Voisiko vihreät olla vahvasti ekologinen yleispuolue?

Vihreät näkevät itsensä yleispuolueena, jossa ekologinen kestävyys on kaiken a ja o. Valtavirtamediaan välittyy kuitenkin ainoastaan "yleispuolue"-diskurssi, eikä se, että vihreän politiikan takana olisi aina ekologinen perustelu, kirjoittavat Minna Kanerva ja Outi Leskinen.

15.6.2023 | Puheenvuoro

Kuva: Pexels

Helsingin Sanomien mukaan Vihreiden puoluekokouksessa vasta valittu puheenjohtaja Sofia Virta toivoo vihreistä vahvempaa yleispuoluetta. 

”Emme puhu [jatkossa] yhtään vähempää ilmastosta ja ympäristöstä, mutta niiden rinnalle tuodaan esiin vihreitä ratkaisuja [muissakin kysymyksissä]”, hän kommentoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Viime viikolla taas HS:n politiikan toimittaja Marko Junkkari kirjoitti kriittisen analyysin vihreiden nykytilasta otsikolla “Vihreiden virheet”.

Keskustelu vihreiden tulevaisuudesta on ollut kiivasta. Haluamme tuoda asiaan uuden näkemyksen, joka yhdistää uuden puheenjohtajan toiveen Junkkarin artikkelinsa loppuun kirjoittamaan, mielestämme oleelliseen asiaan:

“Vihreät on aikoinaan kertonut, että sen tarkoitus on saada ympäristökysymykset valtavirtaistumaan yhteiskunnassa niin, että erillistä ympäristöpuoluetta ei enää tarvittaisi. […] Kyseisen hetken ei pitäisi olla vielä käsillä, sillä ovathan ilmastonmuutos ja luontokato ihmiskunnan kannalta tällä hetkellä eksistentiaalisia kysymyksiä.”

Todellakin.

Yleispolitiikkatoimissa ei näy ekologiset perusteet

Tätä kirjoitusta tehdessämme Kanadassa metsiä ja maastoa oli jo palanut “kymmenen kertaa tavallista enemmän” – siis verrattuna aikaan ennen ilmastokriisiä. Noin puolet sadoista paloista on edelleen hallitsemattomia, ja kaukana paloalueilta New Yorkista levisi viime viikolla meemikuvia, joissa savusumuun peittynyttä kaupunkia verrattiin eri dystopiaelokuviin.

Virran lausunnon vihreiden uudesta linjasta voi tulkita monella tapaa.

Vihreät näkevät itsensä pitkälti yleispuolueena, koska ekologinen kestävyys koetaan monen vihreän mielestä puolueen läpileikkaavana viitekehyksenä. Valtavirtamediaan välittyy kuitenkin ainoastaan “yleispuolue”-diskurssi, eikä se, että vihreän politiikan takana olisi aina ekologinen perustelu.

Vihreät eivät julkisuudessa perustele yksittäisiä yleispolitiikkatoimia ekologisilla syillä, vaikka syytä olisi. Kun esimerkiksi puhutaan “vihreästä koulutuspolitiikasta”, herättää se mielikuvan koulutuspolitiikasta, jota Vihreät rp. ajaa. Ei niinkään koulutuspolitiikasta, joka valmistaa lapsia ja nuoria maailmaan, jossa sekä ilmasto- ja luontokriisien hillitseminen että niihin sopeutuminen ovat olennaisia osia. Tai kun puhutaan työllisyyspolitiikasta, vihreät eivä tuo esille fossiiliteollisuuden alasajon vaatiman uudelleenkoulutuksen tärkeyttä ja kiireellisyyttä.

Tänä keväänä vihreät kärsivät kaikkien aikojen vaalitappion, vaikka vihreää politiikkaa, vihreää osaamista sekä tiedemyönteistä maailmankuvaa tarvittaisiin kaikkein kipeimmin. Yleisellä asialla olevista yleispuolueista ei Suomessa ole pula, eikä ekologinen ajattelu todellakaan ole valtavirtaistunut yhteiskunnassa kaikkeen politiikkaan. Tämä on näkemymyksemme mukaan edelleen vihreiden ydintehtävä, ja sen korostamatta jättäminen voi mielestämme hyvinkin olla osasyy vaalitappioon.

Ydinviestin unohtaminen karkottaa kannattajia

Eräs juuri puolueesta eronnut henkilö totesikin, että hänestä vihreät on paljolti unohtaneet ydinasiansa, eli sen puolustamisen, että “ympäristöasiat ovat aina keskiössä, tinkimättömästi”. Tämän unohtaminen oli hänellä siis puolueesta eroamisen syy.

Emme usko että hän on ainoa, joka on nimenomaan tästä syystä vihreisiin pettynyt. 

Uskomme, että näitä ihmisiä on paljon, etenkin nuorten, mutta myös muiden keskuudessa. Uskomme, että jos vihreät palauttaisi ydinviestinsä kaikkeen kommunikointiin, kaikkeen politiikan tekemiseen ja päätöksiin, puolueen suosio voisi nousta todella huomattavasti. Vihollisia tulisi taatusti myös lisää, mutta ei vihreiden pidä yrittää mielistellä niitä, joilla on hyvin erilaiset arvot ja näkemykset.

Uskomme siis vahvasti, että vihreiden on aika tuoda perusasiat esille kaikessa ajamassaan politiikassa. Ehkä hieman yllättäen otamme vertailuun perussuomalaiset. Perussuomalaiset ei ole yleispuolue, mutta on silti kerännyt yli 20 prosentin kannatuksia. Mikseivät vihreät voisi pystyä samaan? 

Vaikka toivomme hartaasti vihreille hallituskauden jatkoa, ajattelemme, että oppositiostakin käsin puolue voi hyvin keskittyä ydinviestiinsä. Tarvitaan vain vahvoja mielipiteitä ja ihmisiä, jotka seisovat niiden takana ja tuovat ne särmikkäästi, mutta asiallisesti, esiin.

Yleisen käsityksen mukaan vihreät jakaa äänestäjiä ennen kaikkea siksi, että nimenomaan ilmasto- ja luontokriisi jakavat ihmisiä. Mutta kyseessä on enemmänkin harha. Ihmiset uskovat, etteivät monet pidä ilmasto- ja luontokriisien ratkaisua kiireellisenä, vaikka itse asiassa lähes kaikki pitävät – joskin Suomessa toimintaympäristö on vaikeampi kuin muissa pohjoismaissa. 2020-luvun edelläkävijyyttä olisi se, että vihreät uskaltaisivat tehdä vahvaa ekologista yleispolitiikkaa riippumatta siitä, mitä poliitikot olettavat kansan haluavan. 

Köyhää talouskeskustelua

Yksi Suomen ekologisen jälleenrakennuksen keskeisistä kysymyksistä liittyy talouteen, ja haluamme vielä analysoida vihreiden suhdetta talouskeskusteluun. Vihreitä on syytetty heikosta talouslinjasta. Se johtunee osittain siitä, että talouskysymykset ja -vastaukset jakaantuvat perinteisesti hyvin vahvasti vasemmisto–oikeisto-akselille, mutta vihreät yleensä katsovat olevansa tästä akselista riippumattomia.

Voisiko heikko talouslinja johtua myös siitä, että monet eivät yksinkertaisesti uskalla esittää talousasioissa vahvoja mielipiteitä, ehkä ajatellen, että talous olisi luvallinen keskustelunaihe vain tohtorinhatun taloustieteestä hankkineille? Taloustiede ei kuitenkaan ole luonnontiede, kuten vaikkapa fysiikka, vaan yhteiskuntatiede, jonka totuudet ja lainalaisuudet ovat paljon suhteellisempia. Talous koskettaa meitä kaikkia, ja siksi se myös kuuluu kaikille.

Jotkut puolueaktiivit myös kokevat nykyisen talouskeskustelun olevan jossain määrin köyhää ja vaihtoehdotonta. Vaikka puolueen periaateohjelmassa on paljon kauniita sanoja reilusta ja kestävästä taloudesta, siinä ei kuitenkaan kyseenalaisteta talouskasvua sinänsä tai BKT:n käyttöä hyvinvoinnin mittarina. Puolueohjelman voi katsoa olevan tältä osin ristiriitainen ja sitä on myös vaikea lähteä haastamaan, mikä voi olla kolmas syy vaitonaisuuteen.

Yhteiskuntajärjestelmämme on perustunut viime vuosikymmenet käsitykseen, jonka mukaan luonto ja luonnonvarat ovat loppumaton resurssi, sekä yhteiskuntasopimukseen, jonka mukaan varallisuuserot ja erot elintasossa ovat olleet ok, kunhan kaikki saavat koko ajan hieman lisää. Taloustiede ja etenkin ekologinen taloustiede on kuitenkin viime aikoina analysoinut näitä käsityksiä.

Etenkin irtikytkentää, eli talouskasvun irrottamista materiaalisten resurssien käytön kasvusta, on tutkittu, ja kokonaiskuva on selvä: Etenkin rikkaimpien maiden, kuten Suomen kohdalla kasvun rajat on ylitetty ajat sitten.

EU-parlamentissa järjestettiin toukokuussa Beyond Growth 2023 -konferenssi, jonka järjestäjistä yksi oli Ville Niinistö ja toinen suomalainen oli Sirpa Pietikäinen. Todellista edelläkävijyyttä ja uskoa tieteeseen vihreiltä edustaisikin talouslinjan kyseenalaistaminen ja suuntautuminen kasvun jälkeiseen aikaan oleellisena osana ekologisen yleispuolueen ajamaa politiikkaa.

Minna Kanerva ja Outi Leskinen
Kanerva on kestävyystieteen tutkija Bremenin yliopistossa (FT). Leskinen on radiologian erikoislääkäri Helsingissä.

15.6.2023 8:38

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti