Kansainvälinen arvio: Suomen ydinturvallisuuden kehityskohteita tunnistettu
Suomen ydinturvallisuustyön vahvuudet tunnistetaan kansainvälinen arviossa, mutta myös kehityskohteita löytyy. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lainsäädäntöuudistuksen vaikutuksiin, osaamisen turvaamiseen ja muutoksiin liittyvien riskien hallintaan.
Kansainvälinen arviointiryhmä on nostanut esiin Suomen keskeiset kehityskohteet ydinturvallisuuteen liittyen. Ensinnäkin huomiota tulee kiinnittää vaikutusten hallintaan, joita ydinenergialainsäädännön uudistuksesta seuraa. Palautteessa korostettiin myös kansallisen osaamisen turvaamista sekä ydinalan muutoksiin liittyvien riskien hallintaa.
Arvioinnin perusteella Suomi kuitenkin täyttää Kansainvälisen ydinturvallisuussopimuksen (CNS) tavoitteet.
Arviointi liittyy viime kuussa Wienissä järjestettyyn ydinturvallisuussopimuksen seurantakokoukseen. Kansainvälisen Atomienergiajärjestön, IAEA:n, järjestämässä kokouksessa CNS-sopimukseen sitoutuneiden maiden asiantuntijat arvioivat toisten maiden toimintaa maaraporttien pohjalta.
Suomen maaraportin kokoamisesta vastasi Säteilyturvakeskus (STUK).
CNS:n tavoite on parantaa ydinenergian turvallisuutta maailmanlaajuisesti. Se pyrkii vahvistamaan sekä sopimukseen liittyneiden maiden omia turvallisuustoimia että kansainvälistä yhteistyötä.
Samassa arvioinnissa tunnistettiin myös useita Suomen ydinturvallisuustyön vahvuuksia. Näihin kuuluvat Säteilyturvakeskuksen aktiivinen työ toimintaympäristön muutosten arvioimiseksi ja sääntelyn ajantasaistamiseksi sekä sen kehittämä laitoskohtainen kokonaisturvallisuusarvio. Lisäksi vahvuuksina korostuivat turvallisuuskulttuurin pitkäjänteinen kehittäminen Suomessa sekä STUKin järjestelmällinen viranomaisvaatimusten hallintatyökalu.
Arviointikokoukseen osallistui 87 maata. Maa-arviointien tuloksena tunnistettiin ydinturvallisuuden varmistamisen kannalta keskeisiä haasteita, jotka ovat monille maille yhteisiä.
Näitä yhteisiä haasteita olivat ydinvoima-alan henkilö- ja osaamisresurssien hallinta, ydinturvallisuus äärisääolosuhteissa ja muuttuvissa ympäristöolosuhteissa, tekoälyn käytön vaikutukset ydinturvallisuuteen, valmiusjärjestelyt poikkeuksellisissa olosuhteissa kuten sotatilanteissa sekä toimitusketjujen hallinta.
Maat raportoivat yllämainituista kehityskohteista kolmen vuoden kuluttua seuraavassa arviointikokouksessa.
