Kun haistaa savua, kannattaa selvittää, mistä se johtuu. Kun talo palaa, ei enää auta aikailla. Maapallon ilmastokriisi on kuin valtaisa tulipalo, jonka sammuttamisella pitäisi olla kiire. Mitä kauemmin odotetaan, sitä enemmän pelastaminen maksaa.
Kun haistaa savua, kannattaa selvittää, mistä se johtuu. Kun talo palaa, ei enää auta aikailla. Maapallon ilmastokriisi on kuin valtaisa tulipalo, jonka sammuttamisella pitäisi olla kiire. Mitä kauemmin odotetaan, sitä enemmän pelastaminen maksaa.
Venäjän aloittama hybriditoiminta itärajalla ei tullut yllätyksenä – ja tuli kuitenkin. Suomessa ei ole käyty riittävästi julkista keskustelua siitä, miten tällaisiin tilanteisiin reagoidaan ja mitä rajalla värjötteleville tapahtuu. Itärajan ylitykset tuovat myös ikävän lisän keskusteluun siitä, halutaanko maahan ylipäätään ketään ulkomailta.
Interrail vietti 50-vuotisjuhlaa vuosi sitten ja isot alennukset houkuttelivat uusia matkustajia, myös senioreita, kiertämään junalla Eurooppaa. Suomessa junamatkustaminen on nousemassa parin hiljaisen vuoden jälkeen kohti koronaa edeltänyttä tasoa. Junalippujen hinnat ovat kuitenkin monelle liikaa.
Kuinka monta kriisiä mahtuu kansainvälisen huomion kohteeksi? Moni on huolissaan Ukrainasta, jonka sotakärsimykset jäävät nyt osin Gazan kriisin varjoon. Näiden lisäksi varjossa on paljon muutakin Afganistanista Sudaniin ja uiguureista kurdeihin. Usein vähemmälle huomiolle jää myös naisten ja lasten kohtalo, joka on kriiseissä erityisen julma.
Tänä ja ensi vuonna eläkkeet näyttävät indeksikorotuksen vuoksi nousevan enemmän kuin palkat keskimäärin. Monet hallituksen suunnittelemat leikkaukset puolestaan purevat nuoriin ja jopa nuoriin lapsiperheisiin. Samaan aikaan monia ikäihmisiä koskevia palveluja aiotaan heikentää. Eläkkeet eivät silti saa olla tabu tiukassa taloustilanteessa.
Suomen riistakeskuksen myöntämä 300 ilveksen tappolupa osoittaa, miten metsästyslupia voidaan perustella sanaleikeillä ja mutulla. Suojeltujen kissaeläinten ampuminen ei edistä metsästyksen hyväksyttävyyttä. Metsästysasioista päättäminen ei voi kuulua pelkästään metsästäjille itselleen.
Tuntuu suorastaan itsestäänselvältä, ettei Suomen valtio rahoita ystävyysseuraa nimeltä Suomi-Venäjä. Päätös lopettaa tuki osuu kuitenkin yhdistykseen, jonka Venäjä tuomitsee. Ystävyysseuran historialla ei pitäisi lyödä lyttyyn kaikkea tämänpäivän toimintaa, vaan tuki voitaisiin saattaa linjaan muiden ystävyysseurojen tuen kanssa.
Evankelis-luterilaisessa kirkossa ja kirkon ulkopuolella kiistellään siitä, mitä kirkon edustajat saavat sanoa. Kirkko on viime vuosina menettänyt jäseniään oikeastaan jokaisen ”mediakiistan” jälkeen ja tullut varovaiseksi. Kirkon arvopohjaan kuitenkin kuuluu yhtäläisen ihmisarvon korostaminen ja arkkipiispa Tapio Luoma on noussut puolustamaan tätä.
Olli Rehn on tehnyt erikoisen peliliikkeen, joka herättää ihmetystä. Miksi hän ensin keräytti kannattajakortteja ja sitten asettui myös keskustan ehdokkaaksi? Temppu harmittaa varmasti ainakin paria muuta ehdokasta ja työllistää turhaan korttien tarkastajia.
Ruokahävikki on viikon teema, mutta päästöjen kannalta ruokatuotannon suurin ongelma on edelleen liha. Yhtä lailla pitää myös yrittää vähentää kaikenlaista turhaa ostamista. Kierrätyspisteet täyttyvät tavarasta, jota tuntuu olevan kotitalouksilla aivan liikaa. Hukumme tavaraan ja jätteeseen ja ilmaston ja luontokadon kannalta tämä on kohtalokasta.
Suomessa on käyty ennenäkemätön keskustelu rasismista – vihdoinkin. Eilinen eduskuntakeskustelu osoitti kuitenkin selvästi, mitä tapahtuu, kun oikein hierotaan rasismia perussuomalaisten kasvoihin. Ei mitään. Huominen osoittanee, että hallitus jatkaa. Nyt fokus pitää suunnata siihen, miten hallitus lähtee toteuttamaan yhdenvertaisuusohjelmaa – ja ylipäätään hallitusohjelmaansa.
Turkisalalle on tapahtumassa sama mikä jo tapahtui turpeelle, hallitsematon alasajo. Hallituksen ministerit ovat puhuneet markkinavoimista, kun nyt pitäisi tehdä päätöksiä alan yrittäjien tukemisesta siirtymäkauden ajan. Keisarilla ei ole vaatteita – tai turkiksia – ja se pitäisi uskaltaa sanoa ääneen.
Suomessa pitäisi saada ihmisten osaaminen paremmin käyttöön ja luonnonvaroja pitäisi hyödyntää kestävämmällä tavalla. Työntekijöiltä vaadittava 100 prosentin tietotaito jättää liian monta syrjään. Työn tuottavuus on heikkoa. Vastaavasti luonnonvarapuolella raaka-aineita käytetään henkeä kohden todella paljon.
Hallitusohjelman euromääräinen sisältö alkaa paljastua lähiviikkoina, kun valtiovarainministeriössä laaditaan talousarviota ensi vuodelle. Budjettiriihi on kolmen viikon kuluttua, ja sitä ennen hallituksen olisi syytä käydä talouden pikakurssi. Suomen talous ei nimittäin ole katastrofaalisessa tilassa ja väärä tilannekuva on huono lähtökohta budjetin teolle.
Sylvia ei saanut isoja tuhoja aikaan, mutta hallitusmyrskyn jäljiltä avautuvat surkeat näkymät. Hallituksen kompurointi on jatkunut viikosta toiseen, eikä loppua ole näkyvissä. Pääministeripuolueessa ei juhlita ja rkp on selkeästi jakautunut, eikä hallituksen varsinainen työ ole vielä edes alkanut.
Uuden hallituksen ohjelma näyttää antavan uudenlaiset raamit oikeanlaiselle suomalaiselle. Jos et ole ”meitä”, sinut voidaan häätää maasta kolmen kuukauden työttömyyden perusteella. Jos et nauti työehtosopimuksen suojaa, saat sairastaa ensimmäisen päivän omaan piikkiin. Viime kädessä jopa aivan minimi toimeentulotuki voidaan katkaista.
Junnaavat hallitusneuvottelut näyttävät olevan lähellä maalia. Neuvotteluista tihkuneet tiedot kertovat, että kokoomus haluaa runnoa työmarkkinauudistuksia nopeasti läpi ja antaa heti alkuun vakuuttavan kuvan leikkauksista. Mistä miljardeja lopulta kertyy, jää erilaisten tulkintojen varaan.
Pekka Haavisto on odotetusti ilmoittautunut presidenttikisaan. Haavistolle on ulkoministerinä kertynyt lisää tuoretta ja laajaa kokemusta ja verkostoja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta eli presidentin tehtävien kovasta ytimestä. Haavisto on pysynyt sitkeästi ja selvästi kannatusmittausten kärjessä.
Vihreiden jäsenäänestys on alkanut ja kisa kahden puheenjohtajaehdokkaan välillä tiivistyy. Tulevalle puheenjohtajalle on jo ladattu tuhat ja yksi tehtävää ja odotukset ovat korkealla. Nyt on hyvä laittaa jäitä kesähattuun, sillä vihreät ei nouse yhden ihmisen voimin vaan koko yhteisön ja yhteishengen avulla.
Helsinki Pride -yhteisö on linjannut, että poliittisten puolueiden äänestyskäytös translain käsittelyssä rajaa kokoomuksen ja keskustan pois Pride-tapahtumasta niin, että ne eivät saa näkyvyyttä puolueina. Ratkaisu on sekä ymmärrettävä että valitettava. Ilman kokoomuksen enemmistön tukea ei translakia olisi lainkaan saatu aikaan.
Hallitusneuvotteluissa on tähän mennessä poimittu alhaalla olevat hedelmät eli edistytty suhteellisen sopuisasti neljää puoluetta yhdistävissä asioissa. Neuvotteluissa ollaan puolivälissä ja nyt on pakko käydä kovien pähkinöiden kimppuun. Ensi viikolla alkaa muun muassa maahanmuuttopolitiikan käsittely.
Hallitusneuvottelujen alku hukkui Zelenskyin vierailun sekaan, mutta ei hätää, Säätytalon palaveeraus jatkunee toukokuun loppuun saakka. Ihan ensimmäiseksi on ihmetelty ilmasto- ja ympäristöasioiden käsittelyä. Asiantuntijaksi valikoitui WMO:n Petteri Taalas ja kristillisdemokraattien edustaja työryhmässä on Eija-Riitta Korhola.
Puolueiden väliset erot ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että sen luulisi nostavan kynnystä hakeutua oppositioon vaalitappiosta huolimatta. Yleinen ajatus siitä, että vaalivoittajien kuuluu mennä hallitukseen ja tappiosta pitäisi seurata oppositio, on ongelmallinen.
Talouspoliittisen keskustelun on aika hiukan maltillistua vaalikampanjoinnin muututtua hallitustunnusteluiksi. Merkkejä siitä on jo näkyvissä. Valtiovarainministeriö pääsi luomaan agendaa vaalikeskusteluun. Nyt on puolueiden aika miettiä taloutta osana politiikan koko kenttää.
Vihreät kipuilee huonon vaalituloksen kanssa. Puolueen sisällä on käynnissä samanlainen itsetutkiskelu kuin kaksi vuotta sitten kuntavaalitappion jälkeen. Puolueessa odotetaan nyt puheenjohtaja Maria Ohisalon ilmoitusta jatkoaikeista.
Vaalikeskustelussa on ollut esillä isoja ja pieniä asioita, faktaa, mielipiteitä ja asenteita. Pääministerikeskustelu kumman kaa -tyyliin on pomppinut joka suuntaan. On vaikea keksiä mitään erityistä uutta ulottuvuutta, joka pompahtaisi vielä esiin ennen sunnuntaita ja vaikuttaisi merkittävästi vaalitulokseen
Ennakkoäänestys on alkanut ja kokoomuksen etumatka on sulanut kevään edetessä olemattomiin. Kolmella puolueella on tasaväkinen mahdollisuus vaalivoittoon. Moni äänestäjä pohtii äänen antamista taktisesti, jotta hallituksen muodostaja olisi joku muu kuin x, y tai z.
Ruuan hinta on lähtenyt taas uuteen nousuun. Pienituloisten ja perheellisten menoista ruoka vie ison osan, ja inflaatio on jo muuttanut ostotottumuksia. Toimeentulo on koetuksella, kun myös asumiskustannukset ovat kallistuneet, eikä suomalaisia pitäisi nyt kurittaa esimerkiksi indeksileikkauksilla.
Suomessa on saatu useita naisia koskevia uudistuksia vuodessa aikaan ja ne koskettavat toki myös muitakin. Kansalaisliikkeet ovat olleet aloitteellisia ja eduskunnasta on puskettu läpi muun muassa perhevapaita, raiskausta, aborttia ja transsukupuolisia koskevia lakeja. Globaalisti naisten oikeudet ovat kuitenkin pikemminkin heikentyneet.
Suomen lakiasäätävän elimen, eduskunnan, vaihtoviikot ovat meneillään. Puolueet ovat asettaneet ehdokkaansa, kampanjointi on käynnissä ja ehdokkaiden tekemisiä ja sanomisia seurataan tiiviisti. Asiallinen kritiikki kuuluu kuvioon, henkilöön menevä iva, vihapuhe ja väkivallalla uhkailu ei.
Yhtä lukuunottamatta Suomen eduskuntapuolueet puhuvat työperäisen maahanmuuton puolesta. Samaan aikaan maassa jo olevia ulkomaalaisia halutaan lähettää maasta pois riippumatta siitä, onko heillä kielitaitoa, koulutusta, työpaikka tai perhettä Suomessa. Ulkomaalaislain uudistuksen valmistelu on jo aloitettu ja myös Maahanmuuttoviraston toiminta pitää myllätä kokonaan uusiksi.
Tarve tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi on universaali. On hyvä, että nykymaailmassa pojat ja miehet uskaltavat avautua tuntemuksistaan ja aivan yhtä hyvä, että tytöt ja naiset ja ylipäätään kaikki tekevät sitä myös. Valitettavasti puhumme usein toistemme ohi.
Sosiaali- ja terveysalan henkilökuntapula, oppimistulosten lasku ja maahanmuuttajien kotoutumisongelmat ovat olleet esillä jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Monissa isoissa kysymyksissä ratkaisuja on vetkuteltu luvattoman kauan ja nyt asioiden korjaaminen on entistä vaikeampaa ja myös kalliimpaa.
Junalla matkustamista voi edistää rakentamalla lisäraiteita, parantamalla junien nettiyhteyksiä ja lisäämällä lähijunaliikennettä. Isot ratahankkeet toisivat merkittäviä kielteisiä ilmastovaikutuksia ja olisivat kalliita hyötyihin verrattuna.
Pandemia avasi EU:ssa Pandoran lippaan, kun tiukkoja valtiontukisäädöksiä löysennettiin. Etenkin Saksa ja Ranska ovat avanneet rahahanat täysille ja ohjanneet satoja miljardeja euroja omille yrityksilleen. Euroopan komissio ehdottaa yhteistä tukirahaa sisämarkkinoiden pelastamiseksi.
Petteri Orpon kädenojennus perussuomalaisten suuntaan laittoi vauhtia hallitusspekulaatioihin. Hallitus-tinderissä svaipataan nyt kiihkeästi oikealle ja vasemmalle. Tunteen väristyksiä tuovat myös kannatuskyselyt, joissa perussuomalaiset hivuttautuu kohti ykkössijaa.
Suomi on EU:ssa ja on hakeutunut Naton jäseneksi, koska maailma on kylmä paikka yhteisöjen ulkopuolella elävälle. Toimiva ja turvallinen yhteisö on myös tärkeä tuki yksilötasolla elämän eri tilanteissa perheessä, koulussa, työelämässä ja vanhuusvuosina. Yhteisöllisyys sopisi vuoden 2023 teemaksi.
YK:n ja EU:n kokouksissa on tehty merkittäviä linjauksia ilmasto- ja luontokatokysymyksissä. Kuluttajille, yrityksille ja sijoittajille on tärkeää, että sääntely on selkeää ja siirtymäkauden tuet takaavat, että kaikki pääsevät mukaan kehitykseen. Reiluutta tarvitaan myös Suomen sekaviin sähkötukiin.
Kaupalliset mediayhtiöt haluavat mahdollisimman pienen Ylen ja yhtiö on joutunut myös oppositiopoliitikkojen silmätikuksi. Kaupallisen median talous ei kuitenkaan kohene Yleä kurittamalla, eikä nyt ole oikea aika supistaa merkittävästi maan luotetuimman median budjettia. Ylen pitää kuitenkin perustella kulujaan ja hyväksyä tiukan euron politiikka.
Pandemian hellitettyä kulttuurielämä on taas vilkastunut ja osoittanut tärkeän paikkansa yhteiskunnassa. Teattereissa nähdään esityksiä, jotka saavat uuden ja syvemmän merkityksen sota-ajan Euroopassa ja tänään itsenäisyyspäivänä.