Pekka Haavisto on odotetusti ilmoittautunut presidenttikisaan. Haavistolle on ulkoministerinä kertynyt lisää tuoretta ja laajaa kokemusta ja verkostoja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta eli presidentin tehtävien kovasta ytimestä. Haavisto on pysynyt sitkeästi ja selvästi kannatusmittausten kärjessä.
Vihreiden jäsenäänestys on alkanut ja kisa kahden puheenjohtajaehdokkaan välillä tiivistyy. Tulevalle puheenjohtajalle on jo ladattu tuhat ja yksi tehtävää ja odotukset ovat korkealla. Nyt on hyvä laittaa jäitä kesähattuun, sillä vihreät ei nouse yhden ihmisen voimin vaan koko yhteisön ja yhteishengen avulla.
Helsinki Pride -yhteisö on linjannut, että poliittisten puolueiden äänestyskäytös translain käsittelyssä rajaa kokoomuksen ja keskustan pois Pride-tapahtumasta niin, että ne eivät saa näkyvyyttä puolueina. Ratkaisu on sekä ymmärrettävä että valitettava. Ilman kokoomuksen enemmistön tukea ei translakia olisi lainkaan saatu aikaan.
Hallitusneuvotteluissa on tähän mennessä poimittu alhaalla olevat hedelmät eli edistytty suhteellisen sopuisasti neljää puoluetta yhdistävissä asioissa. Neuvotteluissa ollaan puolivälissä ja nyt on pakko käydä kovien pähkinöiden kimppuun. Ensi viikolla alkaa muun muassa maahanmuuttopolitiikan käsittely.
Hallitusneuvottelujen alku hukkui Zelenskyin vierailun sekaan, mutta ei hätää, Säätytalon palaveeraus jatkunee toukokuun loppuun saakka. Ihan ensimmäiseksi on ihmetelty ilmasto- ja ympäristöasioiden käsittelyä. Asiantuntijaksi valikoitui WMO:n Petteri Taalas ja kristillisdemokraattien edustaja työryhmässä on Eija-Riitta Korhola.
Puolueiden väliset erot ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että sen luulisi nostavan kynnystä hakeutua oppositioon vaalitappiosta huolimatta. Yleinen ajatus siitä, että vaalivoittajien kuuluu mennä hallitukseen ja tappiosta pitäisi seurata oppositio, on ongelmallinen.
Talouspoliittisen keskustelun on aika hiukan maltillistua vaalikampanjoinnin muututtua hallitustunnusteluiksi. Merkkejä siitä on jo näkyvissä. Valtiovarainministeriö pääsi luomaan agendaa vaalikeskusteluun. Nyt on puolueiden aika miettiä taloutta osana politiikan koko kenttää.
Vihreät kipuilee huonon vaalituloksen kanssa. Puolueen sisällä on käynnissä samanlainen itsetutkiskelu kuin kaksi vuotta sitten kuntavaalitappion jälkeen. Puolueessa odotetaan nyt puheenjohtaja Maria Ohisalon ilmoitusta jatkoaikeista.
Vaalikeskustelussa on ollut esillä isoja ja pieniä asioita, faktaa, mielipiteitä ja asenteita. Pääministerikeskustelu kumman kaa -tyyliin on pomppinut joka suuntaan. On vaikea keksiä mitään erityistä uutta ulottuvuutta, joka pompahtaisi vielä esiin ennen sunnuntaita ja vaikuttaisi merkittävästi vaalitulokseen
Ennakkoäänestys on alkanut ja kokoomuksen etumatka on sulanut kevään edetessä olemattomiin. Kolmella puolueella on tasaväkinen mahdollisuus vaalivoittoon. Moni äänestäjä pohtii äänen antamista taktisesti, jotta hallituksen muodostaja olisi joku muu kuin x, y tai z.
Ruuan hinta on lähtenyt taas uuteen nousuun. Pienituloisten ja perheellisten menoista ruoka vie ison osan, ja inflaatio on jo muuttanut ostotottumuksia. Toimeentulo on koetuksella, kun myös asumiskustannukset ovat kallistuneet, eikä suomalaisia pitäisi nyt kurittaa esimerkiksi indeksileikkauksilla.
Suomessa on saatu useita naisia koskevia uudistuksia vuodessa aikaan ja ne koskettavat toki myös muitakin. Kansalaisliikkeet ovat olleet aloitteellisia ja eduskunnasta on puskettu läpi muun muassa perhevapaita, raiskausta, aborttia ja transsukupuolisia koskevia lakeja. Globaalisti naisten oikeudet ovat kuitenkin pikemminkin heikentyneet.
Suomen lakiasäätävän elimen, eduskunnan, vaihtoviikot ovat meneillään. Puolueet ovat asettaneet ehdokkaansa, kampanjointi on käynnissä ja ehdokkaiden tekemisiä ja sanomisia seurataan tiiviisti. Asiallinen kritiikki kuuluu kuvioon, henkilöön menevä iva, vihapuhe ja väkivallalla uhkailu ei.
Yhtä lukuunottamatta Suomen eduskuntapuolueet puhuvat työperäisen maahanmuuton puolesta. Samaan aikaan maassa jo olevia ulkomaalaisia halutaan lähettää maasta pois riippumatta siitä, onko heillä kielitaitoa, koulutusta, työpaikka tai perhettä Suomessa. Ulkomaalaislain uudistuksen valmistelu on jo aloitettu ja myös Maahanmuuttoviraston toiminta pitää myllätä kokonaan uusiksi.
Tarve tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja ymmärretyksi on universaali. On hyvä, että nykymaailmassa pojat ja miehet uskaltavat avautua tuntemuksistaan ja aivan yhtä hyvä, että tytöt ja naiset ja ylipäätään kaikki tekevät sitä myös. Valitettavasti puhumme usein toistemme ohi.
Sosiaali- ja terveysalan henkilökuntapula, oppimistulosten lasku ja maahanmuuttajien kotoutumisongelmat ovat olleet esillä jo vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Monissa isoissa kysymyksissä ratkaisuja on vetkuteltu luvattoman kauan ja nyt asioiden korjaaminen on entistä vaikeampaa ja myös kalliimpaa.
Junalla matkustamista voi edistää rakentamalla lisäraiteita, parantamalla junien nettiyhteyksiä ja lisäämällä lähijunaliikennettä. Isot ratahankkeet toisivat merkittäviä kielteisiä ilmastovaikutuksia ja olisivat kalliita hyötyihin verrattuna.
Pandemia avasi EU:ssa Pandoran lippaan, kun tiukkoja valtiontukisäädöksiä löysennettiin. Etenkin Saksa ja Ranska ovat avanneet rahahanat täysille ja ohjanneet satoja miljardeja euroja omille yrityksilleen. Euroopan komissio ehdottaa yhteistä tukirahaa sisämarkkinoiden pelastamiseksi.
Petteri Orpon kädenojennus perussuomalaisten suuntaan laittoi vauhtia hallitusspekulaatioihin. Hallitus-tinderissä svaipataan nyt kiihkeästi oikealle ja vasemmalle. Tunteen väristyksiä tuovat myös kannatuskyselyt, joissa perussuomalaiset hivuttautuu kohti ykkössijaa.
Suomi on EU:ssa ja on hakeutunut Naton jäseneksi, koska maailma on kylmä paikka yhteisöjen ulkopuolella elävälle. Toimiva ja turvallinen yhteisö on myös tärkeä tuki yksilötasolla elämän eri tilanteissa perheessä, koulussa, työelämässä ja vanhuusvuosina. Yhteisöllisyys sopisi vuoden 2023 teemaksi.
YK:n ja EU:n kokouksissa on tehty merkittäviä linjauksia ilmasto- ja luontokatokysymyksissä. Kuluttajille, yrityksille ja sijoittajille on tärkeää, että sääntely on selkeää ja siirtymäkauden tuet takaavat, että kaikki pääsevät mukaan kehitykseen. Reiluutta tarvitaan myös Suomen sekaviin sähkötukiin.
Kaupalliset mediayhtiöt haluavat mahdollisimman pienen Ylen ja yhtiö on joutunut myös oppositiopoliitikkojen silmätikuksi. Kaupallisen median talous ei kuitenkaan kohene Yleä kurittamalla, eikä nyt ole oikea aika supistaa merkittävästi maan luotetuimman median budjettia. Ylen pitää kuitenkin perustella kulujaan ja hyväksyä tiukan euron politiikka.
Pandemian hellitettyä kulttuurielämä on taas vilkastunut ja osoittanut tärkeän paikkansa yhteiskunnassa. Teattereissa nähdään esityksiä, jotka saavat uuden ja syvemmän merkityksen sota-ajan Euroopassa ja tänään itsenäisyyspäivänä.
Luottamus, luottamus ja luottamus. Hallituksen kolme peruspilaria eivät nyt kanna ja viiden puoluepomon palaveri tuskin oikeasti enää luottamusta palauttaa. Nyt pitää keksiä, miten keskustan irtiottoihin saataisiin edes jonkinlaista kontrollia hallituskauden viime kuukausiksi.
Savumerkeistä ja nuotiopuheista on tultu digimaailman monihaaraiseen kontaktiverkostoon, jossa uusia viestintäkuplia syntyy tuhka tiheään. Erilaisten some-kanavien ja viestintäappien kirjo takaa sen, että ihmiset kohtaavat aina uudella foorumilla. Muutoksen nopeus on myös esteettömyyskysymys.
Puolan rajan ylittäneet ohjukset osoittivat, miten yliviritetty kansainvälinen tunnelma on ja miten helposti harkintakyky pettää sosiaalisessa mediassa. YouTuben etusivu täyttyi uutisista Naton hätäistunnosta ja Suomessakin jotkut poliitikot innostuivat viestimään 5. artiklasta. Kun Euroopassa on sota, päättäjiltä vaaditaan tavallista enemmän hermojen hallintaa.
Valtaosa suomalaisista käyttää päihteitä ja osalla käyttö vie terveyden, ihmissuhteet, kaikenlaisen toimintakyvyn ja lopulta myös hengen. Suomessa hyväksytään tiettyjen päihteiden käyttö, kun taas toiset päihteet ovat totaalikiellossa niin, että käyttökin on rangaistavaa. Kaikenlaisten päihteiden aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi on nyt otettava uudet keinot käyttöön.
Tanskan tämänviikkoiset Folketinget-vaalit päätyivät vasemmistoblokin hiuksenhienoon voittoon. Tanskan useista ympäristöä painottavista puolueista kaksi menestyi hyvin, ja SF on jo maan neljänneksi suurin puolue. Menestys on merkillepantavaa, sillä etenkin Kööpenhaminassa useimmat puolueet ja myös suurin eli sosiaalidemokraatit tekivät kampanjaa vihreällä tulevaisuudella.
Yrityselämän isoilla toimijoilla on katse tiukasti vihreässä siirtymässä. Todellisuus eli jylläävä ilmastonmuutos, EU:n tuet ja kuluttajien kysyntä ohjaavat vähähiiliseen tulevaisuuteen, jota Venäjän aloittama sota vain vauhdittaa. Kaikilla elämän alueilla, myös maa- ja metsätaloudessa on syytä katsoa eteenpäin eikä jäädä junnaamaan vanhojen mallien mukaan.
Ruotsin uusi hallitus viitoitti ohjelmassaan tietä kohti kuria ja järjestystä. Oikeistopuolueet koventavat rangaistuksia, vaikeuttavat maahanmuuttoa, lisäävät poliisien valtuuksia ja muun muassa lopettavat feministisen ulkopolitiikan. Ympäristö- ja EU-visiot loistavat poissaolollaan.
Metsien käytöstä on Suomessa kiistelty jo vuosikymmeniä. Vaikka metsänhoidossa ei enää pakoteta avohakkuisiin ja metsän arvo hiilinieluna tunnustetaan, jatkuu metsäluonnon tuhoutuminen. Puuta uppoaa sellukattiloihin ja päätyy jopa energianlähteeksi ihan liikaa.
Tänä vuonna on seksuaalisuutta ja sukupuolta koskevia oikeuksia saatu vihdoin eteenpäin kansalaisaloitteiden siivittäminä. Raiskaus määritellään tiukemmin, abortin saamista helpotetaan ja translain muutokset parantavat transihmisten oikeuksia. Osalle politiikan päättäjistä nämä uudistukset ovat liikaa.
Kulunut vuosi on tuonut idästä yllätyksen toisensa jälkeen. Kaasuputkien räjäytykset ovat jälleen uusi elementti, joka hämmentää. Vaikka Venäjän osallisuutta ei ole ainakaan vielä aukottomasti osoitettu, pitää lännen jatkaa yhä tiiviimpää varautumista kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomana pidettyihin vaihtoehtoihin.
Tällä viikolla kävi jälleen selväksi, mitä mieltä hallituskumppanit SDP, keskusta ja RKP ovat eläinten oikeuksista. Neljä luonnonvaraisia eläimiä koskevaa kansalaisaloitetta sai maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä kylmää kyytiä. Vihreät hävisivät äänestyksessä, ja vain vasemmistoliitolta tuli osin sivustatukea.
Viime sunnuntain vaalit Ruotsissa nostivat ruotsidemokraattien suosion. Nostamalla jengiväkivallan ja rikollisuuden ykkösteemaksi, puolue onnistui houkuttelemaan äänestäjiä oman tiukan rangaistus- ja maahanmuuttopolitiikan taakse. Suuri häviäjä taas on Ruotsissa asuva ulkomaalaistaustainen väestö. Kouluja käyvät, kieltä osaavat, työssä käyvät ja veroja maksavat jäävät keskustelussa jengien ja ongelmalähiöiden varjoon.
Keskustelu hoitajamitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa käy kuumana. Ensi keväänä hoitajia pitäisi olla tuhansia lisää, ellei aiemmin sovittua aikataulua muuteta. Moni eläkeikää lähestyvä pohtii aiheellisesti, miten oma hoito sitten joskus järjestyy, kun se jo nyt on kriisin partaalla.
Vaikka tämän hallituksen toimikautta ei ole paljoa jäljellä, pitäisi jäljellä olevan aika käyttää mahdollisimman ilmastoviisaasti. Yhdessä aiemmin sovittuja tavoitteita ei pidä lyhytaikaisesti pistää hyllylle, sillä se antaisi väärän signaalin edelläkävijöille, yrityksille, kunnille ja kansalaisille.
Pyöräily pitää kuntoa yllä ja päästöttömänä liikennemuotona torjuu osaltaan ilmastonmuutosta. Pyöräilijä on kuitenkin liikenneonnettomuuksissa se osapuoli, jolle käy huonoimmin. Pyöräilyväyliä on edelleen olemattoman vähän, ne ovat huonosti suunniteltuja tai jopa väärin merkittyjä. Tiellä liikkuvat tuntevat myös huonosti liikennesääntöjä.
Energiaköyhyyden helpottaminen on hallinnollisesti monimutkaisempaa kuin vaikkapa arvonlisäveron lasku. Se kuitenkin kohdistaisi tuet niitä eniten tarvitseville. Ensi vuoden budjetti on jo tuhdisti alijäämäinen.
Erilaisten organisaatioiden ja yhteisöjen sisällä on tilaa seksuaaliselle häirinnälle, jos niissä on voimakas puuttumattomuuden kulttuuri. Häirintäyhdyshenkilöt ja yhdenvertaisuuden periaatteet eivät auta, jos hierarkian ylimmällä tasolla ei asiasta oikeasti välitetä.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon