Saimaannorppa valtaa takaisin vanhoja vesiään, kanta elpyy hitaasti
Saimaannorppakanta kasvaa edelleen maltillisesti. Leudot talvet vaikuttavat: lähes 90% kuuteista syntyi apukinoksiin tai keinopesiin. Kanta nousi 545 yksilöön, ja kalanpyydyksiin kuoli 11 norppaa. Verkkokalastuskielto säilyy ensi vuonna ennallaan.
Saimaannorpan kanta jatkaa varovaista kasvuaan, tiedottaa Metsähallitus. Leudot talvet ja kalanpyydyskuolemat hidastavat kannan elpymistä.
Uusimman kanta-arvion mukaan Saimaalla elää tällä hetkellä 545 yksilöä, ja kasvua viime vuodesta on 15 saimaannorpan verran.
Viime talvi oli poikkeuksellisen vähäluminen ja kevät tuli aikaisin. Tänä vuonna havaituista kuuteista lähes 90 prosenttia syntyikin apukinoksiin ja keinopesiin. Pesäpoikaskuolleisuus on sekin ollut viime vuosina suurta, joskin tarkka arviointi on asiantuntijoiden mukaan haastavaa.
“Talvien lauhtumisen myötä perinteiseen lumipesälaskentaan perustuvan kanta-arvion epävarmuus kasvaa. Siksi kanta-arviossa hyödynnetään nykyään aiempaa monipuolisemmin myös muita havaintoaineistoja. Jo aloitettua menetelmäkehitystä jatketaan uudessa LIFE-hankkeessa", kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden erityisasiantuntija Miina Auttila tiedotteessa.
Tulevaisuudessa tavoitteena on parantaa laskennan tarkkuutta matemaattisella mallilla, jossa voidaan hyödyntää laajasti erilaisia seuranta-aineistoja.
Pyydyskuolleisuus voi puolittaa kasvun
Pesimäolosuhteiden vaikeutumisen lisäksi kannan kasvua hidastaa pyydyskuolleisuus. Kalanpyydyksiin, erityisesti verkkoihin, on viime vuosina kuollut aiempaa enemmän norppia. Pyydyskuolleisuuden osuus kannasta on Metsähallituksen mukaan kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana.
Viime vuonna kuolleena löydettiin kaikkiaan 45 norppaa, joista 11 oli kuollut kalanpyydyksiin. Kaikkia kuolleita norppia ei kuitenkaan löydetä, joten todellinen kuolleisuus on havaittua suurempaa.
Kalanpyydyskuolleisuuden on arvioitu voivan jopa puolittaa saimaannorppakannan kasvun.
Norppakannan viiden vuoden keskimääräinen kasvunopeus oli kuitenkin 5,8 prosenttia ja ylitti selvästi kalastusrajoitusasetuksessa määritellyn neljän prosentin rajan. Verkkokalastuskielto säilyy siten ensi vuonna entisellään huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun.
Norppa palaa entisille elinalueilleen
Saimaannorppakanta on kasvanut vakaasti 2010-luvulta lähtien, ja lajin elinalue on laajentunut. Kasvun ovat Metsähallituksen mukaan mahdollistaneet suojelutoimet, erityisesti kalastusrajoitusalueiden laajentuminen ja yhtenäistyminen.
Myös WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen kertoi Ylelle pitävänsä menestyksen syynä laajoja ja monipuolisia suojelutoimia.
"Vaikka viime talven olosuhteisiin nähden tulos on hyvä, se on pitkälti seurausta suojelutoimista, kuten apukinoksista ja kalastusrajoituksista. Emme voi tuudittautua siihen, että saimaannorpan tulevaisuus olisi turvattu ilman aktiivista suojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa", Tolvanen sanoi Ylen artikkelissa.
Nykyään norpan voi tavata lähes kaikkialla Saimaalla.
”Viime vuosina on tullut useita norppahavaintoja myös järvistä ja lammista, joista on vesiyhteys Saimaaseen. Myös levinneisyyden reuna-alueilta tulee enemmän havaintoja, mikä kertoo norppien paluusta takaisin entisille elinalueilleen”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksen Luontopalveluista.
