Järjestöt: Pesimäaikaiset hakkuut kiellettävä
Eduskunta käsittelee tällä viikolla metsälain muutosesitystä, jonka rajoitukset pesimäaikaisiin hakkuisiin ovat järjestöjen mukaan vaillinaisia ja EU-tuomioistuimen vastaisia. Hakkuissa kuolee vuosittain arviolta puoli miljoonaa linnunpoikasta.
Pesimäaikaisissa hakkuissa kuolee joka vuosi arviolta puoli miljoonaa linnunpoikasta, tiedottaa Eläinoikeusakatemia. Järjestön pesimäaikaisten metsähakkuiden täyskieltoa esittävä vetomus keräsi yli 16 000 allekirjoittajaa. Myös Suomen ympäristökeskus Syke ja Suomen Luonnonsuojeluliitto ovat puoltaneet kattavaa hakkuukieltoa pesinnän suojaamiseksi.
EU-tuomioistuin on linjannut, että lintudirektiivi koskee myös hakkuita. Luonnosuojelu- ja eläinsuojelujärjestöjen mukaan Suomen hallitus ei kuitenkaan ole suostunut noudattamaan tätä päätöstä.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan hiljattainen päätös rajoittaa pesimäaikaisia hakkuita koskee vain tietyntyyppisiä metsiä, kuten rantametsiä. Suuri osa pesimäkäytössä olevista metsistä jää järjestöjen mukaan suojelun ulkopuolelle.
Metsälain muutosesitystä, joka koskee myös pesimäaikaisia hakkuita, käsitellään eduskunnassa tällä viikolla.
Pesimäaikaiset hakkuut lisäävät luontokatoa ja aiheuttavat kärsimystä
Tärkeä syy hakkuiden kieltovaatimukselle on se, että viimeisen lintudirektiivin raportoinnin mukaan yleisimpien metsälintujen määrät ovat taantuneet Suomessa merkittävästi. Kaikkiaan 26 metsissä pesivän lintulajin arvioidaan vähentyneen viime vuosina. Näihin lukeutuu myös yleisiä lajeja, kuten peipot ja pajulinnut.
Kuolema on linnunpoikasille tukala ja aiheuttaa kärsimystä. Linnunpoikasia silpoutuu metsätyökoneiden teriin ja puristuu koneiden alle, ja kuolema saattaa pitkittyä.
”Lintujen pesimäaikaiset hakkuut ovat hyvin ongelmallisia sekä lajien että eläinyksilöiden kannalta. Ne pahentavat luontokatoa vähentämällä lintujen lisääntymismenestystä ja aiheuttavat eläimille täysin turhaa kärsimystä”, toteaa Eläinoikeusakatemian toiminnanjohtaja, eläin- ja ympäristöfilosofian dosentti Elisa Aaltola.