Metsien käytöstä on Suomessa kiistelty jo vuosikymmeniä. Vaikka metsänhoidossa ei enää pakoteta avohakkuisiin ja metsän arvo hiilinieluna tunnustetaan, jatkuu metsäluonnon tuhoutuminen. Puuta uppoaa sellukattiloihin ja päätyy jopa energianlähteeksi ihan liikaa.
Asiantuntijat ovat varoittaneet jo vuosia, että Suomen metsien käyttö ja Pariisissa sovitut päästövähennystavoitteet eivät ole linjassa. Tulevaisuudessa jouduttaneen valtiotasolla pohtimaan, kuka tulevan ilmastolaskun maksaa. Joka tapauksessa on selvää, ettei ilmaston, luonnon eikä veronmaksajankaan etu ole hakata metsiä liikaa, kirjoittaa Petri Nieminen.
Tilastokeskuksen tuoreet ennakkotiedot metsistä merkitsevät huonoja uutisia Suomen ilmastotavoitteelle. Viime vuonna metsiä hakattiin entistä enemmän ja ne kasvoivat vähemmän kuin on aiemmin oletettu. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen muuttui juuri pari pykälää vaikeammaksi, kirjoittaa Rauli Partanen.
Metsätalouden tukijärjestelmä suosii yhä puuntuotantoa ja hakkuita. Myös maatalouden päästövähennyksiin tukipolitiikka tarjoaa vähän tehokkaita työkaluja. Remonttikohteita on useita, mutta parannukset turvepeltojen ja suometsien tukijärjestelmään olisivat iso askel kohti hiilineutraaliutta.
Kuntavaalitenteissä ei olla vielä päästy kunnolla vauhtiin ilmasto- ja luontokatokysymyksissä. Tätä puutetta paikkasi tämänpäiväinen Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin järjestämä tentti. Polveilevassa keskustelussa erottui tuttuja eroja: ensimmäiseksi autoista ehätti puhumaan kokoomus, keskusta mainitsi metsänomistajien oikeudet ja keskusta ja perussuomalaiset kannattivat hajautettua, väljempää Suomea.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon