Ympäristöystävälliseksi miellettyjen innovaatioiden kääntöpuolella on usein ilmastohaittoja. Kun ympäristöuhkien koko kirjosta vain muutamat ovat julkisuudessa, hyväksytään helposti ratkaisuja, jotka vievät ojasta allikkoon, kirjoittaa Olli Tammilehto.
Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa loppui kuin seinään vuosi sitten. Nyt huolta aiheuttavat Itämerellä seilaavat, entistä huonokuntoisemmat öljytankkerit ja arktisen ilmastonmuutoksen tutkimustiedon saanti. Lisäksi venäläisten yritysten ympäristövaatimuksia on ilmeisesti lievennetty.
Monen silmälläpidettävän tai uhanalaisen lajin kohtelu vaikuttaa hölmöläisten peitonjatkolta.Toisaalta lajia voidaan suojella miljoonien eurojen ohjelmilla, toisaalta samaan aikaan sitä saa myös metsästää. Esimerkiksi metsäpeuraa sekä suojellaan että metsästetään ja sallittua riistaa ovat myös useat uhanalaiset vesilinnut.
Koronapandemia on herättänyt yhteiskunnat näkemään tauteihin varautumisen tärkeyden. Valtiot ja kansainväliset instituutiot lupailevat uutta rahoitusta uusien pandemioiden estämiseksi. Erityisesti trooppisten ja subtrooppisten metsien suojelu voisi olla tehokas keino estää uusien tartuntatautien leviämistä.
Itämeren rannikkovesien tila heikkenee edelleen ja fosforipitoinen vesi levittäytyy pohjoiseen kohti Selkämerta. Broileri- ja sikatilojen tuotanto kasvaa, kun lihanvienti on lisääntynyt. Maataloustukea pitäisi kohdentaa lantaravinteiden kierrätykseen ja lopettaa tuottamattomien peltohehtaarien tukeminen.
Yritykset investoivat nyt jätteiden kierrätykseen. Esimerkiksi vantaalainen Remeo kierrättää rakennusjätteitä uudessa laitoksessaan ja hakee jo lupaa vasta alkaneen toiminnan kaksinkertaistamiseksi.
Ympäristövirtaamaa sovelletaan Suomessa uudessa mittakaavassa. Varkauden kaupungin hanke tulee elvyttämään virtavesilajistoa ja vaelluskalakantoja. Hanke on esimerkki siitä, kuinka vesivoimaa voidaan tuottaa vastuullisesti, kirjoittaa Petri Nieminen.
Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on loppu tai ainakin jäissä. Itämeren tai arktisen alueen tila ei romahda lyhyellä aikavälillä, vaikka Venäjää ei kokouksissa nähdä. Sulkeminen ulos yhteistyöstä ja talouspakotteet eivät voi olla vaikuttamatta pitkällä aikavälillä ympäristön tilaan Venäjällä ja lähialueilla.
Vesistöihin valuu maailmanlaajuisesti 23 miljoonaa tonnia muovia vuosittain. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan tulevina vuosina. Ratkaisuksi povataan tiukempia rajoituksia neitseellisen muovin käytöstä.
Kaivoslain uudistaminen etenee, mutta ympäristönsuojelu ei TEM:n vetämässä hankkeessa riittävästi toteudu. Nyt olisi tartuttava rohkeasti koko kaivoslainsäädännön uudistamiseen. Kaivosten toimintaa säätelee muun muassa ympäristöministeriölle kuuluva luonnonsuojelulaki, ja koko lainsäädännön remontti edellyttää yhteistyötä eri ministeriöiden välillä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon