Onko opiskelija laiska?

Onko opiskelija laiska?

Hallitus aikoo leikata asumistukea kymmenillä euroilla kuukaudessa. Aikuiselle työssäkäyvälle muutama kymppi ei välttämättä ole iso raha, mutta opiskelijan se pistää valinnan äärelle. Leikkausten suunnittelijat laittavat liikaa luottoa sille, että jokaisen opiskelijan vanhemmat voivat tukea lastaan rahallisesti, mutta tämä ei vain ole totta, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Suomenvenäläiset Putinin vastustajat aktivoituvat 

Suomenvenäläiset Putinin vastustajat aktivoituvat 

Putinia vastustava suomenvenäläisten yhteisö on vahvistumassa. Voimannäytteenä ryhmä otti voimakkaasti osaa kansainväliseen mielenosoitusten sarjaan viime sunnuntaina. Anna Politkovskajan murhan aiheuttamasta järkytyksestä syntynyt Suomalais-venäläinen kansalaisfoorumi voitaisiin elvyttää uudelleen, kirjoittaa Heidi Hautala.

Ilmastopolitiikan voittajia on sekä maalla että kaupungeissa

Ilmastopolitiikan voittajia on sekä maalla että kaupungeissa

Kolmen tekijän kirja ilmastopolitiikan voittajista ja häviäjistä keskittyy maaseudun häviäjiin, turvetuottajiin ja maatiloihin. Vihreä siirtymä on kuitenkin tuonut uutta työtä ja tuloa maaseudulle, mitä kirjan tekijät eivät nosta esiin. Kirjan teksti vie mukanaan ja avaa monia näkökulmia, mutta ei tuo ilmastokysymyksiä seuranneelle uutta, kirjoittaa Jussi-Pekka Teini.

Luontokato ei tullut yllätyksenä, nyt aikaa ei ole liikaa

Luontokato ei tullut yllätyksenä, nyt aikaa ei ole liikaa

Hömötiaisen alamäki jatkuu tehometsätalouden vauhdittamana. Kalasääsken tarina on toisenlainen, sen kanta on vahvistunut vainon ja myrkkyjen vähenemisen myötä. Luontokadosta on puhuttu pitkään ja meillä on keinoja sen torjumiseksi. Aika vain uhkaa loppua kesken, kirjoittaa Hannu Tuominen.

Syrjintä on vaikea asia

Syrjintä on vaikea asia

Kesän 2023 ykkösaihe suomalaisessa mediassa ei ollut Ruokolahden leijona tai mökkeilijää puraissut hauki, vaan rasismi ja syrjintä. Kerrankin puhuttiin yhteiskunnallisesti ja moraalisesti tärkeästä asiasta. Syrjinnän kieli, juridiikka, politiikka ja moraali ovatkin oikeasti vaikea asia, kirjoittaa Martin Scheinin.

Kokoomus ison muutoksen kynnyksellä

Kokoomus ison muutoksen kynnyksellä

Kokoomuksen tulevaisuuden kannalta oleellista on, missä vaiheessa nykyisen hallituspolitiikan hiljaiset ymmärtäjät kokevat jo ymmärtäneensä liikaa. Toinen mahdollisuus on, että kasvava perussuomalaisia lähentynyt joukko saavuttaa enemmistön. Se merkitsisi melkoista käännettä puolueen historiassa.

Rikkaat mahtisuvut politiikan ohjaimissa

Rikkaat mahtisuvut politiikan ohjaimissa

Ihmisoikeudet, oikeusvaltio, ay-liike, ympäristötuhot. Maailman mahtisuvuilla on monilla alueilla mahdollista pitää yhteiskuntaa ja ympäristöä pelinappuloina. Hannu Sokalan kirja Maailman 50 vaarallisinta sukua käy läpi sukuja, joilla on vaikutusvaltaa yritysomistusten ja esimerkiksi tiedotusvälineiden kautta.

Itämeren saastuminen ja liikakalastus uhkaa lohikantoja

Itämeren saastuminen ja liikakalastus uhkaa lohikantoja

Lohikantojen tila on huolestuttava. Liikakalastuksen lisäksi lohta uhkaa myös Itämeren saastuminen, jota pohjoisen kaivoshankkeet osaltaan lisäävät. Ruotsin ja Suomen rajajoella pelätään lohenpyynnin rajoituksia ja pohjoiseen laskevalla Tenojoella lohestus on jo kolmatta kesää kielletty, kirjoittaa Kari Alaniska.

Kittilän kultakaivoksesta tulee Talvivaara vuoteen 2037 mennessä

Kittilän kultakaivoksesta tulee Talvivaara vuoteen 2037 mennessä

Ajatus siitä, että Talvivaaran kaltainen ympäristökatastrofi voisi tapahtua uudelleen Suomessa, kuulostaa mahdottomalta. Valitettavasti kolumnin otsikko ei ole huomion vuoksi kärjistetty, vaan todellinen tulevaisuudenkuva. Kittilän kultakaivoksen aiheuttamat ympäristöhaitat ovat selvät, mutta silti toimintaa laajennetaan vuoteen 2026 mennessä, kirjoittaa Emmi Sinisalo.

Kevään parhaat jutut: Alueiden kosto iski Suomen poliittiselle kartalle

Kevään parhaat jutut: Alueiden kosto iski Suomen poliittiselle kartalle

Pienten paikkakuntien näköalattomuus kääntyi konservatiivipopulistien ääniksi ja on omiaan ruokkimaan poliittisia vastakkainasetteluja. Suomella ei kuitenkaan ole varaa alueiden väliseen kulttuurisotaan. Siksi tarvitaan uudenlaista aluepolitiikkaa ja näkökulmien avartamista jokaiselta, kirjoittaa Atte Harjanne.

Suomi edistämään globaalia hiilensidontaa

Suomi edistämään globaalia hiilensidontaa

Joukko metsäalan asiantuntijoita kantaa huolta maailmanlaajuisesta metsäkadosta. Kannanotossaan he esittävät, että Suomen tulee ottaa vakavasti roolinsa ilmastonmuutoksen torjujana metsien ja metsäasiantuntemuksen maana kansainvälisesti.

Hallitus vie markkinatalouden maineen

Hallitus vie markkinatalouden maineen

Perjantaina julkaistun hallitusohjelman toimenpiteet syventävät suomalaisten työssäkäyvien köyhyyttä. Oikeudenmukaisuudesta tuli hallitusohjelmassa markkinatalouden vastakohta, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Voisiko vihreät olla vahvasti ekologinen yleispuolue?

Voisiko vihreät olla vahvasti ekologinen yleispuolue?

Vihreät näkevät itsensä yleispuolueena, jossa ekologinen kestävyys on kaiken a ja o. Valtavirtamediaan välittyy kuitenkin ainoastaan “yleispuolue”-diskurssi, eikä se, että vihreän politiikan takana olisi aina ekologinen perustelu, kirjoittavat Minna Kanerva ja Outi Leskinen.

Energiasiirtymä tuo meille edullisempaa liikennettä

Energiasiirtymä tuo meille edullisempaa liikennettä

Vihreän siirtymän investointeja tarvitaan koko maailmassa lisää, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Siirtymästä on hyötyä myös omavaraisuudelle, turvallisuuspolitiikalle ja taloudelle Suomessa. Nyt ei pidä jäädä voivottelemaan siirtymän vaikeutta.

Miksi vihreillä on mennyt huonosti ja miten tästä eteenpäin?

Miksi vihreillä on mennyt huonosti ja miten tästä eteenpäin?

Vihreiden alamäkeen on vaikuttanut moni ulkoinen seikka, jota vastaan ei ole ollut taistelunmahdollisuuksia. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin vihreän valon pilkahduksia. Vihreiden ei pidä kääriytyä pohtimaan vikoja liiaksi, vaan suunnata ajatukset tulevaan, kirjoittaa Silja Keränen.

Poliittinen loppuunpalaminen: Mitä data kertoo?

Poliittinen loppuunpalaminen: Mitä data kertoo?

Kuntavaalien ehdokaslistoja tarkastelemalla voidaan tehdä tulkintoja puolueiden aktiivikentistä. Siinä missä esimerkiksi sosialidemokraattien aktiiviaika on näiden tilastojen valossa noin kuusi vuotta, lopettaa enemmistö vihreiden ehdokkaista harrastuksen jo ensimmäisiin kuntavaaleihinsa, kirjoittaa Jakke Mäkelä.

Linkola-näytelmä avaa luonnon- ja ihmisen suojelun ristiriitaa

Linkola-näytelmä avaa luonnon- ja ihmisen suojelun ristiriitaa

Kansallisteatterin Pentti Linkola – kaltaisemme? esittelee tutun kuvan ristiriitaisesta radikaalista ja herättää katsojan pohtimaan suhdettaan luontoon ja kuluttamiseen. Vaikka Linkolan persoona nousee teoksen etualalle, onnistuu se tuomaan luonnon ja ihmisen suhteen esille kipeän ajankohtaisesti.

Minne äänet karkaavat 

Minne äänet karkaavat 

Eduskuntavaalituloksesta tehdään vielä erilaisia tutkimuksia. Vihreitä kiinnostaa se, mihin tuntuva äänikato meni. Taktisen äänestämisen lisäksi tarvitaan muitakin selityksiä. Oleellista on, kelpaavatko ne.

Ylen leikkaajat koolla Säätytalolla

Ylen leikkaajat koolla Säätytalolla

Yleisradion rahoitusta halutaan leikata hallitusneuvotteluissa joko yksityisen median kilpailukyvyn, Ylen journalistisen sisällön vuoksi tai sekä että. Leikkausten seurauksena korkeatasoinen journalismi ja kansallinen kulttuuri ovat vaarassa. Median toimintaedellytyksiä ei tulisi säädellä sen mukaan, mitä mieltä sen tuottamista sisällöistä on, kirjoittaa Eero Karisto.

Provosointi voi johtaa täystuhoon

Provosointi voi johtaa täystuhoon

Provosointia välttelevän ulkopolitiikan aika tuli Venäjä-suhteiden osalta päätökseen 2000-luvun alussa, kun Suomi alko lähestyä Natoa. Kun Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallinen toiminta lisääntyy Suomessa, ydinsotaa johtavan virhetulkinnan todennäköisyys kasvaa huomattavasti, kirjoittaa Olli Tammilehto.

Koventuva retoriikka ajaa oikeuksia kaventaviin tekoihin

Koventuva retoriikka ajaa oikeuksia kaventaviin tekoihin

Ympäri maailmaa transihmisten oikeudet ovat merkittävästi taantuneet. Takapakkia on otettu paitsi ympäri Yhdysvaltojen, myös Euroopassa. Vihamieliset asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat aina olleet syklisiä, ja nyt niiden kohteena ovat transihmiset.

Oikeistohallitus odotettuakin todennäköisempi

Oikeistohallitus odotettuakin todennäköisempi

Oikeistohallituksen muodostuminen on yhä todennäköisempää, kun Säätytalolle marssivat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit. Perussuomalaisten leirissä on kuitenkin varauksia. Monessa puolueessa herätellään yhä toivoa, että yhteistyö PS:n kanssa olisi vain väliaikaista. Aika voi kuitenkin loppua kesken.

Kahden vahvan kandidaatin kieltäytyminen yllätti vihreät

Kahden vahvan kandidaatin kieltäytyminen yllätti vihreät

Ennakkosuosikkien kieltäytyminen laittoi vihreiden puheenjohtajapelin uusiksi. Eduskuntaryhmä on nyt suurennuslasin alla, mutta puheenjohtajaa voi etsiä kauempaakin. Puheenjohtajan ohessa myös puoluesihteeri menee vaihtoon, eikä varapuheenjohtajistokaan välttämättä säily muutoksitta, kirjoittaa Eero Karisto.

Hallituspohja ei ratkea puolueiden vastauksista

Hallituspohja ei ratkea puolueiden vastauksista

Hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymykset ja niihin annettava vastaukset ovat hallituksen muodostamisen ensimmäinen näytös. Hallituspohja ei kuitenkaan määräydy niiden pohjalta. Oleellista on, millaisen pohjan muodostaja haluaa. Alkuvaiheessa hänen intressinsä ei ole sulkea mitään vaihtoehtoa pois, mutta jostain pitää aloittaa.

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon