Ukrainan sota oli viimeinen niitti ympäristöyhteistyölle Venäjän kanssa

Virallinen ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa on loppu tai ainakin jäissä. Itämeren tai arktisen alueen tila ei romahda lyhyellä aikavälillä, vaikka Venäjää ei kokouksissa nähdä. Sulkeminen ulos yhteistyöstä ja talouspakotteet eivät voi olla vaikuttamatta pitkällä aikavälillä ympäristön tilaan Venäjällä ja lähialueilla.

18.3.2022 | Ympäristö & Luonto

Venäjän ympäristö on ollut isojen haasteiden edessä jo ennen Ukrainan sotaa. Nykytilanteessa parannuksia ei ole luvassa. Kuva: PxHere

Ukrainan sota oli viimeinen niitti ympäristöyhteistyölle Venäjän kanssa. Itämeren suojelukomissio Helcom on perunut kaikki kokouksensa, joihin Venäjä osallistuu.

Itänaapurimme on suljettu pois Barentsin neuvoston ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssin toiminnasta. EU:n rajaohjelmat Venäjän kanssa on keskeytetty. Arktista neuvostoa tällä kaudella vetävä Venäjä ei saa muita jäsenmaita koolle.

Venäjä-yhteistyön huippuvuodet ovat ohi

Kansainvälisellä ympäristöyhteistyöllä on puhdistettu Suomenlahteen valuneita Pietarin jätevesiä ja perustettu Suomen, Norjan ja Venäjän rajaseudulle vihreä vyöhyke. Suomenlahdella on harjoiteltu yhdessä kemikaali- ja öljyonnettomuuksien torjuntaa.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Suomen, Norjan, Venäjän, Ruotsin, Tanskan, Islannin ja EU:n muodostama Barentsin euroarktinen neuvosto on vaikuttanut siihen, että Luoteis-Venäjän pahimmat saastuttajat ovat vähentäneet päästöjään.  Myös monissa muissa yhteisissä projekteissa on parannettu ympäristön tilaa sekä Venäjällä että sen lähimaissa.

Ympäristöyhteistyön huippuvuodet Venäjän kanssa ovat kuitenkin ohi. Krimin sodan jälkeen Venäjän ympäristöhankkeet eivät ole saaneet kansainvälistä rahoitusta. Viime vuosina ympäristöasiat eivät liioin ole olleet Venäjän oman prioriteettilistan kärjessä, vaikka isoja haasteita riittää.

“Joillakin alueilla Venäjä on ollut halukas tekemään yhteistyötä, mutta joillakin alueilla ei vaikka köydellä työnnettäisiin”, kuvailee kansainvälisten asiain neuvos Henna Haapala ympäristöministeriöstä.

“Hallinnon pitää vaihtua”

Syken erikoistutkija Seppo Knuuttilan kokemukset ympäristöyhteistyöstä Venäjän viranomaisten kanssa ovat sen verran synkkiä, ettei hän usko yhteistyöhön niin kauan kuin nykyhallinto jatkaa. 

“Jotta asiat kääntyisivät parempaan suuntaan, pitäisi hallinnon Venäjällä vaihtua”.

Knuuttila muistetaan tutkijana, joka paljasti lannoitetehtaan valtavan kipsivuoren Suomenlahteen laskevan Laukaanjoen varrelta ja joutui FSB:n pidättämäksi. Hankaluudet Venäjän viranomaisten ja korruption kanssa tulivat tutuiksi myös muissa hankkeissa.

“Kun ongelmia alkoi paljastua, minua syytettiin valehtelusta ja mustamaalaamisesta. Luotettavaa tietoa ei silloinkaan Venäjällä ollut saatavilla, elleivät ulkopuoliset sitä tuottaneet”.

Yhteistyö jatkuu ilman Venäjääkin

Ympäristöyhteistyötä tekevissä organisaatioissa nykyistä epävarmuutta pidetään stressaavana, eikä arvioita Venäjä-yhteistyön tulevaisuudesta haluta tehdä. Toivotaan vain sodan loppuvan pian.

Itämerellä, Barentsin alueella ja Arktisella alueella on hankkeita, joissa Venäjä ei ole mukana. Niitä jatketaan normaalisti.

John Nurmisen Säätiöllä on ollut useita puhdistus- ja jätevedenpuhdistusprojekteja Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Nykyisellään niitä ei ole käynnissä tai edes suunnitelmissa. Jätevesien puhdistushanke Lvivissä Ukrainassa on jouduttu keskeyttämään sodan vuoksi, mutta työ jatkuu, kun se on mahdollista.

Itämeri-hankkeiden johtaja Marjukka Porvari elättelee toivoa, että vielä joskus tilanne muuttuisi. 

“Jos mahdollista, niin yhteyksiä pidetään henkilösuhteiden kautta.”, Porvari sanoo.

Itämeren suojelukomission Helcomin tilanteen Porvari näkee sikäli haasteelliseksi, että Venäjä on oikeastaan Helcomin olemassaolon syy. “Jos Venäjää ei olisi, yhteistyö voitaisiin tehdä EU:n kautta”. 

Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksikön komentajan Mikko Simolan mukaan öljy- ja ympäristövahinkojen torjuntaan Venäjän tilanteella ei ole radikaaleja vaikutuksia.

“Viranomaisten yhteistyökanavat toimivat kuten ennenkin. Meripelastusta ja ympäristövahinkojen torjuntaa koskeva operatiivinen yhteistyö jatkuu”, vakuuttaa Simola.

”Yhteydet Pietarin meripelastuskeskukseen ovat olemassa ja Rajavartiolaitos varautuu normaalisti meripelastustehtäviin ja ympäristövahinkojen torjuntatehtäviin”. 

Eristyksissä voi pilata ympäristöä rauhassa

Yhteistyön loppuminen on vain pisara sodan tuhoisista vaikutuksista ympäristölle. Venäjän sulkemisella pois monesta keskeisestä yhteistyöorganisaatiosta on kuitenkin merkitystä. 

Korruptio ja ympäristön pilaaminen saavat rauhassa rehottaa ilman ulkopuolisia kontakteja. Ympäristötuhoista ja niiden seurauksista lähialueille on entistä vaikeampi saada luotettavaa tietoa. Tietojen saaminen Venäjältä on tosin takkuillut tähänkin mennessä.

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Johanna Ikävalko on kuvaillut järisyttäviksi vaikutuksia, jotka Venäjän sulkeminen Barentsin neuvoston toiminnasta aiheuttaa tutkimukselle. Ilmastonmuutoksen kansainvälinen tutkimus hankaloituu, jos Venäjältä ei saada havainto- ja seurantatietoja. Tutkijoilla ei liiemmin ole asiaa kenttätöihin Venäjälle. 

Talouden kurjistuminen saattaa vaikuttaa siihen, että ympäristöhankkeiden rahoituksesta tingitään entisestään.

“Jos esimerkiksi puhdistamoilla ei ole rahaa hankkia kemikaaleja, puhdistustulokset heikkenevät”, pohtii Knuuttila. 

Pienissä kaupungeissa olisi vielä paljon potentiaalia jätevesien puhdistukselle, mutta nykytilanteessa parannuksia ei voi odottaa.

Henna Haapala ei usko, että Vihreän vyöhykkeen suojelu vaarantuisi, mutta tähänkin mennessä niiden hoidon rahoitus on ollut vaatimatonta.

Jos ympäristönsuojeluun ei löydy rahaa, niin kyse ei Haapalan mukaan aina ole sen puutteesta vaan priorisoinnista: halutaanko ympäristöhankkeisiin ylipäätään käyttää rahaa.

Marja Paavilainen
Kirjoittaja on ympäristöasioista kiinnostunut vapaa toimittaja.

18.3.2022 8:44

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti