Maailmassa, jossa informaatiota tuotetaan ja jaetaan ennennäkemättömällä nopeudella ja sosiaalisen median myötä jokainen on tavallaan oma mediansa, tarkistettuihin faktoihin nojaavan journalismin merkitys on yhtä tärkeämpi. Digitaalisen aikakauden myötä väitteet ja tarinat leviävät nopeasti ympäri maailmaa, ja samalla väärän tiedon levittämisen riski on suurempi kuin koskaan. Jos tieto ei perustu tarkistettuihin faktoihin, on kyse jostakin muusta kuin journalismista.
Väärä tieto leviää verkon informaatiotulvassa tehokkaammin kuin faktoihin perustuva tieto, ja se on luonut otollisen maaperän disinformaation ja vaikkapa vieraan vallan pahantahtoisen informaatiovaikuttamisen kukoistukselle. Ilman journalistista vastuuta toimivat sosiaalisen median alustat toimivat kaikukammioina, joissa vahvistusharha ja ryhmäajattelu hämärtävät käsitystä todellisuudesta. Tässä kontekstissa journalistista mediaa ohjaa edelleen aito pyrkimys totuuden selvittämiseen. Suomalaisten luottamus tarkistettuun tietoon nojaavaan uutismediaan on maailman vahvin, ja se on osa yhteiskuntamme resilienssiä.
Nopeasti roihahtanut koronapandemia asetti toimittajille erittäin kovan haasteen. Aivan kuten kansalaisten, myös toimittajien oli pyrittävä totuuden selvittämiseen vastuullisesti ja erittäin haastavassa tilanteessa.
Kun Verdeä perustettiin, yksi meitä motivoinut voima oli juuri faktapohjaisuus. Halusimme tehdä journalismia, jossa vältetään klikkiotsikoita, tehdään asiaankuuluvaa faktantarkistusta ja luotetaan tieteeseen ja tutkimukseen. Nämä periaatteet ovat edelleen Verden ydin.
Tammikuussa lehti oli uudessa tilanteessa. Lehden aiemman henkilöstön mahdollistanut rahoitus oli loppunut, ja se haki uutta tapaa tuottaa vapaaehtoispohjalta laadukasta sisältöä. Tässä tilanteessa lehden tiukan seulan läpäisi vaalikiireissä ulkopuolisen avustajan kirjoittama kolumni, joka valitettavasti sisälsi väitteitä, jotka eivät kestäneet tarkempaa tieteellistä tarkastelua. Keskustelimme asiasta Julkisen sanan neuvoston neuvonnan kanssa, ja päädyimme erittäin poikkeukselliseen ratkaisuun. Kolumni on nyt päätoimittajan päätöksellä kokonaan poistettu Verden linjan vastaisena. Yksi painavimmista perusteista päätökselle oli, että juttua jaettiin verkossa tiedevastaisissa yhteisöissä.
Artikkelin kirjoittajalle tarjottiin mahdollisuus tehdä uusi versio kolumnista, jossa selkeästi erotellaan hänen omat henkilökohtaiset mielipiteensä ja faktat sekä korjataan faktavirheet. Päätimme kuitenkin lopulta yhteisymmärryksessä pitää kolumnin pois verkosta. Kirjoitus on edelleen luettavissa Wayback Machinessa.
Journalismi pyrkii totuuteen. Tämä on tärkeää muistaa aikana, jolloin median rooli yhteiskunnassa kyseenalaistetaan yhä useammin.
Helsingissä 9.3.2024
Höpö höpö. “Parhain tietosi” näyttää vaativan reippaasti päivittämistä, kyllä maskeista on hyötyä. Tarkalleen ottaen jos puhumme maskeista koronaa vastaan, tarkoitamme hengityssuojainmaskeja (FFP2/FFP3, N95). KIrurginmaskit toimivat roiskeita vastaan mutta eivät kunnolla aerosoleja vastaan, ja koronahan on ilmalevitteinen.[1]
Esimerkiksi Suomessa tutkittiin koronan delta-variantin aikaisia sairaalaepidemioita, ja silloin kirurginmaskien korvaaminen FFP2:lla vähensi reippaasti koronatartuntojen määrää. Tätä suositeltiin lisättäväksi kansallisiin koronapotilaiden hoito-ohjeisiin. [2]
Samoin on huomattu toisessa suomalaistutkimuksessa: “Työperäisiä koronatartuntoja ei tullut, kun koronapotilaita hoitavilla terveydenhuollon työntekijöillä oli käytössään FFP2/FFP3-hengityksensuojaimet tai paremmat. Kirurgisten maskien kanssa tartuntoja tuli jonkin verran.”[3]
Maskivastaiset vetoavat myös surullisenkuuluisaan Cochrane-katsaukseen, jonka mukaan maskit eivät mukamas toimi. Cochranen päätoimittaja joutui julkaisemaan oikaisun, kun katsausta oli tulkittu väärin:
“Olisi täsmällistä sanoa, että katsauksessa tutkittiin, auttavatko maskin käyttöä edistävät toimet hidastamaan hengitystievirusten leviämistä, ja että tulokset eivät olleet yksiselitteisiä. Ensisijaisen näytön rajallisuuden vuoksi katsauksessa ei pystytä käsittelemään kysymystä siitä, vähentääkö maskin käyttö itsessään ihmisten riskiä sairastua hengitystieviruksiin tai levittää niitä.” [4]
Sitten aletaan kaakattamaan “missä on satunnaisettu vertailukoe maskeista???”. Scientific Americanissa oli hyvä kirjoitus maskeista ja satunnaistettujen vertailukokeiden ongelmista.
“Monilla tieteenaloilla satunnaistetut tutkimusmenetelmät ovat pohjimmiltaan sopimattomia – sama kuin käyttäisi skalpelliä nurmikon leikkaamiseen. Jos jokin asia voidaan mitata suoraan tai mallintaa tarkasti ja täsmällisesti, ei tarvita monimutkaisia, tehottomia ja osallistujia vaarantavia kokeita. Insinööritieteet, ehkä ehkä kaikkein “reaalimaailmallisin” tieteenala, ei tee satunnaistettuja kokeita. Sen tarvitsema tieto tunnetaan hyvin. Kaikki moottoriteistä ilmanvaihtojärjestelmiin – kaikki, mikä liikuttaa meitä, puhdistaa ilmaamme ja ilmastoamme. vettä ja asettaa satelliitteja kiertoradalle – onnistuu ilman niitä. Tämä koskee myös monia lääkinnällisiä laitteita. “[5]
Se maskeista. Järjen Ääneen en luottaisi minkäänlaisena lähteenä, koska se edustaa surullisenkuuluisan Great Barringtonin julistuksen tiedevastaista ja järjetöntä retoriikkaa. Koronan torjuntatoimet nähdään pahempana kuin korona, ihmisten halu suojella itseään patologisoidaan “peloksi”, koronan tulisi mukamas levitä vapaasti jotta “laumasuoja” mukamas tulisi ja kaikki riskiryhmät tulisi eristää määrittelemättömäksi ajaksi. Rokotteiden haittoja suurennellaan merkittävästi, ja suurten koronakuolemien vihjaillaan johtuvan rokotuksista. Samanlaista soopaa levittävät amerikkalaiset libertaarit ajatuspajat ja republikaanit, jotka haluavat heikentää kansanterveyttä merkittävästi.
[1] https://www.bbc.com/news/health-57636360
[2] https://www.eurosurveillance.org/content/10.2807/1560-7917.ES.2021.26.30.2100636
[3] https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/uutiset/tuore-suomalaistutkimus-ffp-maski-suojaa-koronalta-terveydenhuollossa/?public=1caddc5a00d9df8176df646517b3b546
[4] https://www.cochrane.org/news/statement-physical-interventions-interrupt-or-reduce-spread-respiratory-viruses-review
[5] https://www.scientificamerican.com/article/masks-work-distorting-science-to-dispute-the-evidence-doesnt/
Koronakuolemia on kaikissa ikäryhmissä. Ne painottuvat vanhimpiin ikäluokkiin, mutta niin painottuvat myös muut yleisimmät kuolinsyyt kuten sydän- ja verisuonitaudit ja syövät. Matti Jantusen käyttämissä tilastoissa näkyy selvästi myös keski-ikäisten kuolleisuuden nousu pandemia-ajalla (1).
Koronakuolemien tilastointia muutettiin joulukuussa 2022 siten, että ne lasketaan kuolintodistuksista. Todistusten mukaisia (ensi- tai toissijainen kuolinsyy) kuolemia on ollut lähes yhtä paljon, 11288, kuin ajallisesti liittyviä 11938 (2). Todelliset luvut voivat olla vielä korkeampia, koska testausta on vähennetty rajusti. Sekin on otettava huomioon että korona lisää kuoleman riskiä myös akuutin taudin jälkeen (3).
Marraskuussa 2023 rekisteröitiin koko pandemia-ajan suurin koronakuolemien kuukausimäärä (2) ja suuri osa siitä olisi ollut ehkäistävissä. Ei pidä liikaa keskittyä pelkästään kuolemiin, koska taudista voi saada myös pitkäaikaisen sairauden ja se koskee myös nuoria ja terveitä. Kuolleisuus kertoo kuitenkin taudin vakavuudesta.
Väitteet rokotuksista ylikuolleisuuden aiheuttajana ovat huuhaata. Esimerkiksi THL:n tutkimuksessa rokotettujen kuolleisuus oli pienempää. (4) Myös Uuden-Seelannin data osoittaa tämän, koska 90 prosenttia rokotettiin siellä vuonna 2021 (5) ja ylikuolleisuutta alkoi olla vasta sitten kun korona tuli maahan 2022. (6, 7)
1) https://worldaccordingtomatti.blog/2023/10/06/pandemia-ajan-ylikuolleisuus-suomessa-ikaluokittain/
2) https://www.koronatilastot.fi/fi/sairaala/
3) https://www.nature.com/articles/s41591-022-01840-0
4) https://thl.fi/-/thl-n-turvallisuusseuranta-kuolleisuus-on-ensimmaisen-koronarokotuksen-jalkeen-matalampaa-rokotuksen-saaneilla-kuin-rokottamattomilla
5) https://apnews.com/article/fact-check-covid-vaccines-new-zealand-949096630073
6) https://www.tewhatuora.govt.nz/our-health-system/data-and-statistics/covid-19-data/covid-19-current-cases/
7) https://ourworldindata.org/excess-mortality-covid