Tutkijat: ilmastonmuutos on julistettava terveyshätätilaksi
Uusi Lancet-raportti vaatii ilmastonmuutoksen julistamista maailmanlaajuiseksi terveyshätätilaksi: helteisiin yhdistettiin vuonna 2023 arviolta 710 000 kuolemaa. Samaan aikaan kasvihuonekaasupitoisuudet nousevat ennätyksiin ja Suomen Ilmastopaneeli vaatii lisätoimia.
Ilmastonmuutos pitäisi julistaa terveyttä uhkaavaksi hätätilaksi maailmanlaajuisesti, ja tilanne on pahenemassa, varoitetaan tuoreessa Lancet-tiedelehden raportissa. Tuloksista raportoivat myös muun muassa Yle ja ABCNews.
Viimeksi kuluneet 11 vuotta ovat olleet mittaushistorian 11 lämpimintä. Yli 140 tutkijan laatiman Lancet-raportin mukaan helteisiin voitiin vuonna 2023 yhdistää arviolta 710 000 kuolemaa, joista yli 7o prosenttia oli ilmastonmuutoksen aiheuttamia. Tutkijoiden mukaan luku ylitti malariaan tai HIV:hin menehtyneiden määrän.
Samalla tarkastelujaksolla vuodesta 2016 vuoteen 2023 ilmastonmuutokseen voitiin raportin mukaan yhdistää lähes kolme miljoonaa kuolemaa.
Terveysriskit ovat vain pahentuneet vuoden 2015 jälkeen, jolloin toiveita herättänyt Pariisin ilmastosopimus allekirjoitettiin. Oikeudellisesti sitovan kansainvälisen sopimuksen tavoitteena oli pyrkiä rajoittamaan lämpeneminen 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.
Positiivista on, että investoinnit uusiutuvaan energiaan jatkavat kasvuaan maailmanlaajuisesti – raportin mukaan kasvua oli viime vuonna seitsemän prosenttia. Kirittävää riittää, sillä globaalissa energiantuotannossa fossiilisten osuus on edelleen 80 prosentin luokkaa.
Lancet-raportissa listataan myös kuusi suositusta suunnan kääntämiseksi. Terveyshätätila on tunnustettava, päästöjä vähennettävä, ja ilmasto ja terveys täytyy nostaa päätöksenteon kärkeen. Myös avustusrahoituksen lisääminen ja avoimen tietovarannon edistäminen mainitaan suosituksissa.
Kasvihuonekaasut edelleen ennätystasolla
Viime vuonna hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä nousivat jälleen ennätyskorkeiksi, todetaan Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) uusissa arvioissa. Hiilidioksidipitoisuuden kasvuvauhti on kolminkertaistunut 1960-luvulta lähtien.
Ennätyksellisen korkealle kohonneet pitoisuudet aiheuttavat sen, että maapallon lämpötila tulee nousemaan pitkällä aikavälillä entisestään, Ilmatieteen laitos ennustaa.
”Kasvihuonekaasujen, ja etenkin niistä tärkeimmän, hiilidioksidin, pitoisuudet ovat keskeinen mittari ilmastonmuutoksessa. Kohonneen hiilidioksidipitoisuuden vuoksi emme enää kykene pysäyttämään jäätiköiden sulamista ja sen aiheuttamaa meriveden pinnan nousua", toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas tiedotteessa.
"Ihmiskunnalla on keinot pysäyttää sään ääri-ilmiöiden kielteinen trendi 2060-luvulla, mikäli saamme rajattua lämpenemisen kahteen asteeseen. Tämä edellyttää etenkin fossiilisista polttoaineista luopumista”, Taalas jatkaa
Ilmastopaneeli: sovitut keinot eivät riitä
Juuri julkaistuissa Suomen Ilmastopaneelin politiikkasuosituksissa vaaditaan määrätietoisia päätöksiä ilmastopolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseksi Suomessa. Kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää ja hiilinieluja vahvistaa. Konsteiksi Ilmastopaneeli esittää lukuisia muun muassa maa- ja metsätalouteen, liikenteeseen ja rakentamiseen liittyviä toimia.
Esimerkiksi ruoan kulutuksessa tulisi pyrkiä eläin- ja kasviperäisen proteiinin yhtä suuriin osuuksiin. Puhtaan sähkön riittävyys tulisi varmistaa keskeisille vähähiilisille investoinneille, ja liikenteen sähköistymistä tulisi tukea johdonmukaisesti.
Kansalliset ilmastotavoitteet ovat Ilmastopaneelin mukaan tieteellisesti perusteltuja. Kyselyiden perusteella enemmistö suomalaisista kannattaa ilmastotoimia. Tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta jo sovituilla keinoilla, vaan lisätoimia tarvitaan.
"Kun Suomi pysyy tavoitteissaan, tuemme EU:n johtajuutta globaalissa ilmastotyössä ja samalla lunastamme vihreän siirtymän mahdollisuudet", toteaa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, tutkimusprofessori Jyri Seppälä tiedotteessa.
