Valtion omistajaohjaus kaipaa järkeä

Valtion omistajaohjaus kaipaa järkeä

Valtion omistajaohjauksen historia on synkkä ja tuulinen. Kun ohjauksessa sekoittuvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet, vaarantuu moni yhteiskunnan kannalta kriittinen tekijä. Syyllisten etsimisen sijaan tarvitaan selkää linjaa ohjaukseen, kirjoittaa Eva Tawasoli.

Kaivoslain uudistus ei riittävästi turvaa luonnon monimuotoisuutta eikä takaa riittäviä korvauksia kaivosvarauksista

Kaivoslain uudistus ei riittävästi turvaa luonnon monimuotoisuutta eikä takaa riittäviä korvauksia kaivosvarauksista

Kaivoslaissa pitäisi määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu. Ilman tätä voidaan nähdä kansainvälisiä investointisuojaoikeudenkäyntejä kaivosjättejä vastaan. Kolin ympäristön varaus on esimerkki siitä, etteivät nykyinen tai uusi esitys laista toimi tältä osin, kirjoittavat Mari Holopainen ja Inka Hopsu.

Helsinki ei riitä vihreille

Helsinki ei riitä vihreille

Suomessa ei voi olla suuri puolue, jos on suuri vain Helsingissä. Vahva pääkaupunkiseutu on
menestystekijä koko maalle, mutta politiikassa vastakkainasettelu ole viisasta. Kepulainen Helsingin-vastainen retoriikka on pahimmillaan ala-arvoista, mutta yhtä lailla on syytä miettiä, miten Helsingin etuja
ajetaan.

Rosa Meriläinen: Elämät eriytyvät kulttuurielämän keskittyessä menestyviin kaupunkeihin

Rosa Meriläinen: Elämät eriytyvät kulttuurielämän keskittyessä menestyviin kaupunkeihin

Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta yhdenvertaisuus ei toteudu pelkästään maksuttomalla kirjastolla tai tuetuilla lippuhinnoilla. Osalla Suomen kunnista on melkoisia haasteita toteuttaa mitään muuta kuin viivytystaistelua näivettymistä vastaan. Yhteistyö eri toimialojen ja kuntien välillä voi olla ratkaisu kulttuurista näivettyvien alueiden pelastamiseen, kirjoittaa Rosa Meriläinen.

Luontokadon pysäyttäminen on myös taistelua tauteja vastaan

Luontokadon pysäyttäminen on myös taistelua tauteja vastaan

Koronapandemia on herättänyt yhteiskunnat näkemään tauteihin varautumisen tärkeyden. Valtiot ja kansainväliset instituutiot lupailevat uutta rahoitusta uusien pandemioiden estämiseksi. Erityisesti trooppisten ja subtrooppisten metsien suojelu voisi olla tehokas keino estää uusien tartuntatautien leviämistä.

Vegepaniikki ruokamaakunnan keskuskaupungissa

Vegepaniikki ruokamaakunnan keskuskaupungissa

Sen piti olla helppo päätös. Yleensä tällaiset päätökset kun ovat hallinnollisia, eivätkä oikeastaan edes kuulu valtuustolle. Seinäjoella kävi kuitenkin toisin, ja alkoi kahden vuoden erikoinen episodi, kirjoittaa Tuomas Ojajärvi

Asevarustelulle tarvitaan vihreä vaihtoehto

Asevarustelulle tarvitaan vihreä vaihtoehto

Vihreä turvallisuuspoliittinen vaihtoehto on hiipunut näkyvistä. Venäjän hyökkäyksen jälkeen vihreät ovat olleet eturivissä hakemassa Nato-jäsenyyttä. Vihreiden tulisi palata rauhanpolitiikan edelläkävijäksi näillä aloitteilla, kirjoittaa Marko Ulvila.

Puoluekokous 2022: Yksityiskohtien viilaamista vai suuria linjoja?

Puoluekokous 2022: Yksityiskohtien viilaamista vai suuria linjoja?

Vihreiden perusteellinen poliittinen ohjelma sai osakseen perinpohjaisen käsittelyn perfektionismiin taipuvaisessa puolueessa. Osin pienistäkin viilauksista vääntäminen vei puoluekokouksen ajan niin, että aikaa yleiselle poliittiselle keskustelulle ei juuri jäänyt, vaikka monet olivat siihen huolella valmistautuneet, kirjoittaa Eero Karisto. Hän kysyy, olisiko aika miettiä ajankäyttöä ja ohjelmatyötä uusiksi.

Puoluekokous 2022: Vihreät vihertyvät

Puoluekokous 2022: Vihreät vihertyvät

Vihreät ovat aiempaa vahvemmin ympäristöpuolue. Tämä tuli selväksi ainakin puoluekokouksessa puolueen johtohenkilöiden puheista. Muita suuria teemoja ovat koulutus ja turvallisuus, kirjoittaa Eero Karisto vihreiden puoluekokouksen tapahtumista.

I hoppet om bättre framtid i Närpes

I hoppet om bättre framtid i Närpes

I Närpes pågar det brottsundersökningar kring arbetsrelaterad utnyttjande av växthusarbetare. Arbetstagarna kommer från länder där det inte alltid är lika självklart att lita på myndigheter som i Finland, och deras tröskel att kontakta myndigheter kan vara hög. Risken för utnyttjandet blir större utan språkkunskaper och kunskaper om arbetstagarnas rättigheter, skriver Tuula Närvä.

Toiveena parempi tulevaisuus Närpiössä

Toiveena parempi tulevaisuus Närpiössä

Närpiössä on käynnissä rikostutkinta kasvihuoneissa työskentelevien aasialaisten työperäisestä hyväksikäytöstä. Työntekijöillä saattaa olla kotimaastaan perittyjä epäilyksiä viranomaisia kohtaan, ja kynnys ottaa yhteyttä viranomaisiin voi olla suuri. Kun suomalaista järjestelmää ja kieltä ei tunne ja tietoa omista oikeuksista on vähän, hyväksikäytön riski kasvaa, kirjoittaa Tuula Närvä.

Ilman kaivoksia ei tapahdu vihreää siirtymää

Ilman kaivoksia ei tapahdu vihreää siirtymää

Kaivoslakia uudistetaan ja vihreät ovat linjanneet, että kaivannaisia tarvitaan muun muassa tuulivoimaloihin ja sähköautojen akkuihin. Uusiutuvia energialähteitä koskeva hypetys on valitettavan yleistä, eivätkä ne ole kaivosvapaa teknologiavaihtoehto. Ydinkaukolämpökin on kannatettava vaihtoehto, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.

Suomen suurimmat veroprosentit ovat vähätuloisilla

Suomen suurimmat veroprosentit ovat vähätuloisilla

Suomessa napistaan aika ajoin korkeista työnteon veroprogressioista. Miksi lääkäri tekisi lisätöitä, jos saatavasta lisäpalkasta käteen jää vain puolet, toisen puolen mennessä veroihin ja veroluontoisiin maksuihin? Todellisuudessa keski- ja suurituloisten veroprogressiot ovat kuitenkin mitättömiä verrattuna heihin, jotka yrittävät yhdistää palkkatuloja sosiaaliturvaan, kuten työttömyys- ja asumistukeen, kirjoittaa Jarkko Lauspalo.

Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?

Mitä vihreän Nato-vastustajan mielessä liikkui?

Olen kampanjoinut aktiivisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Uudessa tilanteessa joutuu harkitsemaan kantojaan, mutta mikä niissä aiemmissa kannoissa oli oikein ja mikä osa niistä on pelastettavissa? Ja mikä on tehtävämme Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaisena jäsenenä, kysyy Markus Drake.

Eri mieltä saa olla, myös Natosta

Eri mieltä saa olla, myös Natosta

Naton ympärillä kuhisee puhetta ja perusteluita, webinaareja ja sometusta. Mutta miksi toisella tapaa ajatteleva on niin perinpohjaisen väärässä? Ja miksi Suomessa on päättäjiä, jotka vasta nyt havahtuvat siihen, että heidän tietolaaristaan puuttuu tykkänään kaikki Nato-tietous?

Onko nyt käynnissä eurooppalainen kansanmurha?

Onko nyt käynnissä eurooppalainen kansanmurha?

Ukrainan siviiliväestöön kohdistetun väkivallan laajuus ja luonne ovat alkaneet paljastua. Kaikki asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, täyttyvätkö Ukrainan sodassa kansanmurhan kriteerit. Kansanmurhalle tyypillisiä piirteitä löytyy Venäjän virallisesta, epäinhimillistävästä retoriikasta, kirjoittaa Oula Silvennoinen.

Miksi Suomessa on yhä maskisuositus, vaikka sen tieteellinen pohja on heikko ja muut Pohjoismaat ovat jo luopuneet maskeista?

Miksi Suomessa on yhä maskisuositus, vaikka sen tieteellinen pohja on heikko ja muut Pohjoismaat ovat jo luopuneet maskeista?

Maskisuosituksen takana ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä, mutta maskeja on meillä ja maailmalla suosittu verraten helppona ja halpana toimenpiteenä. Maskien hyöty on pienempi kuin suosituksista voisi päätellä, mutta viranomaiset ovat kovan paineen alla päätyneet niitä kannattamaan. Väestötason toimia ei kuitenkaan saisi päättää näin kevyin perustein, kirjoittaa Johanna Kohvakka.

Nuori idealismi vaikuttaa Nato-kantaan vihreissä

Nuori idealismi vaikuttaa Nato-kantaan vihreissä

Viimeaikaisten tapahtumien jälkeen vihreät näyttää vahvistavan asemaansa Suomen kolmanneksi Nato-myönteisimpänä puolueena kokoomuksen ja RKP:n jälkeen. Mikään läpihuutojuttu jäsenyyden kannattaminen ei silti ole, kirjoittaa Eero Karisto.

Nato-jäsenyys – miksi ei?

Nato-jäsenyys – miksi ei?

Nato ei ole mikään hyväntahtoisten aikomusten täyttämä keskustelukerho vaan sotilasliitto, jossa on varsin epäilyttäviä jäseniä. Haluammeko kuulua samaan riviin heidän kanssaan ja kenties joutua tukemaan heitä? En haluaisi, kirjoittaa Janne M. Korhonen.

Ukrainan sotaa pakenevia odottaa muita parempi kohtelu

Ukrainan sotaa pakenevia odottaa muita parempi kohtelu

Ukrainalaiset saavat nyt EU-maissa erityiskohtelun tilapäisen suojelun direktiivin mukaan. Venäjän uhka tuntuu koko Euroopassa niin vahvana, että rajat ovat auki. Tällaista auttamisintoa ei nähty Syyrian, Irakin tai Afganistanin kriisien kohdalla, kirjoittaa Leena Brandt.

Rajallista biokaasua tulee käyttää viisaasti

Rajallista biokaasua tulee käyttää viisaasti

Biokaasulle on paljon käyttökohteita muun muassa raskaassa liikenteessa, työkoneissa, teollisuudessa ja laivaliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautoille olisi sen sijaan aiheellista kohdentaa tukea sähköistymiseen. Biokaasun tuotannossa on vielä runsaasti kasvuvaraa, mutta kaasulähteiden määrä voi pienentyä muiden ilmastotoimien myötä, kirjoittavat Ville Seppälä ja Antti van Wonterghem.

Tuhansien mahtavien laulujen maa!

Tuhansien mahtavien laulujen maa!

Suomen alkoholipolitiikka heijastelee traumaattista suhdetta viinaan. Alkoholin tarjontaa vähentävät keinot johtavat välillä absurdeihin tilanteisiin esimerkiksi nettimyynnissä. Alkoholilakeja säädettäessä pitäisi muistaa kohtuus ja järkevyys, kirjoittaa Fatim Diarra.

Kulutuskäytävät määrittelevät, miten paljon kuluttamista mahtuu kestävään kehitykseen

Kulutuskäytävät määrittelevät, miten paljon kuluttamista mahtuu kestävään kehitykseen

Kulutuskäytävien käsite määrittää kulutukselle lattiat ja katot. Lattiat ovat ihmisen perustarpeet täyttävä kulutuksen määrä, katot ovat planeetan kantokyvyn rajat. Kulutuskäytävät vähentäisivät kulutuksen määrää vähemmän tuhoisalle tasolle. Käytännön toteutusta ennen olisi kuitenkin käytävä perusteellinen keskustelu ihmisen tarpeista, kirjoittaa Minna Kanerva.

Nyt on aika perustaa Vihreät pantterit

Nyt on aika perustaa Vihreät pantterit

Aluevaalien jälkeen on käyty vilkasta keskustelua vihreydestä. Vihreät ei ole pelkästään nuorten puolue, vaan kannattajia on kaikissa ikäryhmissä. Vihreät on kuitenkin perussuomalaisten lisäksi ainoa puolue, jolla ei ole omaa eläkeläisjärjestöä. Tänä keväänä olisi jo aika perustaa se, ehdottaa Hannu Tuominen.

Verde jatkaa vihreää journalismia puolueen tuella

Verde jatkaa vihreää journalismia puolueen tuella

Aluevaalien jälkeen on virinnyt jälleen keskustelu Vihreän Langan kohtalosta. Verde syntyi puolitoista vuotta sitten jatkamaan vihreää journalismia ja tähän työhön saamme tänä vuonna puolueelta tukea. Puoluehallitus päätti asiasta joulukuussa ja sopimus allekirjoitettaneen lähipäivinä, kirjoittaa Leena Brandt.

Vihreä nainen on pallinsa ansainnut

Vihreä nainen on pallinsa ansainnut

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen on ollut aina vihreille tärkeä tavoite. Tasa-arvoisen vaalituloksen riemua estää asioiden sukupuolittuminen ja ongelmapuhe vihreistä naisista. Naisten esiinmarssi politiikassa ei ole ongelma, mutta heidän vähättelynsä on, kirjoittaa Rosa Meriläinen.