Miksi vihreillä on mennyt huonosti ja miten tästä eteenpäin?

Miksi vihreillä on mennyt huonosti ja miten tästä eteenpäin?

Vihreiden alamäkeen on vaikuttanut moni ulkoinen seikka, jota vastaan ei ole ollut taistelunmahdollisuuksia. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin vihreän valon pilkahduksia. Vihreiden ei pidä kääriytyä pohtimaan vikoja liiaksi, vaan suunnata ajatukset tulevaan, kirjoittaa Silja Keränen.

Poliittinen loppuunpalaminen: Mitä data kertoo?

Poliittinen loppuunpalaminen: Mitä data kertoo?

Kuntavaalien ehdokaslistoja tarkastelemalla voidaan tehdä tulkintoja puolueiden aktiivikentistä. Siinä missä esimerkiksi sosialidemokraattien aktiiviaika on näiden tilastojen valossa noin kuusi vuotta, lopettaa enemmistö vihreiden ehdokkaista harrastuksen jo ensimmäisiin kuntavaaleihinsa, kirjoittaa Jakke Mäkelä.

Provosointi voi johtaa täystuhoon

Provosointi voi johtaa täystuhoon

Provosointia välttelevän ulkopolitiikan aika tuli Venäjä-suhteiden osalta päätökseen 2000-luvun alussa, kun Suomi alko lähestyä Natoa. Kun Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallinen toiminta lisääntyy Suomessa, ydinsotaa johtavan virhetulkinnan todennäköisyys kasvaa huomattavasti, kirjoittaa Olli Tammilehto.

Nuivien vanhempien maineesta eroon ratkaisuilla ja toivolla

Nuivien vanhempien maineesta eroon ratkaisuilla ja toivolla

Vihreiden vahvuudet vaikuttavat kääntyneen puoluetta vastaan. Vahva osaaminen ilmastoasioissa on näyttäytynyt saarnaamisena ratkaisujen tarjoamisen sijaan. Tieteeseen nojaaminen on etäännyttänyt tärkeät näkemykset liian kauas ihmisten arjesta, kirjoittaa Hanna Tuovila.

Vaietut ympäristöuhat ja näennäisratkaisut

Vaietut ympäristöuhat ja näennäisratkaisut

Ympäristöystävälliseksi miellettyjen innovaatioiden kääntöpuolella on usein ilmastohaittoja. Kun ympäristöuhkien koko kirjosta vain muutamat ovat julkisuudessa, hyväksytään helposti ratkaisuja, jotka vievät ojasta allikkoon, kirjoittaa Olli Tammilehto.

Liikkumattomuustrendi käännetään lasten ja nuorten harrastustoimintaan panostamalla

Liikkumattomuustrendi käännetään lasten ja nuorten harrastustoimintaan panostamalla

Liikuntaharrastukset ovat tärkeä osa yhteiskunnallista hyvinvointia. Suomalaiset liikkuvat kuitenkin aivan liian vähän. Liikunnallisen aktiivisuuden trendi on ollut laskeva jo vuosia. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla Suomessa pitäisi tehdä suuria korjausliikkeitä, joilla suomalaiset saataisiin liikkumaan selvästi nykyistä enemmän, kirjoittavat Eva Tawasoli ja Shawn Huff.

EU-aakkosissa pakkoremontti on ruma sana

EU-aakkosissa pakkoremontti on ruma sana

Euroopan unionin perusrakenne on yksinkertainen, mutta kakkua on kuorrutettu moninkertaisella multinationaalis-historiallisella kerroksella. Jokainen voi valita kakusta palan kerrallaan ja huutaa suurta vääryyttä. Maistuu pahalta, liian pieni/suuri pala ja aivan liian kallis. EU-konditorian energiaremonttikakku on nyt luupin alla.

Uusi vammaispalvelulaki vahvistaa yhdenvertaisuutta

Uusi vammaispalvelulaki vahvistaa yhdenvertaisuutta

Vammaispalvelulain tehtävä on turvata yksilölliset ja tarpeen mukaiset palvelut jokaiselle vammaiselle. On aivan oleellista, että oikeudesta vammaispalveluihin säädetään laissa, jotta nämä oikeudet tosiasiallisesti toteutuvat.

Maria Ohisalo: Ilmastoteot ovat talous- ja turvallisuuspolitiikkaa

Maria Ohisalo: Ilmastoteot ovat talous- ja turvallisuuspolitiikkaa

Vihreä siirtymä tarkoittaa matkaa kohti ilmaston, luonnon ja ihmisten kannalta kestävää yhteiskuntaa. Kyse on siitä, että uudistamme tapojamme tuottaa energiaa ja ruokaa ja teemme esimerkiksi liikkumisesta ja asumisesta vähäpäästöistä. Kyse on siis maan uudistamisesta niin, että elämässä arvokas pysyy ennallaan, kirjoittaa ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo.

Voiko ilmastosynnit hukuttaa suohon?

Voiko ilmastosynnit hukuttaa suohon?

Konkreettisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävästä toiminnasta tulee hyvä mieli. Rahallista hyvittämistä tärkeämpää on kuitenkin jättää esimerkiksi turhat lomalennot lentämättä ja toimia täten esimerkkinä myös muille. Yksilön toimien lisäksi tarvitaan myös yhteiskunnallisia toimia, kirjoittaa Juha Lempiäinen.

Huonot ratkaisut energiakriisiin voivat kostautua

Huonot ratkaisut energiakriisiin voivat kostautua

Energiakriisissä on keskityttävä toimiin, joilla varmistetaan sähköenergian riittävyys. Sen sijaan, että heikennettäisiin kannustimia säästää energiaa, tulisi tukia kohdistaa energian hinnan noususta eniten kärsiville, kirjoittaa Tieteen ja teknologian vihreät.

Onko kokoomus viheroikeiston ainoa vaihtoehto?

Onko kokoomus viheroikeiston ainoa vaihtoehto?

Keskustan kannatus on valunut historiallisen alas ja osasyynä pidetään “vihervasemmistolaisessa” hallituksessa oloa. Vihreissäkin on käyty sisäistä keskustelua puolueen sijoittumisesta perinteisellä oikeisto–vasemmisto-akselilla. Halu edistää ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa ei ole kuitenkaan riippuvainen tästä jaosta, kirjoittavat Eveliina Laakso ja Timo Huhta.

Meneillään on epäreilu siirtymä

Meneillään on epäreilu siirtymä

Energiakriisistä selviytymiseksi tehdyt tukitoimet kohtelevat Suomessa ihmisiä epäreilusti. Keskiluokka vaikuttaa hyötyvän tuista eniten. Kovinta hintaa tilanteessa maksavat ne, joiden talous on jo valmiiksi tiukimmalla, kirjoittaa Jarkko Lauspalo.

Lihansyönnin planetaariset rajat: Mikä riittää, mikä on ylikulutusta?

Lihansyönnin planetaariset rajat: Mikä riittää, mikä on ylikulutusta?

Maapallon resursseja ylikulutetaan ja ilmasto- ja ekokriisi tuovat myös yhteiskunnallisia seurauksia. Kaikki tämä uhkaa myös suomalaisten terveyttä. Todennäköisesti vain hyvin vahvat ohjauskeinot voivat saada aikaan riittävän isot muutokset riittävän nopeasti. Yksi keino olisi kulutuskäytävä, joka rajaisi esimerkiksi lihan syöntiä.

Pienen joukon valitut määräävät tahdin seurakunnissa 

Pienen joukon valitut määräävät tahdin seurakunnissa 

Suomessa käytiin sunnuntaina seurakuntavaalit. Suomalaisten enemmistö kuuluu evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, mutta vain harva antoi äänensä vaaleissa. Seurakuntavaaleissa äänestäjän kuluttajansuojan haastavat sitoutumattomien listat, kirjoittaa Laura Pullinen.

Vegaanikin voi elää ärtyvän suolen kanssa

Vegaanikin voi elää ärtyvän suolen kanssa

Kasvisruokaa ja ärtyvän suolen oireyhtymää on pidetty mahdottomana yhtälönä. On kuitenkin yksilöllistä, miten eri ruoka-aineet aiheuttavat oireita. Ruokavalio on joka tapauksessa vain osa hoitoa, kirjoittaa joukko ravitsemuksen asiantuntijoita puheenvuorossaan.

Esteettömyys on ihmisoikeus

Esteettömyys on ihmisoikeus

Myönteinen asenne esteettömyyttä kohtaan on eduksi esteettömyyttä
edistettäessä, mutta se ei korvaa lainsäädäntöä. Se ei muutu hissiksi,
pistekirjoitukseksi, äänimajakaksi tai induktiosilmukaksi. Esteettömyyslainsäädäntömme tarvitsee selkeitä velvoitteita, aktiivista valvontaa ja tuntuvia sanktioita, kirjoittavat Amu Urhonen ja Pauli Rautiainen.

Covid-19 laantui taudiksi muiden joukkoon

Covid-19 laantui taudiksi muiden joukkoon

Jätevesiseurannat kertovat koronatartuntojen olevan reippaassa kasvussa ja sairaalassa olevien koronapositiivisten osuus nousee jyrkästi. Rokotusten ansiosta sairaus ei ole enää kovin vaarallinen ja sairaalapotilaatkin ovat hoidossa pääosin muun syyn takia. Tämä on nyt normaali olotila, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?

Ovatko kaivokset vihreiden seuraava ydinvoima?

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii sähköistymistä, mutta se taas vaatii lisää metalleja. Ilmastoneutraali yhteiskunta tarvitsee toteutuakseen kaivoksia, mutta niiden luonnonsuojelulliset haitat ovat ristiriidassa ilmastohyötyjen kanssa. Miltä näyttäisi kaivos, jota Vihreä liike voisi kannattaa, kysyy Hannu Oskala.

Valtion omistajaohjaus kaipaa järkeä

Valtion omistajaohjaus kaipaa järkeä

Valtion omistajaohjauksen historia on synkkä ja tuulinen. Kun ohjauksessa sekoittuvat taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet, vaarantuu moni yhteiskunnan kannalta kriittinen tekijä. Syyllisten etsimisen sijaan tarvitaan selkää linjaa ohjaukseen, kirjoittaa Eva Tawasoli.

Kaivoslain uudistus ei riittävästi turvaa luonnon monimuotoisuutta eikä takaa riittäviä korvauksia kaivosvarauksista

Kaivoslain uudistus ei riittävästi turvaa luonnon monimuotoisuutta eikä takaa riittäviä korvauksia kaivosvarauksista

Kaivoslaissa pitäisi määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu. Ilman tätä voidaan nähdä kansainvälisiä investointisuojaoikeudenkäyntejä kaivosjättejä vastaan. Kolin ympäristön varaus on esimerkki siitä, etteivät nykyinen tai uusi esitys laista toimi tältä osin, kirjoittavat Mari Holopainen ja Inka Hopsu.