Vihreiden ydinvoimakanta – neljän vuoden muutosprosessi

Vihreiden kanta ydinvoimaan on muuttunut myönteisempään suuntaan viime vuosina. Muutoksen takana on muun muassa vihreiden aktiivien työ sekä huolestuttavat tiedot ilmaston lämpenemisestä, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.

27.1.2022 | Puheenvuoro

Kuva: TVO

Tarkemmin politiikkaa seuraavat ovat huomanneet, miten monet vihreät puhuvat aiempaa neutraalimmin ydinvoimasta. Selvemmäksi tämä tuli, kun muutamat puolueen nokkahenkilöt iloitsivat joulun alla avoimesti Olkiluoto 3 -reaktorin kytkemisestä verkkoon.

Osa liputtaa avoimesti SMR-tekniikan eli pienreaktorien sekä hyötöreaktoreiden puolesta. Eniten näitä ihmisiä löytyy Tieteen ja teknologian vihreistä, Viitteestä.

Tähän muutokseen ovat vaikuttaneet ensinnäkin yhä huolestuttavammat tiedot ilmaston lämpenemisestä kansainväliseltä ilmastopaneelilta, kuten 5. yhteenvetoraportti vuosilta 2013–14 ja 1,5 asteen tavoitetta koskenut erikoisraportti vuodelta 2018.

Toiseksi, Saksan energiakäänne ei ole johtanut fossiilisten polttoaineiden alasajoon vaan kyseenalaiseen geopoliittiseen riippuvuuteen maakaasusta. Kolmanneksi, bioenergian asema hiilineutraalina energian lähteenä on viimeisen kuuden vuoden aikana yhä voimakkaammin kyseenalaistettu ja sen haitalliset vaikutukset luontokadon ja 6. sukupuuttoaallon edistäjänä tunnistettu.

Keskustelua ydinvoimasta ovat puolueen sisällä ylläpitäneet etenkin Viitteen aktiivit. Tämä ei ole ollut helppo polku ja syytöksiltä väärässä puolueessa olosta ja jopa myyräntyöstä ei ole vältytty. Epäonniset O3-reaktorin ja Fennovoiman hankkeet ovat jättäneet ydinvoima-alalle ruman maineen, josta yli pääsemisessä on yhä tekemistä.

Ensimmäisiä näkyviä jyrkän kielteisestä kannasta tinkimistä esitti puolueen arvostettu ajattelija, entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara. Hän asetti blogikirjoituksessa 2008 ydinvoiman hyväksyttävyyden ehdoksi, että sillä aidosti korvataan fossiilista energiaa; “Sik­si olen ilmoit­ta­nut jo kau­an sit­ten, että hyväk­syn ydin­voi­man sit­ten ja vas­ta sit­ten, jos voin vakuut­taa, että sil­lä ale­taan kor­va­ta fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta eikä täh­dä­tä kulu­tuk­sen kasvattamiseen.”

Puolueen näkyvimmäksi ydinvoiman tukijaksi noussut Atte Harjanne hätkähdytti jo Jämsän 2014 puolekokouksessa aloitteella myönteisen ydinvoimakannan omaksumisesta. Silloin se hylättiin mutta linjattiin, että ydinvoimaloiden ennenaikaista alasajoa ei ajeta. Ydinvoima oli tuolloin erittäin kuuma peruna erityisesti Fennovoiman takia. Sitä ei pidetty järkevänä ja kuukausia myöhemmin vihreät jättivät Stubbin hallituksen sen puollettua Rosatomia laitostoimittajana.

Seuraavat enteet muutosten tuulista saatiin pari vuotta myöhemmin. Vihreiden ilmasto- ja energiapoliittisena asiantuntijana tunnettu Oras Tynkkynen yllätti Tshernobylin onnettomuuden 30-vuotispäivän alla Tuumassa julkaistulla kirjoituksella, jossa hän ilmaisi oman kantansa muuttuneen.

Tulevaisuus näyttää, sanooko puolue suoraan jotain myönteistä SMR-laitoksista, fuusiosta tai hyötöreaktoreista.

Viikkoja myöhemmin tämän jälkeen Lahden puoluekokous hyväksyi puoluestrategian missä vähennettiin yksimielisyyden vaatimusta ja annettiin enemmän liikkumatilaa kiistanalaisissa kysymyksissä. Sallivuus mielipiteiden kirjossa saattoi näkyä vuoden lopulla hyväksytyssä Energiavisiossa. Ydinvoimasta ei sanottu mitään suuntaan eikä toiseen, mutta liitteessä Olkiluoto 3 oli jo laskelmissa mukana.

2017 rohkeimmat kuntavaaliehdokkaat ottivat avoimesti kantaa pienydinvoimaloiden puolesta kaupunkien kaukolämmön ratkaisuna. Laitoin tässä asiassa oman arvovaltani peliin silloisena puolueen ilmasto- ja energiapoliittisen työryhmän puheenjohtajana. Tämä näkyi kevään mittaan hyvin vilkkaana vihreiden sisäisenä ydinvoimakeskusteluna, jossa etenkin Suomen Ekomodernistien kannanoton allekirjoittaneet olivat aktiivisia.

Samana vuonna käytiin vaalit vihreiden puheenjohtajasta ja tästä syntyi kuohuntaa, koska yksi ehdokkaista oli voimakas ydinvoiman vastustaja. Puheenjohtajavaalin yhteydessä Viite otti yhteen tiukan linjan ydinvoiman vastustajana tunnetun Mika Flöjtin kanssa.

Tämä taidettiin haudata hyvin nopeasti, koska jo 2018 ja 2020 hyväksytyissä poliittisissa tavoiteohjelmissa ja periaateohjelmissa kiistelyt jätettiin taka-alalle. Puolue korostaa energiantuotannon vähäpäästöisyyttä eikä kategorisesti sulje mitään keinoa pois. Osana hallitusohjelmaa 2019 vihreät hyväksyi mahdollisuuden Loviisan reaktoreiden käyttöiän pidennykseen.

Tulevaisuus näyttää, sanooko puolue suoraan jotain myönteistä SMR-laitoksista, fuusiosta tai hyötöreaktoreista. Viite on ollut puolueen sisällä voimakkaimmin kasvava jäsenjärjestö ja pyrkinyt yli 10 vuoden ajan mahdollisimman asiakeskeiseen argumentointiin ja haastamaan puolueen perinteisiksi koettuja linjoja silloin kun se on ollut tarpeellista.

Ja mikä parasta, Soininvaaran puheenjohtajakaudesta asti puolueessa on uskottu parhaan argumentin periaatteeseen. Vihreiden keskeisimpiä arvoja ovat koulutus ja sivistys, joten hyviä perusteluja kuunnella aina öyhöämisen sijaan.

Juttu on julkaistu aiemmin Ydintekniikka-julkaisussa.

Antti Van Wonterghem
Kirjoittaja on Viitteen jäsen, toiminut puolueen ilmasto- ja energiapoliittisessa työryhmässä 3 kautta ja ylipäätään vihreissä 21 vuotta.

27.1.2022 8:52

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon