiedonkeruuta ja tiedon jakamista.
