Vihreiden Forsgrén vaatii ministeri Rydmanilta selvitystä paperittomien terveysneuvonnan päättymisestä
Kansanedustaja Bella Forsgrén vaatii sosiaali- ja terveysministeri Rydmanilta (kok.) selvitystä siitä, onko paperittomien terveysneuvontaa tekevän Lääkärien sosiaalinen vastuu ry:n STEA-rahoitus loppumassa vuonna 2027. Järjestön saaman ennakkotiedon perusteluna on mainittu ministerin toive.
Lääkärien sosiaalinen vastuu ry, LSV, on saanut ennakkotiedon paperittomuustyönsä STEA-rahoituksen päättymisestä ensi vuonna. Järjestön mukaan ennakkotiedossa vedotaan sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin toiveeseen. Asiasta kertoi Lääkärilehti 20. lokakuuta.
Kansanedustaja Bella Forsgrénin mukaan ministerin on kerrottava, pitääkö tieto paikkansa ja millä perusteilla rahoitusta ollaan lopettamassa.
"Ministerin henkilökohtaiset mieltymykset eivät saa ratkaista, ketä Suomessa autetaan", Forsgrén sanoo vihreiden tiedotteessa.
LSV on lähes kymmenen vuoden ajan ohjannut paperittomia ihmisiä terveydenhuollon piiriin, neuvonut heitä hoito-oikeuksista ja kouluttanut terveydenhuollon ammattilaisia. Järjestön mukaan kahden asiantuntijan työ maksaa 140 000 euroa vuodessa. Ilman rahoitusta neuvonta ja kohtaava työ loppuvat.
"Olen järkyttynyt. Puhumme työstä, jonka ansiosta diabeetikko saa insuliinireseptinsä, toistuvasti kouristeleva lapsi pääsee tutkimuksiin ja odottava äiti neuvolaan. Hinnan maksavat ihmisten terveys ja päivystykset, joihin hoitamattomat sairaudet lopulta päätyvät", Forsgrén sanoo.
Vuoden 2027 STEA-hakuilmoitus painottaa konkreettista kohtaavaa asiakastyötä. Siinä todetaan myös, ettei valmistelussa sovelleta kesällä julkistettuja ministeri Rydmanin kriteereitä, jotka koskivat toiminnan kohdistumista tiettyyn tausta- tai identiteettiryhmään. Kriteerien on todettu olleen tulkinnanvaraisia.
"Kukaan ei ole esittänyt arviota, jonka mukaan LSV:n työ ei olisi ollut vaikuttavaa tai tavoitteensa saavuttavaa. Silloin on vaikea nähdä tälle muuta syytä kuin se, keihin palvelu on kohdistunut", hän sanoo.
Paperittomilla on lakisääteinen oikeus kiireelliseen hoitoon ja usein myös välttämättömään hoitoon. Helsinki tarjoaa laajempaa hoitoa kuin laki edellyttää. LSV:n mukaan ammattilaiset eivät usein tunne näitä oikeuksia, ja apua tarvitsevia on käännytetty pois terveyskeskuksesta ja neuvolasta.
"Oikeus hoitoon jää tyhjäksi, jos sitä ei tunneta vastaanotolla. LSV:n työ on se silta, jonka kautta laki toteutuu käytännössä. Ihmisoikeudet eivät ole etu, jonka valtio jakaa vain mieleisilleen", Forsgrén sanoo.
