Pekka Haaviston kansalaisvaltuuskunta kokosi viimeisille päiville saakka tukijoita yli puoluerajojen. Presidentinvaalikampanja näytti toteen Haaviston yhteen kokoavan voiman. Mitä vihreät voisivat ottaa opikseen kampanjasta, pohtii kirjoituksessaan Johanna Kohvakka.
Presidentinvaalien toinen kierros on kaventanut ehdokkaiden välistä kannatuseroa. Vaikka todennäköisyydet ovat olleet Alexander Stubbin puolella, Haaviston voitto on vielä mahdollinen, arvioi arkikäyttäytymisen tutkija Kari Tervonen. Haaviston viimeisen viikon noste ei välttämättä näy viimeisissä gallupluvuissa.
Kuten aiemmissa presidentinvaaleissa, etenkin 12 vuotta sitten, tälläkin kertaa ihmiset ovat osoittaneet luovuuttaan monin eri tavoin Pekka Haaviston tukemiseksi.
Presidentinvaalien toisella kierroksella verrataan ehdokkaiden eroavaisuuksia. Johanna Kohvakka laati yhteistyössä Viitteen eli Tieteen ja teknologian vihreiden kanssa 30 syytä äänestää Pekka Haavistoa.
Kymmenet miehet vetoavat presidenttiehdokas Pekka Haaviston puolesta.
Eläkeikäiset miehet aiheuttavat Pekka Haaviston kampanjavelhoille harmaita hiuksia. Verde-lehden torigallupissa yli 60-vuotiaiden miesten äänet menivät kuitenkin yllättäen yhtä lukuunottamatta inhimillisemmäksi koetulle ehdokkaalle, Pekka Haavistolle.
Pekka Haaviston taakse koottu kansalaisvaltuuskunta kasvaa päivä päivältä tunnetuista nimistä. Nyt Haaviston taakse on asettunut muun muassa pitkän linjan demarivaikuttajia.
Presidentinvaalien ensimmäinen kierros päättyi odotettujen nimien etenemiseen toiselle kierrokselle, mutta odotettua pienemmällä kannatuserolla. Voittaakseen Alexander Stubbin täytyy saada vahva kannatus perussuomalaisten leiristä, kun taas Pekka Haavisto tarvitsee taakseen suurimman osan Olli Rehnin kannattajista.
Pekka Haavisto on hyvissä asemissa paitsi ensimmäiselle myös toiselle kierrokselle. Puheet vaimeasta menosta ovat hiipuneet ja ehdokas on näyttänyt osaamisensa myös tuoreissa vaalitenteissä. Rahaa ei ole kertynyt toivotusti, mutta kampanjan vahvuutena ovat vapaaehtoiset, joista moni on ensimmäistä kertaa mukana ”tämmöisessä toiminnassa”.
Nuoret, optimistinen asenne sekä luonto antavat Pekka Haaviston mielestä toivoa maailman ja Suomen paremmalle tulevaisuudelle. Hän toivoo kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä isojen ongelmien ratkaisuun.
Pekka Haaviston kampanjastartti toi näkyville nuoria, naisia, kulttuurielämän edustajia ja konkareita, jotka ovat mukana kansalaisvaltuuskunnassa. Kannattajakorttien keräys jatkuu, vaikka koossa on jo yli kaksi kertaa tarvittava määrä eli 48 000 korttia. Helsingin Musiikkitalossa pidetyssä tilaisuudessa monen mottona oli, että kolmas kerta toden sanoo.
Pekka Haavisto on odotetusti ilmoittautunut presidenttikisaan. Haavistolle on ulkoministerinä kertynyt lisää tuoretta ja laajaa kokemusta ja verkostoja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta eli presidentin tehtävien kovasta ytimestä. Haavisto on pysynyt sitkeästi ja selvästi kannatusmittausten kärjessä.
Yleisradion massiivinen Politiikka-Suomi-sarja kuvaa politiikan vuosikymmeniä ja myös vihreiden pitkää tietä lintujärven suojelusta pleikkaria harrastavaan puheenjohtajaan. Elokapina on ehkä nykyajan Koijärvi, jota paheksuttiin aikanaan, mutta nyt muistellaan ympäristöliikkeen merkkitapahtumana. Maailman muuttumista kuvaavat myös Sauli Niinistön kommentit. Presidentti puhuu nyt aktiivisesti ilmastotoimista, mutta aikanaan hän ihmetteli “tupajumien suojelutarvetta”, kirjoittaa Eero Karisto.
Pekka Haavisto ei ole ulkoministerinä saanut aikaan samanlaista cool-efektiä kuin vaikkapa saksalainen Joschka Fischer parikymmentä vuotta sitten. Haavistolla ei ole toki helppoa persujen etsiessä syitä kampittaa pyhää vihollispuoluetta ja sen kärkihahmoja, mutta miksi Pekka et nyt vaan anna mennä ja palaa ulkopolitiikassa, kysyy Pirkka Junes.
Euroopan unionin suhde Venäjään on koetuksella ja tiukinta linjaa vetävät Baltian maat ja Puola. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uhkailu EU-suhteiden tauosta oli merkki siitä, että Venäjän päättäjiä aidosti huolettaa Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen kohtalo, kirjoittaa Heidi Hautala.
Ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuuasian käsittely perustuslakivaliokunnassa oli politikointia alusta loppuun. Vireillepanijat tuskin kuvittelivat asian päätyvän syytteen nostamiseen. Tarkoitus oli mustata Haaviston mainetta pitämällä häntä mahdollisimman kauan tutkinnan alla. Vihreiden kansanedustajien olisi toisaalta ollut tyylikkäämpää säilyttää hermonsa loppuun asti.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon