Nämä ovat ilmastovaalit eikä Greta Thunberg ole kadonnut minnekään

Kari Mustonen

Juuri käytävien EU-vaalien aikaan media on luonut kuvaa, että näissä vaaleissa ei ole kyse ilmasto- ja ympäristökysymyksistä vaan jostakin muusta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. 

Tietysti vaalien agendalle kuuluvat tärkeinä teemoina Euroopan puolustus ja EU-maiden tuki Ukrainalle, mutta se ei ole koko kuva. 

Helsingin Sanomissa oli hiljattain juttu Greta Thunbergin katoamisesta julkisuudesta. Asiasta oli haasteltu politiikan tutkija Johanna Vuorelmaa.

“Jos ihmisiltä kysytään, he haluaisivat tiukempia ilmastotoimia”, Vuorelma sanoo lehdessä. Sama ilmenee Euroopan komission maalis-huhtikuussa teettämästä kyselystä. 

Vuorelma nostaa esiin sen, että myös elinkeinoelämä on jo pitkään valmistautunut ilmastotoimiin ja siksi kannattaa nopeampia ratkaisuja ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi. Tiukemman EU-tason säätelyn tiedetään olevan suomalaisten yritysten etu.

Miksi sitten näyttää siltä, että ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä eivät ole agendoilla poliittisessa keskustelussa? 

Mediassa puheenaiheet nostetaan esille usein uutuuden ja huomioarvon mukaan, siksi koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ottivat tilan medioissa kansalaisia edelleen huolestuttavalta ilmastokriisiltä.

Maailma medioiden kautta näyttää siltä, millaiseksi se luodaan ja millaisena sitä halutaan näyttää päivästä toiseen. Median luomaan näkymään vaikuttavat toimittajien lisäksi mm. johtavat poliitikot ja talousvaikuttajat.

Ilmastokriisi ei katoa elämästämme minnekään, vaikka sitä ei mediassa näytettäisikään. 

EU:n komission teettämän kiertotalouskyselyn mukaan ilmasto- ja ympäristökriisi huolestuttaa yhtä paljon kuin edellisten EU-vaalien aikanaan 2019, ja ilmasto- ja ympäristökriisi sekä lajikato ovat edelleen EU-kansalaisille tärkeitä teemoja. 

Greta Thunberg ei ole muuten kadonnut minnekään. Joka perjantai hän istuu kylttinsä kanssa perjantaisin Ruotsin valtiopäivätalon kulmalla.

Media ei vain siitä enää raportoi.