Kiertotalouden aika on nyt
Meidän tulee siirtyä kertakäyttötaloudesta kiertotalouteen, sillä maapallon kantokyvyn rajat luonnonvarojen käytölle ovat tulleet vastaan. Kiertotalous olisi merkittävä piristysruiske myös kansantaloudelle, kirjoittaa Timo Huhtamäki.
Nykyinen talousjärjestelmä on ajanut meidät tilanteeseen, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja heitetään käytön jälkeen roskiin. Elämme kertakäyttötaloudessa, jossa tuotteita ei ole tehty kestämään. Tästä kertoo se, että luonnonvarojen käyttö on kolminkertaistunut globaalisti viimeisen 50 vuoden aikana. Maapallon kantokyvyn rajat ovat nyt tulleet vastaan.
Kiertotalous tarjoaa toisenlaisen vaihtoehdon. Se on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tuotteita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluihin eli tavaroiden vuokraamiseen, jakamiseen ja kierrättämiseen. Tällä tavalla materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa kulutus perustuu luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen.
Kansantaloudelle kiertotalous olisi merkittävä piristysruiske, koska kiertotaloudesta syntyvä taloudellinen arvonlisä on huomattavasti suurempi verrattuna tuontituotteiden myyntiin. Samalla se luo työtä ja yrittäjyyttä esimerkiksi korjaus- ja erilaisten jakamispalveluiden kysynnän kasvun myötä. Samalla korjaantuu miinuksella oleva kauppatase, kun tuonnin määrä vähenee.
Muovi on hyvä esimerkki siitä, miksi jo olemassa olevat materiaalit tulisi saada mahdollisimman suurelta osin kiertoon. Muovi on kätevä, edullinen, monikäyttöinen ja vähän luonnonvaroja kuluttava materiaali, jonka käyttö juuri näiden ominaisuuksien takia on kasvanut valtaviin mittasuhteisiin. Roskaamisen myötä siitä on tullut ongelma luonnolle sen lujan rakenteen vuoksi.
Tutkimusten mukaan muovin korvaaminen muilla materiaaleilla kasvattaisi ilmastopäästöt jopa nelinkertaiseksi eikä materiaalin korvaaminen toisella myöskään ratkaise roskaantumiseen liittyvää ongelmaa. Useat muovia korvaavat tuotteet ovat tosiasiassa muovia vain uudelleen brändättynä. Onkin ensisijaisen tärkeää, että materiaali pyritään saamaan kiertoon sen korvaamisen sijaan.
Meidän tulee ottaa tavoitteeksi, että kierrätetystä raaka-aineesta saadaan tulevaisuudessa tosiasiallinen vaihtoehto neitseellisille materiaaleille teollisessa mittakaavassa. EU-tasolla on jo säädetty muovin kierrätyksen tehostamisesta ja tavoitteena on, että vuonna 2025 muovista 50 % tulisi kierrättää. Nykyisellään muovin kierrätysaste Suomessa on Euroopan alhaisimpia, n. 35 %, joten tavoitteeseen on vielä matkaa.
Hyvinkään kiertotalouskeskittymään on suunnitteilla Suomen suurin muovinkierrätyslaitos, joka voi kasvattaa Suomen muovinkierrätyskapasiteettia jopa 50 prosenttia. Hyvinkään kierrätyslaitos on hyvä esimerkki siitä, miten jätevirtoja voidaan hyödyntää tehokkaammin ja järkevämmin. Samalla saamme vähennettyä ilmastopäästöjä, kun muovi päätyy polton sijaan kierrätettäväksi.
Vaikka rohkaisevia esimerkkejä kiertotalouden edistämisestä löytyy, jarruttavat markkinoiden rakenteet edelleen kiertotalouden kasvua. Tämän vuoksi on tärkeää, että uudistavia päätöksiä tehdään nimenomaan EU-tasolla. Yhtenevä sääntely takaa EU:n sisämarkkinoilla vastuullisesti ja kiertotalousperiaattein toimiville yrityksille tasapäisen kilpailukyvyn ja toimintaympäristön.
Timo Huhtamäki
Kirjoittaja on vihreä eurovaaliehdokas
