Kaakkois-Suomi: vaalipiiri Euroopan rajalla

Kalle Pusa

Kaakkois-Suomen vaalipiiri ilmestyi kartalle vasta yksitoista vuotta sitten, vuoden 2015 vaaleissa, kun Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit yhdistyivät. Vaalipiiri ulottuu Pyhtään rannoilta Pieksämäen Vedenjakajalle. Siihen kuuluu vanhoja teollisuuskaupunkeja, kuten Kouvola, Lappeenranta ja Mikkeli, mutta myös Saimaan järvimaisemaa sekä Itämeren rantoja. Maantieteellisesti sirpaleisesta vaalipiiristä valitaan 15 kansanedustajaa.

Vihreillä on ollut Kaakkois-Suomesta parhaimmillaan kaksi kansanedustajaa. Istuva kansanedustaja Hanna Holopainen valittiin jatkokaudelle vuoden 2023 vaaleissa. Holopainen ei ole vielä ilmoittanut virallisesti päätöksestään asettua tai olla asettumatta ehdolle ensi keväänä. 

Vaalipiiri jakaa pitkän maarajan Venäjän kanssa. Siellä sijaitsee Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran raja-asema sekä Vainikkalan kansainvälinen rautatieraja-asema. Aikanaan osa vaalipiirin asukkaista äänestikin Viipurin läntisessä vaalipiirissä.

Vihreät kasvoivat savupiippujen varjossa

Kun Hanna-Kaisa Lähde oli 10-vuotias, hänen kotikylässään Joutsenossa perustettiin nykyisen vaalipiirin vanhin vihreiden paikallisyhdistys. 

Siitä on nyt yli neljäkymmentä vuotta.

“Aluksihan vihreät oli teollisen Suomen vastarintaliike, joka syntyi täällä tehdassavupiippujen keskellä”, Lähde kertoo.

Lähde on toiminut Kaakkois-Suomen vihreissä yli 25 vuotta ja toimii nyt Kaakkois-Suomen vihreiden puheenjohtajana. Lähteestä vihreillä on Kaakkois-Suomessa nostetta. Vuoden 2023 vaaleissa menetettiin yksi kansanedustajapaikka, mutta Lähteestä asiaa ei tule tulkita liian mustavalkoisesti.

“Vaalipiiristä nousi vuonna 2019 suhteellisesti liikaa kansanedustajia ja me hyödyimme siitä. Vuoden 2023 tulos oli normaalimpi.”

Kunnallisvaaleissa tulokset olivat taas hyviä ellei erinomaisia. Lähde on myös Imatran kaupungin kaupunginvaltuutettu ja juuri Imatralla koettiin vihreä pamaus vuoden 2025 vaaleissa. Listan jokainen ehdokas meni läpi demariloikkarin, ja ääniharavan, Emilio Urpalaisen vetämänä. 

“Kannatus nousi kuntavaaleissa 26,7 prosenttin. Tällä hetkellähän Imatra on Suomen vihrein kaupunki”, Lähde kertoo. 

Kahta paikkaa tavoitellaan 

Lähteellä on selvät tavoitteet eduskuntavaaleihin. Yksi paikka on vähimmäisvaatimus, kahta paikkaa tavoitellaan.

Tähdet ovat oikeassa asennossa vihreiden menestykselle, ehdokasasettelu on alueellisesti onnistunut ja listoille on tunkua, mutta menestykseen vaikuttavat myös muut puolueet ja niiden kannatus. 

Siitä Lähde on rehellinen.

“Demarit ajattelevat jyräävänsä nyt täällä. Paljon riippuu siitä, kuinka korkealle heidän suosionsa nousee, ja kuinka me onnistumme erottumaan heistä. Heidän lisäksi perussuomalaisten menestys vaikuttaa myös meihin.”

Lähteen mukaan Kaakkois-Suomessa on poikkeuksellisen liikkuvia äänestäjiä. Äänestäjät saattavat äänestää ristiin perussuomalaisia, vihreitä, demareita ja vasemmistoliittoa. Jos perussuomalaisten suosio jatkaa kasvua, syö se myös vihreiden ääniä. 

Taktisesta äänestyksestä Lähde on montaa mieltä. Jos gallupit näyttävät demareille rökälevoittoa, saattaa äänestäjä antaa äänensä vihreille, kun “demarit voittavat muutenkin”. Jos taas keväällä perussuomalaiset hengittävät demareiden niskaan gallupeissa, voi vihreä ääni mennä varmistamaan demareiden voiton. Vasemmistoliitto puolestaan on vahva vaalipiirissä vain muutamalla yksittäisellä paikkakunnalla, mikä on vihreille eduksi. 

Tätä on Lähteen mukaan kuitenkin turha miettiä. Tärkeintä on, että vihreät onnistuvat saamaan viestinsä läpi ja erottumaan demareista. 

Hyvinvointivaalit tulossa 

Kaakkois-Suomessa vaalien suurimmat kysymykset tulevat koskemaan hyvinvointialueita ja sotea. Kaksi vaalipiirin hyvinvointialuetta on arviointimenettelyssä ja yksi sinnittelee. 

“Ihmiset ovat oikeasti huolissaan rahoitusmallista ja siitä, saavatko he palveluita”, Lähde kertoo. 

Demarit ovat näissä kysymyksissä vahvoilla, mutta äänestäjät uskovat Lähteen mukaan myös vihreiden ratkaisuihin. Etenkin puheenjohtaja Sofia Virran avaukset ja osaaminen ovat saaneet myönteisen vastaanoton. 

Kaakkois-Suomen äänestäjät ovat tyytymättömiä nykyhallitukseen. Sekä perussuomalaisten että kokoomuksen eduskuntaryhmien puheenjohtajat tulevat vaalipiiristä, mutta Lähteen mukaan äänestäjät ovat pettyneitä sekä Jani Mäkelän että Jukka Kopran konkreettisiin aikaansaannoksiin. 

“Vaalipiiri on saanut vain 'nallekarkkeja' tällä hallituskaudella, vaikka olisimme tarvinneet positiivista erityiskohtelua.”  

Lähde epäilee “Mäntyharjun prinssin”, puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok), suosion jatkumista, mutta se nähdään vasta vaaleissa. 

Keskustelu datakeskuksista pelaa myös vihreiden pussiin. Paikalliset ovat huolissaan niihin liittyvistä ympäristökysymyksistä ja Kaakkois-Suomessa on totuttu siihen, että jos jokin ympäristössä huolettaa, niin soitetaan vihreälle poliitikolle. Demarit ovatkin yrittäneet puhua vihreämpää politiikkaa, mutta vihreillä on tässä yhä vankka maine.  

Työttömyys, datakeskukset, ympäristö ja sote siis puhuttavat Kaakkois-Suomessa, mutta suuri kysymys on kuitenkin itäraja. Sen sulkeminen on johtanut elinvoimaisuuskriisiin alueella, jota hallitus ei ole kyennyt ratkaisemaan. 

“Kukaan ei halua avata itärajaa, se on selvä, mutta jotain täytyy tehdä. Meidän mielestämme elinvoimainen rajaseutu on turvallinen rajaseutu.”

Ja turvallisuus puhuttaakin. Imatralta on vain viisi kilometriä Venäjälle. Turvallisuuskeskustelu ei ole abstraktion tasolla vaalipiirissä, jonka merialueilla kulkee varjolaivasto ja jonka ilmatilassa suhaavat droonit ja hävittäjät. 

“Turvallisuuskysymykset ovat täällä arkipäivää. Se tulisi muiden ymmärtää”, Lähde toteaa. 

Holopainen: Nykyhallitus on epäonnistunut Kaakkois-Suomessa

Vihreiden istuva kansanedustaja Kaakkois-Suomesta, Hanna Holopainen näkee, että viimeiset neljä vuotta ovat olleet haastavia vaalipiirille. Holopainen on toisen kauden kansanedustaja eikä ole vielä ilmoittanut ehdokkuudestaan kevään vaaleissa. 

Holopaisen mukaan ihmiset ovat vähemmän huolissaan turvallisuudesta kuin elinvoimaisuudesta. 

“Turvallisuuskysymykset on sisäänrakennettuja vaalipiiriin. Kaakkois-Suomen kunnissa on aina tehty tiivistä yhteistyötä maasotakoulun, rajaviranomaisten ja puolustusvoimien kanssa. Tämä on perusarjessa ihan normaalia.”

Ymmärrys kokonaisturvallisuudesta on sisäsyntyisesti korkealla, eivätkä ihmiset ole sen pelokkaampia nyt kuin aikaisemminkaan, Holopainen toteaa. 

Kaakkois-Suomessa on petytty nykyhallitukseen. Holopaisen mukaan alue on kärsinyt voimakkaasti rajan sulkeutumisesta, ja vaikka hallitus on puhunut paljon alueen elinvoimaisena pitämisestä, ovat tulokset olleet heikkoja. 

“Toimet ovat olleet todella iso pettymys. Pääministeri on moneen otteeseen luvannut toimia, mutta mitään ei ole saatu.”

Holopainen nostaa esille erityistalousaluehankkeen, joka ei näillä näkymin ole etenemässä tällä vaalikaudella. Hankkeen valmistelu alkoi elokuussa, ja sen tarkoitus oli perustaa esimerkiksi Imatran alueelle erityistalousalue, jossa tarjottaisiin verohelpotuksia sekä nopeampaa luvitusta. Hanke ei ole vielä tuottanut konkreettista lainsäädäntöä, ja vaaleihin on puoli vuotta. 

“Käytännössä hidastelu on tarkoittanut, ettei neljään vuoteen ole tehty juuri mitään”, Holopainen sanoaa. 

Karjalan radan kaksoisraideuudistaminen ei ole myöskään edennyt, vaikka se oli hallitusohjelmassa. Neljänkymmenen kilometrin kaksoisraideosuus välille Luumäki-Joutseno supistui lopulta vain neljän kilometrin pituiseksi. Tätä epäonnistumista pidetään Holopaisen mukaan vaalipiirissä järkyttävänä. 

Itärajan sulkeutumisen myötä paikallisen teollisuuden logistiikkakulut ovat kasvaneet kestämättömästi. Tätä Etelä-Suomessa ei välttämättä ymmärretä. 

“Tässä ei ole kyse vain matkailusta tai jostain epäonnistuneesta satsauksesta idän kauppaan vaan teollisuuden meriyhteydestä. Aikaisemmin tavarat ovat liikkuneet Saimaan kanavaa pitkin Venäjän kautta Itämerelle, ja siitä maailmalle.” 

Alue tarvitsisi Holopaisen mukaan sijoituksia ja infrastruktuuria. Äänestäjät ovat huomanneet, että vaikka nykyhallitus lupaa paljon, toimet jäävät puheen tasolle. Odottava katse onkin kääntynyt oppositioon. 

“Meihin kohdistuu suuret odotukset. Kokoomuksen äänestäjissä on paljon todella pettyneitä”, Holopainen sanoo.

Vihreät on Holopaisen mukaan onnistunut hyvin ymmärtämään Kaakkois-Suomen kriisin. Vihreillä on ollut vaihtoehtobudjetissa erityistalousalueet ja infrasijoitukset. Holopainen on toiminut alueella yli kaksikymmentä vuotta ja arvelee, että tuuli puhaltaa nyt oikeasta suunnasta. 

“Vihreillä on keväällä tosi iso mahdollisuus Kaakkois-Suomessa.”

Vaalipiiri pähkinänkuoressa

Vaalipiirin ensimmäiset vaalit: 2015

Kansanedustajapaikkojen määrä: 15

Vaalipiirin pitkäaikaisin vihreä kansanedustaja: Hanna Holopainen, 2019-

Vaalipiirin mahdolliset läpimenijät ja yllättäjät:

• Emilio Urpalainen
  Demareista loikannut kunnallispoliitikko ja yrittäjä, joka veti mukanaan koko vihreän listan Imatran kaupunginvaltuustoon
• Jenni Aikio
  Kouvolalainen varakansanedustaja, joka jäi vain muutaman sadan äänen päähän paikasta viime vaaleissa.
• Ville Aarnio
  Alun perin helsinkiläinen filosofi, jonka toinen kotikunta on Savonlinna.
• Hanna Holopainen
  Vaalipiirin suuri kysymysmerkki. Toisen kauden kansanedustaja, joka ei vielä ole ilmoittanut ehdokkuudestaan.

Arvio perustuu Verden politiikan toimituksen tekemiin taustahaastatteluihin.

Analyysi on osa Verden juttusarjaa, jossa käydään läpi Suomen kaikki vihreitä ehdokkaita tarjoavat vaalipiirit.

Aiemmin ilmestynyt: Hämeen vihreät lähtevät hakemaan menetettyä paikkaa takaisin