Presidenttiehdokkaan seksuaalinen suuntautuminen on edelleen osoittautunut merkittäväksi tekijäksi äänestyspäätöstä mietittäessä. Voiko presidentti kuulua seksuaalivähemmistöön? Miten käy linnan juhlien perinteen? Mitä meistä ajatellaan maailmalla?
Kun tehdään jotain uutta ensimmäistä kertaa ja poiketaan perinteisestä, on ymmärrettävää, että mieltä askarruttaa, miten maailma muuttuu. Näitä vastaavia kysymyksiä on pohdittu naisten äänioikeuden, naispappeuden, naispresidentin, tasa-arvoisen avioliittolain ja monen muun yhteiskuntaa tasa-arvoisempaan suuntaan muuttaneen uudistuksen kohdalla.
Kukaan ei päätä itse siitä, minkälaiseen kehoon syntyy. Kukaan ei päätä siitä, mitä sukupuolta on. Kukaan ei päätä siitä, keneen tuntee vetovoimaa.
Kaikilla kuitenkin pitäisi olla mahdollisuus, ollessaan tarpeeksi pätevä, päästä vaikka presidentiksi. Millään muulla henkilökohtaisella ominaisuudella ei pitäisi olla väliä kuin sillä, että on pätevin henkilö tähän tehtävään.
Vähemmistöön syntyminen asettaa tällä hetkellä ihmisen jo lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan. Mitä meidän tulisi tehdä, jotta näin ei olisi? Mikä historian saatossa on aiemmin saanut aikaan todellisen muutoksen?
Silloin, kun valkoiset alkoivat tukea tummaihoisten oikeuksia tai miehet naisten oikeuksia, olimme jo ison harppauksen lähempänä kaikkien ihmisten tasa-arvoa.
Suomessa on jo ollut naispresidentti. Milloin meillä seuraavan kerran on tilanne, että ehdokkaista pätevin on avoimesti seksuaalivähemmistön edustaja? Nyt meillä on mahdollisuus rikkoa tuo “lasikatto” ja tehdä maailmasta vähän parempi paikka – vaikka niille nuorille, jotka pohtivat omaa seksuaalisuuttaan.
Jos naiset ja nuoret saisivat päättää, Pekka Haavistosta tulisi presidentti.
Nyt tarvitaan myös kaikki miehet mukaan muuttamaan maailmaa. Olemme selvinneet talvisodasta, 90-luvun lamasta ja monesta muusta kriisistä, me kyllä selviämme kuudet (tai kahdettoista) Linnan juhlat!
Äänestetään ehdokkaista pätevin, Pekka Haavisto, presidentiksi numerolla 10.
Hannu Alastalo, 60, kuntoutusohjaaja (eläkkeellä), 3 lapsen isä
Otto Auranen, 53, johtava tiedeasiantuntija
Jari Flyktman, 54, tekninen manageri, kolmen lapsen isä
Jussi Gustafsson, 41, FM, pienen pojan isä
Harri Haanpää, 51, ohjelmistokehitysmanageri
Harri Haavisto, 62, psykiatrian erikoissairaanhoitaja, kahden lapsen isä
Pyry Haukkavaara, 39
Atte Harjanne, 39, kansanedustaja, DI, reservin kapteeni
Jussi Harmaala, 66, fil.maist., eläkeläinen, kahden lapsen isä
Arto Härkönen, 58, DI, yrittäjä
Harri Kaimio, 52, kamppailulajeja harrastava ohjelmistoinsinööri ja neljän lapsen isä
Okko Karvonen, 26, opiskelija
Jarno Kelo, 49, toimitusjohtaja, kahden aikuisen pojan isä
Eero Kelosuo, 24, musiikkikasvatuksen opiskelija
Akseli Koskela, 43, EU-vaikuttamisen päällikkö, kahden lapsen isä
Sakari Lönn, 45, ICT-tukihenkilö, sinkku lapseton heteromies
Teemu Meronen, 36, isä, diplomi-insinööri
Jakke Mäkelä, 51, data-analyytikko, kolmen lapsen isä
Joni Nikulainen, 50, IT-tradenomi, kummisetä ja eno
Ari Paloposki, 64, yhden lapsen isä, pääsuunnittelija
Petri Parrukoski, 69, eläkeläinen
Janne Peltola, 37, toiminnanjohtaja ja kahden lapsen isä
Markus Peura, 53, TkT, tuotekehittäjä
Kalle Ranto, 49, FT, kolmen lapsen isä
Ville Saramaa, 33, ohjelmistoarkkitehti, yhden lapsen isä
Ville Tulkki, 42, tutkija, kahden lapsen isä
Antti Van Wonterghem, 40, varhaisjakaja, isäpuoli lukioikäiselle teinille ja eno 7 lapselle.
Jani-Petri Martikainen, 49, yliopiston lehtori, 2 lapsen isä ja koiran ihminen
Unto Mikkonen, 72, 7 lapsen isä
Heikki Välisuo, 66, 2 lapsen isä ja vaari
Paavo Heiskanen, 43, yksikön päällikkö Euroopan avaruusjärjestössä, 2 lapsen isä
Jonni Lehtiranta, 42, autoileva DI-merifyysikko ja kahden lapsen isä
Teemu Saarinen, 43, nyrkkeilevä isä ja median moniosaaja
Juho Salmi, 35, DI, tuotepäällikkö
Erno Vanhala, 39, TkT, yliopisto-opettaja
Matti Nikander, 35, rahoitusneuvoja/opiskelija
Kimmo Vattulainen, 52, LL, psykiatrian erikoislääkäri, yhden lapsen isä
0 kommenttia