Tutkimus: suomalaisten luottamus uutismediaan vahvaa, valesisällöt silti arkea verkossa
Suomalaiset luottavat vahvasti kotimaiseen uutismediaan, mutta kohtaavat verkossa runsaasti harhaanjohtavaa sisältöä, selviää Traficomin teettämästä tutkimuksesta. Esimerkiksi 81 prosenttia kertoo nähneensä väärennettyjä kuvia tai videoita.
Suomalaisista 79 prosenttia luottaa kotimaisen uutismedian sisältöön täysin tai pääosin, selviää Traficomin teettämästä kuluttajatutkimuksesta. Luottamus on selvästi heikompaa sosiaalisen median ja pikaviestipalveluiden sisältöä kohtaan. Kansainväliseen uutismediaan luottaa 54 prosenttia vastaajista.
Uutismedian uskottavuuden arvostus on korkealla tasolla, vaikka verkossa kohdataan runsaasti myös harhaanjohtavaa sisältöä. Suuri osa kuluttajista kohtaa verkossa harhaanjohtavaa sisältöä. Esimerkiksi 81 prosenttia kertoo nähneensä väärennettyjä kuvia tai videoita.
"Luottamus uutismediaan on yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeistä. Samalla on tärkeää, että ihmiset tunnistavat verkon sisältöihin liittyvät riskit ja osaavat arvioida tiedon luotettavuutta", sanoo erityisasiantuntija Marja Heinonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
Vain joka kymmenes luottaa enemmistöön sosiaalisen median sisällöstä
Kuluttajista 84 prosenttia luottaa ainakin yhteen mediapalveluun. Sen sijaan sosiaalisen median sisältöön luottaa täysin tai pääosin vain 11 prosenttia kuluttajista, ja 31 prosenttia ei luota siihen lainkaan.
"Luottamuseroja selittää osin se, että uutismediassa sisältöä tuotetaan journalististen periaatteiden mukaisesti, kun taas sosiaalisen median sisältöä voi tuottaa kuka tahansa", toteaa Heinonen.
Ikäryhmien välillä erot ovat melko pieniä uutismedian osalta. Eniten epäluottamusta suomalaiseen uutismediaan oli 45–54-vuotiaiden keskuudessa. Nuoret luottavat sosiaalisen median sisältöihin jonkin verran enemmän kuin vanhemmat ikäryhmät.
Valeuutiset koetaan laajasti uhaksi kaikissa ikäryhmissä
Kuluttajista 44 prosenttia pitää valeuutisia ja virheellistä tietoa merkittävänä uhkana itselleen tai läheisilleen. Näkemys on samansuuntainen kaikissa ikäryhmissä.
Havaintoja harhaanjohtavasta sisällöstä on paljon. Kolme neljästä kuluttajasta kertoo nähneensä väärennettyjä kuvia ja kaksi kolmesta niin sanottuja deepfake-videoita. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan 64 prosenttia on kohdannut verkossa epäilyttävää tai virheellistä tietoa lähiaikoina.
Sisällön luotettavuuden arviointi voi olla vaikeaa, erityisesti silloin kun aihe ei ole entuudestaan tuttu.
Osa kuluttajista havaitsee vaalivaikuttamista
Kuluttajista 35 prosenttia arvioi, että Suomen ulkopuoliset toimijat ovat pyrkineet vaikuttamaan vaaleihin liittyvään keskusteluun sosiaalisessa mediassa viime vuosina. Neljäsosa vastaajista kokee nähneensä tällaisia vaikutusyrityksiä itse.
Merkittävä osa vastaajista ei kuitenkaan osaa arvioida, onko vaikuttamista tapahtunut.
Vaalivaikuttaminen voi olla vaikeasti tunnistettavaa, sillä verkossa käydään samanaikaisesti myös normaalia poliittista keskustelua ja kampanjointia.
Sääntelyllä pyritään vähentämään riskejä
"Traficomin tehtäviin kuuluu mediavapausasetuksen ja digipalveluasetuksen viranomaistehtäviä. Sääntelyn tavoitteena on turvata mediapalvelujen moniarvoisuus ja vähentää verkkoalustoihin liittyviä riskejä, kuten laittoman sisällön leviämistä", sanoo johtaja Jenni Koskinen.
Digipalveluasetus velvoittaa erittäin suuria verkkoalustoja arvioimaan ja vähentämään palveluissaan esiintyviä systeemisiä riskejä. "Näitä riskejä voivat olla esimerkiksi vaaliprosesseihin tai julkiseen keskusteluun kohdistuvat vaikuttamisyritykset", täsmentää Koskinen.
Kuluttajatutkimuksen toteutti Bilendi Oy internetkyselynä 3000:lle yli 18-vuotiaalle henkilölle 28.11.–8.12.2025. Tutkimuksen virhemarginaali on ±1,8 prosenttia.
