Pienydinreaktorit ovat tulossa kaupallisesti saataville 2020-luvun aikana. Vastaanotto on ollut Suomessa suotuisa, mutta teknologian käyttöönotto vaatii lainsäädännön uudistamista, kirjoittaa Rauli Partanen.
EU:n ei pidä toimia kuten diktatuuri haluaa
Valko-Venäjä pyrkii luomaan siirtolaiskriisillä hajaannusta EU:n sisällä. Vaikuttamisoperaatio on näkynyt Suomessakin etenkin opposition ehdotuksissa, kirjoittaa Mari Holopainen.
Kiinalaiset ohittivat suomalaiset päästöissä – mitä nyt?
Glasgow’n ilmastokokouksen yhteydessä julkaistiin uudet päästöarviot. Kiinalaiset ovat ohittaneet suomalaiset keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen suuruudessa. Suomella on tulevina vuosina mahdollisuus näyttää maailmalle esimerkkiä hiilineutraaliudessa, kirjoittaa Ville Seppälä.
Eikö vihreiden viesti mene perille vai eikö se vain kelpaa?
Yleisradio saanut käsiinsä puolueiden omaan käyttöönsä tilaaman mielikuvatutkimuksen puolueista. Tulos on vihreille kylmää luettavaa. Kuudesta mukana olevasta puolueesta vihreät vetää pohjat, kirjoittaa Eero Karisto.
COP26 – pienten askelten kompromissi
Ilmastohätätila ei ole Glasgow´n kokouksen myötä poistunut, eikä pysymistä 1,5 asteen lämpenemisessä ole varmistettu. Eilinen sopu oli laiha, mutta COP26 päätti, että maiden päästövähennystavoitteita tarkastellaan seuraavan kerran jo ensi vuonna, kirjoittaa Leena Brandt.
Kokoomus on politiikan arvoitus
Kokoomus on lähitulevaisuuden suuri kummajainen, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti Suomen politiikan seuraavaan vaiheeseen. Kokoomuksen kannanotoissa näkyy aiempaa enemmän populismia, erityisesti verokeskustelussa, kirjoittaa Eero Karisto.
”Äänettömän kevään” viesti on yhä ajankohtainen
Rachel Carsonin klassikkoteos on edelleen ajankohtaista luettavaa. DDT:n käyttö ei ole vieläkään loppunut ja kuudes sukupuuttoaalto etenee. Tarvitsisimme uuden vastaavan teoksen päivitettynä 2020-luvulle, kirjoittaa Hannu Tuominen.
Taloudella menee vahvasti, mutta vaalijakovaraa ei ole
Suomi lähtee pandemian jälkeiseen aikaan taloudellisesti pitkältä etumatkalta. Vaikka talouden tilanne ja myös ennusteet tulevasta vuodesta näyttävät hyvältä, meillä pitäisi olla viisautta ja uskallusta katsoa tulevaisuuteen. Poliitikkoja läpi historian on vaivannut likinäköisyys taloudenpidossa, kirjoittaa Eva Tawasoli.
Varhaiskasvatuksen viheliäinen trilemma
Suomen varhaiskasvatuksessa yhdet hyvät tavoitteet vaikeuttavat toisten hyvien tavoitteiden toteuttamista. Muun muassa pätevyysvaatimusten tiukentamisen ja henkilöstöpulan myötä olemme tilanteessa, joka on viheliäinen trilemma, kirjoittaa Hannu Oskala.
Jääkö vihreät vasemmiston vangiksi?
Miten käy vihreille, jos Suomen politiikka blokkiutuu, kuten välillä arvellaan. Vihreillä on runsaasti aiempaa kokemusta kokoomusyhteistyöstä. Jäävätkö – tai peräti jättäytyvätkö – vihreät nyt vasemmiston vangiksi, kysyy Eero Karisto.
Avohakkuiden vähentäminen valtion metsissä etenee kansalaisaloitteen suuntaan
Avohakkuiden korvaaminen jatkuvan kasvatuksen menetelmällä etenee valtion metsissä, jos asia etenee eduskunnassa maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön mukaan. Satu Hassi kirjoittaa, että valiokunnan mietintö on kompromissi, mutta askel oikeaan suuntaan. Valiokunnan työ on ollut vääntämistä jopa siitä, voidaanko jatkuvaa kasvatusta tukevia tutkijoita pyytää kansanedustajien kuultavaksi.
Lautapeli ja koronapassi – someraivoa, väärinymmärrystä ja silkkaa järjettömyyttä
Afrikan tähti ja koronapassi ovat tämän viikon sanoja. Lautapeliin liittynyt fuksitapahtuma on laajentunut keskusteluksi rasistisista stereotypioista. Keskustelun ja pohdinnan lisäksi tilanteeseen liittyy jo tutuksi tullutta maalittamista ja some- ja muuta häiriköintiä, ivaa ja vähättelyä. Koronapassin vastustaminen taas on saanut jo sellaiset mittasuhteet, että sanat eivät tahdo riittää, kirjoittaa Leena Brandt
Keskusta on hallituksen murkku, jota demarit paapovat
Sanna Marinin hallituksen taivalta seuratessa on vakiintunut mielikuva, jonka mukaan keskusta vie ja demarit tuskin edes vikisevät, vaikka ovat pääministeripuolue. Demarit tuntuvat suhtautuvan keskustaan kuin murrosikäiseen. Marin on asettanut keskustayhteistyön vihreiden edelle, joten Iiris Suomelalla ja Emma Karilla on edessään iso vääntö, kun ilmastopolitiikkaa ja kaivoslakia käsitellään, kirjoittaa Eero Karisto.
Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli lisää tukea työnhakuun
Hallitus esittää työvoimapalvelujen uudistamista pohjoismaiseen malliin. Työttömän kyykyttämisen sijaan lisätään työvoimapalveluiden resursseja ja tuodaan yksilöllistä tukea työnhakuun. Paikallinen työmarkkinatilanne ja työnhakijan työkyky huomioidaan velvoitteiden osalta. Rankaisemisen ja tuloja leikkaavien karenssien sijaan tarjoamme nyt tukea ja palveluja työnhakijalle, kirjoittaa Hanna Holopainen.
Vihreän liikkeen pitäisi lähteä aidosti mukaan maanpuolustukseen
Maanpuolustus on liian tärkeä asia jätettäväksi muille puolueille. Suomen puolustus on samalla demokratian ja vihreiden arvojen, kuten tasa-arvon puolustamista. Naiset pitäisi saada paremmin mukaan maanpuolustustyöhön ja Nato toisi lisää turvallisuutta Suomelle ja koko Euroopalle, kirjoittaa Paavo Heiskanen.
Euroopan vihreiden ydinvoimavastaisuus ei huomioi uusiutuvien ympäristöriskejä
Euroopan vihreät haluavat tukea vain uusiutuvaa energiaa, mutta Suomen vihreiden pitäisi säilyttää ydinenergia yhtenä vaihtoehtona. Uusiutuva energia ei aina ole ympäristöystävällistä, sillä se voi merkitä yksipuolisia energiakasviviljelmiä tai haitallista kaivostoimintaa, kirjoittaa Antti Van Wonterghem.
Laulujoutsen pelastui – kuka pelastaisi muut uhanalaiset?
Yrjö Kokko pelasti kirjoillaan laulujoutsenen 70 vuotta sitten. Samanlaista koko kansaan vaikuttamista tarvittaisiin edelleen, kun punasotkaa ja nokikanaa metsästetään niiden uhanalaisuudesta huolimatta, kirjoittaa Hannu Tuominen.
Selkokieli reittinä suomen kielen oppimiseen
Suomi tarvitsee uusia suomalaisia ja maahantulijat tarvitsevat kielitaidon. Englanninkieliset palvelut eivät esimerkiksi tavoita läheskään kaikkia Venäjältä tai arabimaista tulevia. Meillä tarvitaan suomen ja ruotsin opetusta selkokielellä, jossa mukautettu sisältö ja sanasto helpottavat kielen omaksumista, kirjoittaa Terhi Ainiala.
Suomen on lahjoitettava ylimääräiset rokotteet kehittyviin maihin
Monissa maissa kuolee edelleen joka päivä saman verran ihmisiä koronatautiin kuin Suomessa on kuollut koko pandemian aikana. Rikkaissa maissa onkin keskitytty omien kansalaisten rokottamiseen sen sijaan, että olisi globaalisti rokotettu kaikki riskiryhmiin kuuluvat. Ylimääräiset rokotteet tulisi lahjoittaa kehittyville maille, kirjoittaa Johanna Kohvakka.
Ostereita sateisella torilla – kansalaiskeskustelu EU:sta on absurdia
Eurooppa olemme me – kampanja yrittää herättää kansalaiset keskustelemaan EU:sta. Lähtökohta on absurdi. Ei ihmisillä ole yleisesti mielipidettä Euroopan unionin tulevaisuudesta, sen enempää kuin ihmisillä ei ole yleisesti mielipidettä Valkeakosken kulttuuritoimesta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta tai Euroopan ruokavirastosta, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.
Nuorten vuosi 2022 – EU:n pitäisi luoda uskoa tulevaisuuteen ilmastoteoilla
Koronasta toipuva Euroopan unioni haluaa nimetä vuoden 2022 nuorten vuodeksi. Symbolisia eleitä enemmän merkitsisi, että komissio tekisi esimerkiksi konkreettisia ilmastotekoja ja politiikkaa, joka lisäisi nuorten uskoa EU:n tulevaisuuteen, kirjoittaa Alviina Alametsä.
Onko kannabisaloitteellisuus nykypäivän oikeistolaisuutta?
Kannabiksen laillistamiskysymys paljastaa mihin poliittinen ajattelu on menossa millenniaalien ja Z-sukupolven myötä, ja millaisia poliittisia liittoumia jatkossa voi muodostua. Osalle vanhemmasta sukupolvesta tämä näyttää tulleen yllätyksenä, kirjoittaa Ahto Apajalahti.
Yksi vai kaksi ja kuka vai ketkä? Ohisalon tuuraajaksi on monta vaihtoehtoa
Vihreiden varapuheenjohtajavalinta herättää tavanomaista enemmän kiinnostusta, sillä edessä on Maria Ohisalon vanhempainvapaan aikainen tuuraus puolueen puheenjohtajana ja sisäministerinä. Kenet valitaan kolmen hengen puheenjohtajistoon ja tuuraako heistä sama henkilö puheenjohtajaa ja sisäministeriä? Laitetaanko samalla ministeripaikkoja kiertoon? Vai olisiko mahdollista malli, jossa on kaksi tasavaroista tuuraavaa puheenjohtajaa, josta toisella olisi myös ministerin salkku, kysyy Leena Brandt.
P.S. – Tulossa ensi-iltaan: Hallituksen budjettiriihi
Kännykkä katosi, kaikki katosi – digielämän nurja puoli
Kun puhelin putoaa mereen tai katoaa puolukkametsään, on kaikki hetken aivan toisin. Bussimatka pitää maksaa käteisellä, someen ei pääse ja sähköpostikin katoaa, jos kaikki palvelut ovat kaksivaiheisen tunnistautumisen takana. Pakkopysähdys avaa silmät näkemään, miten yhteiskunta on rakennettu digipalveluiden ja liittymäpaketillisen kuukausiveloitteisen kunnollisen kansalaisen tarpeisiin, kirjoittaa Tuomas Saloniemi.
Maatalous on kaikkien asiaa ja siitä pitää myös vihreiden puhua
Kuka saa sanoa mitä maataloudesta – keskustelu pääsi tänään uuteen vauhtiin. Maaseudun Tulevaisuus julkaisi vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalon haastattelun ja Krista Mikkosen kolumnin. Tarjontaa täydensi vielä Luonnonvarakeskuksen tutkijan haastattelu, jossa käy jälleen ilmi maatalouden päästöjen pysyminen ennallaan 2000-luvulla. On kuitenkin turha toivoa, että maaseudun ja keskustan äänenkannattaja jättäisi viimeistä sanaa vihreille, kirjoittaa Leena Brandt
Perussuomalaiset on keskitetysti johdettu puolue – isosta puoluekokouksesta huolimatta
Perussuomalaiset jaksavat ylistää puolueensa olevan Suomen demokraattisin, koska kahden vuoden välein kokoontuvaan puoluekokoukseen saavat osallistua kaikki puolueen jäsenet, jotka ovat jäsenmaksunsa maksaneet. Tarkemmin sääntöjä ja käytäntöjä seuraten joudumme tekemään kuitenkin toisen johtopäätöksen: perussuomalaisissa ei toteudu suora demokratia, vaan sitä johtaa valikoitunut puolue-eliitti. Voidaan jopa sanoa, että perussuomalaisten puolueorganisaatio on Suomen keskitetyin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.
EU loukkaa ihmisoikeuksia Välimerellä ja Suomikin voisi ottaa huomattavasti lisää pakolaisia
Pakolaiskriisi on edelleen ratkaisua vailla – Välimeri on hautausmaa. Tänä vuonnakin on jo yli 800 ihmistä hukkunut Välimerellä, EU tekee diilejä Turkin ja Libyan kanssa ja pakolaisleireillä eri maissa odottaa tuhansia ja taas tuhansia pakolaisia turvattomissa oloissa. EU on suuri ja vauras alue, jolla olisi varaa auttaa. Nyt saa hävetä koko EU:n ja Suomen puolesta, kirjoittaa Ismo Peltonen.
Pohjoisen lohi tarvitsee lisää kalastusrajoituksia, tehostettua valvontaa ja kunnolliset kalatiet
Tornion-Muonionjoessa on tänä kesänä ollut hyvin lohta, mutta joidenkin lohestajien ahneudelle ei mikään riitä. Joella käytetään paikoin laittomia pyyntimenetelmiä ja ylikalastetaan ajoittain . Suomen pitäisi vaatia EU:ssa tiukempia pyyntikiintiöitä, rajoittaa pyyntiä merellä ja joessa, rakentaa kunnon kalatiet ja lisätä lohestuksen valvontaa, kirjoittaa Kari Alaniska.
Koko Suomen Vihreät
Vihreistä pitää tehdä koko Suomen puolue. Tämä saattaa kuulostaa mahdottomalta tehtävältä. Pohja on kuitenkin parempi kuin ajoittain synkkiä sävyjä saaneen keskustelun perusteella voisi kuvitella. Vihreiden ei pidä olla kuin heimo, jonka jäsenet kyräilevät muiden heimojen jäseniä. Vihreiden pitää olla pikemminkin kuin heimojen kokous, johon ihmiset eri taustoista kokoontuvat yhteisen tehtävän ääreen, kirjoittaa Oras Tynkkynen.
Sote on odotettu askel eteenpäin
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus työntyy hiljalleen kohti maalia. Uudistus on monellakin tasolla katsottuna aivan valtava ja ansaitsi siksi perusteellisen pureskelun – sitä käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa puoli vuotta ja kuultiin satoja asiantuntijoita. Noora Koponen kirjoittaa, että jaksamisen kannalta tärkeintä oli koko ajan pitää mielessä miksi sotea tehdään. Ihmisten vuoksi.
Maailmanparantaminen sukupuolittuu – vihreät sen mukana
Liedossa vihreät saivat kuntavaaleissa yhden valtuustopaikan lisää, mutta menettivät samalla ainoan miesvaltuutettunsa. Koko maassa taas vihreiden miesvaltuutettujen osuus putosi 32 prosentista 26:een. Uuden sukupolven naisten menestys politiikassa on ilon aihe, mutta vihreiden pitää myös miettiä miten puhutella miehiä, kirjoittaa Ville Savonlahti.
Vihreät hävisi kuntavaalit – mitä nyt on tehtävä?
Neljä vuotta sitten vihreät oli yksi päävaihtoehto Suomen tulevaisuuden suunnalle. Ihmiset laittoivat luottamuksensa vihreisiin kunnissa, koska lupasimme siellä puolustaa kouluja, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä kovien arvojen ollessa vallalla. Olemmeko tehneet tekoja lupausten puolesta? Paljon kyllä, mutta – tarpeeksi? Myös hallituksessa linjan on oltava kirkas: vaikka aina ei saada läpi mitä halutaan, sekin on sanottava julki rehellisesti ja avoimesti niin että äänestäjä tietää mitä on yritetty tehdä ja missä ei olla itsekään tyytyväisiä, kirjoittaa Ville Niinistö.
Vihreiden on opittava avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille nykyistä paremmin
Kuntavaalien jälkeen vihreät on edelleen Helsingin toiseksi suurin puolue, vaikka kannatus laski. Vihreiden erityinen haaste on siinä, että on opittava vielä nykyistä paremmin avaamaan politiikan sisältöjä äänestäjille. Suurin tappiota selittävä tekijä nähdäkseni on siinä, että oman tekemisen vaikuttavuus ei ole näyttäytynyt kaikille äänestäjille riittävästi. On opittava kertomaan missä asioissa se aito uudistusmielisyys oikeasti elää, kirjoittaa Tuomas Rantanen.
Vastaanottokeskusten lakkauttaminen voi vaikeuttaa turvapaikanhakijoiden työ-, opiskelu- ja perhe-elämää
Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset ovat toimineet satojen ihmisen koteina jo vuosien ajan. Vastaanottokeskuksen toiminnan lopettaminen merkitsee sen asukkaille siirtoa toiselle paikkakunnalle ja mahdollisen työ- ja opiskelujakson keskeytymistä. Vastaanottolakia tulisi muuttaa niin, että turvapaikanhakijoiden siteet paikkakunnalla otettaisiin paremmin huomioon, kirjoittaa Inka Hopsu.
Lisää vauhtia maatalouden ilmastotyöhön
Maatalouden ilmastotyön potentiaali on valtava. Ruoantuotanto on tällä hetkellä suuri päästöjen lähde, mutta valitsemalla ilmastoviisaita käytäntöjä maanviljelyllä on mahdollisuus pienentää päästöjään ja lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä. Moni viljelijä on jo ottanut käyttöönsä ilmastoystävällisempiä tuotantotapoja. Nyt on tärkeää saada ne vallitseviksi käytänteiksi, sillä on selvää, että maataloudessa päästöjä pitää vähentää siinä missä esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa, kirjoittaa Krista Mikkonen.
Biokaasun jakeluvelvoite pitäisi nostaa 100 prosenttiin – nyt suunta on väärä
Suomessa kaasuautoille on tulossa biokaasun jakeluvelvoite nestemäisten biopolttoaineiden tapaan, mutta tämä ei edistä biokaasun käyttöä. Kaasuautojen kannalta olisi parempi, jos Suomessa ja Euroopassa saisi tankata vain biokaasua eli biokaasun jakeluvelvoite nostettaisiin kerralla 100 prosenttiin. Siinä tapauksessa kaasuautot voitaisiin autotehtaiden valmistamien autojen päästöjä laskettaessa ja Suomen auto- ja ajoneuvoverotuksessa laskea nollapäästöisiksi. Se kannustaisi sekä valmistamaan ja ostamaan kaasuautoja että investoimaan biokaasulaitoksiin, kirjoittaa Kimmo Klemola.
Kuntiin tarvitaan lisää mielenterveyspalveluja terveyskeskuksiin ja kouluihin – Helsingin Mieppi ja terapiatakuu näyttävät mallia
Kuntien velvollisuus on paitsi hoitaa kuntalaisten mielenterveyttä, myös ehkäistä ongelmia. Kun apua tarvitaan, sitä on saatava läheltä ja riittävän nopeasti. On hyvä, että esimerkiksi Helsinki tarjoaa erityisiä matalan kynnyksen Mieppi-palveluja. Kuntiin tarvitaan lisää mielenterveyspalveluja terveyskeskuksiin, kouluihin ja päihdepalveluihin, kirjoittaa Tapani Vuola.
Lähiluonnon puolustus puhuttaa jälleen – onko vihreiden ympyrä sulkeutumassa?
Urbaanin rakentamisen kritiikki muistuttaa vihreiden kannanottoja – vuonna 1984. Vihreä konkari Ville Komsi ehdotti aikoinaan erityisiä jäähyväisiä, surunauhoja, kaupungin kaadettavaksi merkityille puille. Vaikka tiivis rakentaminen ja raideliikenneväylien teko ovat kestäviä ratkaisuja, ei ihmisten kokemuksia lähiluonnon menetyksistä pidä vähätellä, kirjoittaa Pekka Sauri.
Akkuteollisuus voisi olla osa vihreää siirtymää, mutta se vaatii kestävää kehitystä
Liikenteen sähköistäminen vaatii raskasta ja saastuttavaa kaivosteollisuutta harvinaisia mineraaleja sisältävien litiumioniakkujen vuoksi. Se ei kuitenkaan ole kestävää hupenevien mineraalivarantojen ja kaivosyhtiöiden ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Jos Suomi haluaa toimia vihreän siirtymän etulinjassa, kannattaisi sen panostaa puoliyleismineraaliakkuihin sekä harvinaisista mineraaleista vapaisiin akkuteknologioihin, kirjoittaa Janne Hirvasvuopio.
