Sijoittajien oikeudet vai kansalaisten tarpeet? Fossiili-investoinnit vai tuki tuulivoimaloille? Hallituksessa pohditaan suhtautumista yli 50 valtion energiaperuskirjaan ECT:hen. ECT:tä on arvosteltu siitä, että se voi haitata ilmastotavoitteiden saavuttamista, mutta yhtä lailla sopimus suojaa sijoituksia uusiutuvaan energiaan.
Saksan valtakunnallinen kesätarjous edulliseen joukkoliikenteeseen on osoittautunut todella suosituksi. Vastaavia julkisen liikenteen tukemisen kokeiluja on tehty myös muualla Euroopassa.
Kaivoslakia uudistetaan ja vihreät ovat linjanneet, että kaivannaisia tarvitaan muun muassa tuulivoimaloihin ja sähköautojen akkuihin. Uusiutuvia energialähteitä koskeva hypetys on valitettavan yleistä, eivätkä ne ole kaivosvapaa teknologiavaihtoehto. Ydinkaukolämpökin on kannatettava vaihtoehto, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Ympäristövirtaamaa sovelletaan Suomessa uudessa mittakaavassa. Varkauden kaupungin hanke tulee elvyttämään virtavesilajistoa ja vaelluskalakantoja. Hanke on esimerkki siitä, kuinka vesivoimaa voidaan tuottaa vastuullisesti, kirjoittaa Petri Nieminen.
Tutkimus paljasti yllättävän suuren kannatuksen pienydinvoimalle pääkaupunkiseudulla. Vastaajista 46 % suhtautuu pienydinvoimaan myönteisesti. Paikallinen pienydinvoima innosti erityisesti miehiä, kun taas naiset suhtautuivat huomattavasti kielteisemmin pienydinvoimaloiden käyttöönottoon.
Venäjältä tuotavat energiasyötteet kattavat Suomen energiankulutuksesta noin kolmasosan. Vihreää siirtymää tulee nykyisessä maailmantilanteessa nopeuttaa entisestään. Kuopion Finnpulp-hankkeen kaatuminen ympäristösyistä näyttää tänä päivänä hyvältä asialta myös geopoliittisista syistä, kirjoittaa Petri Nieminen.
Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä energiasta on noussut keskusteluun Ukrainan sodan myötä. Nyt pohditaan vaihtoehtoja idästä tulevalle raakaöljylle, kaasulle, hakkeelle ja ydinvoimahankkeille. Vaihtoehtojen on oltava toimitusvarmoja, kirjoittaa Rauli Partanen.
Vihreiden kanta ydinvoimaan on muuttunut myönteisempään suuntaan viime vuosina. Muutoksen takana on muun muassa vihreiden aktiivien työ sekä huolestuttavat tiedot ilmaston lämpenemisestä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Pienydinreaktorit ovat tulossa kaupallisesti saataville 2020-luvun aikana. Vastaanotto on ollut Suomessa suotuisa, mutta teknologian käyttöönotto vaatii lainsäädännön uudistamista, kirjoittaa Rauli Partanen.
Tulevaisuuden energiankulutusta arvioidaan liian usein alakanttiin ja se vaikuttaa päästövähennysvaatimusten tiukkuuteen. Energiantarve kasvaa vuosi vuodelta, sillä maapallon väestömäärä jatkaa kasvuaan vielä vuosikymmeniä, ja kehittyvissä maissa elintaso nousee.
Pienillä ydinvoimaloilla voi tulevaisuudessa olla merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Etenkin lämmöntuotannossa paikalliset pienreaktorit ovat joustava vaihtoehto.
Helen Oy selvittää voitaisiinko Porvoon Kilpilahden öljynjalostamolla syntyvää hukkalämpöä hyödyntää pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkossa.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon