Demokratia syntyy talkoilla eikä talkooväen tölviminen edistä asiaa

Suomen lakiasäätävän elimen, eduskunnan, vaihtoviikot ovat meneillään. Puolueet ovat asettaneet ehdokkaansa, kampanjointi on käynnissä ja ehdokkaiden tekemisiä ja sanomisia seurataan tiiviisti. Asiallinen kritiikki kuuluu kuvioon, henkilöön menevä iva, vihapuhe ja väkivallalla uhkailu ei.

1.3.2023 | Pääkirjoitus

Aluevaalijulisteet Porvoossa tammikuussa 2022. Kuva: Leena Brandt

Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Porissa on vasemmistoliiton tai SDP:n tiloihin saatu epäilyttäviä, räjähteiltä vaikuttavia paketteja, jotka ovat päätyneet poliisin tutkittaviksi. Tähän mennessä mitään vaarallista ei ole löytynyt, mutta tapauksia tutkitaan laittomina uhkauksina.

Tämäntyyppinen pelottelu on täysin tuomittavaa, ja toivottavasti tapaukset selvitetään perinpohjin. Väkivalta, sillä uhkailu ja pelottelu eivät kuulu demokratiaan. Kaikenlainen väkivallalla fantasiointi on askel kohti toimintaa, joka esimerkiksi Yhdysvalloissa eskaloitui Trumpin kannattajien vallankaappausyritykseen kaksi vuotta sitten.

Sitä me emme halua Suomeen.

Ennen eduskuntavaaleja kiinnitettiin jälleen huomiota poliittisen keskustelun saamiin ikäviin ulottuvuuksiin. Somessa on ihmisiä maalitettu ja etenkin nuoret naiset saavat luettavakseen kommenttitulvan täynnä naisvihaa, nimittelyä ja uhoa.

On ilahduttavaa, ettei somen räävitön viestittely ole pelottanut ehdokkaita eikä varsinkaan nuoria naisia pois ehdokaslistoilta.  Vihreät saivat täydet ehdokaslistat eli maksimimäärän ehdokkaita kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä ja alle 30-vuotiaita ehdokkaita on eniten sitten vuoden 2007 eduskuntavaalien. Kaikkiaan 18-29-vuotiaita on 39 kappaletta.

Jonkun on tehtävä tämäkin urakka

Politiikan tekeminen kunta-, alue- tai eduskuntatasolla on kovaa työtä, jos sen ottaa tosissaan – ja useimmat ottavat. Käsiteltävät asiat ovat monimutkaisia ja vaativat syvällistä perehtymistä. Päätöksenteko on useimmiten hidasta ja junnaavaa ja vaatii hyviä istumalihaksia, kahvinkestävää mahaa ja neuvottelutaitoja. Lopputuloskin on useimmiten kompromissi, josta löytyy yksi jos toinenkin puute tai sivupolku.

Ja toki joukkoon mahtuu aina muutama, joka ei saa oikein otetta luottamustoimestaan.

Kaiken kaikkiaan suhtautuminen poliitikkoihin muistuttaa keskiverto taloyhtiön asukasiltaa. Tehtyä kattoremonttia haukutaan ja suunniteltua latauspistettä naureskellaan, mutta suut menevät suppuun, kun pitäisi tulla mukaan taloyhtiön hallitukseen.

Taloyhtiön hallitustyö on ikävää ja vaivalloista ja siitä saa usein vain haukkuja. Mutta jonkun se on silti tehtävä. Rannalta on helppo huudella, kun muut soutavat.

Vaaleissa ehdolle asettuminen ja yhteisistä asioista selvän ottaminen, päätösten teko ja vastuun kanto pitäisi nähdä kenelle tahansa kansalaiselle kuuluvana asiana.

Liikaa vaaleja

Politiikan tekemisen ja poliitikkojen vähättely on jonkinmoinen kansanhuvi ja kieltämättä joissain politiikan koukeroissa on farssin piirteitä. Kun toiminta kiihtyy maalittamiseksi ja väkivallalla pelotteluksi, se kuitenkin rapauttaa vaarallisella tavalla luottamusta demokratiaan ja yhteiskunnan perusteisiin. 

Luottamuksen menetyksellä voi olla monia seurauksia ja se voi näkyä myös siinä, millä innolla käydään vaaliuurnille lähiviikkoina. Eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus on Suomessa asuvilla maan kansalaisilla ollut enimmillään yli 80 prosenttia, mutta vuoden 2019 vaaleissa päästiin vain 72 prosenttiin.

Kuntavaaleissa vuonna 2021 tulos oli historiallisen huono kun vain reilu puolet, 55 prosenttia, käytti äänioikeutta.

Mikä saisi nukkuvat liikkeelle? Yksi keino voisi olla vaalien yhdistäminen, joka kansainvälisten tutkimusten mukaan yleensä nostaa äänestysaktiivisuutta muutamalla prosenttiyksiköllä. Vastaavasti Yhdysvalloissa ja Sveitsissä, jossa äänestäjät saavat käydä uurnilla jopa monta kertaa vuodessa, aktiivisuus on erittäin alhainen.

Ruotsissa äänestetään samalla kertaa kunta-, maakäräjä- ja parlamenttivaaleissa. Jatkossa Suomessakin hoidetaan hyvinvointialuevaalit yhdessä kuntavaalien kanssa, mutta silti vaaleja on edelleen liian usein: nyt eduskuntavaalit, ensi vuonna presidentin- ja eurovaalit ja taas 2025 kuntavaalit jne.

Entä mikä saisi nuoret äänestämään? Sähköinen äänestysmahdollisuus? TikTok? Viime eduskuntavaaleissa esimerkiksi 20-vuotiaista vain puolet, 53 prosenttia kävi äänestämässä. Vaaleissa vaikuttaminen lisääntyy iän myötä tasaisesti ja saavutti viime vaaleissa huippunsa 71-vuotiaiden kohdalla. Heistä 83 prosenttia kävi äänestämässä.

Leena Brandt/Verde

1.3.2023 18:46

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

1 Kommentti

  1. joo, noi vaali uhkailut on tutkittava, koska siellä voi olla jotain organisoitua takana, esim venäjä. jos siellä on jokin järjestäytynyt taho, niin emme puhu enää pikkurikoksista. tuomittavaa siltikin yksittäistapauksissakin.

    veikkaan kuitenkin että takana on perimillään muukalaisvastaisuus. jossa käytetään punavihreää mielikuvakuplaa välineenä. verkkouutiset.fi sivustolla oli yllättävän paljon punavihreä demonisointi kommentteja. kommentointi on vaivihkaa kadonnut.

    itse näkisin että vaaleja pitää käydä vähintään kahden vuoden välein, tosin äänestäminen pitää olla helppoa, ja äänestämättä jättäminen pitää tehdä hankalaksi. usa:ssa äänestäminen on tehty hankalaksi. joissakin tilanteissa joutuu jopa vankilaan kun äänestää.

    symbolisesti olen sitä mieltä että, he jotka ei äänestä niin eivät myöskään valita.

    tiktok palvelua kehottaisin välttämään, niinkuin meta:n ja alphabet palveluja, yleensä tiedetään nimellä facebook, youtube ja google. kaikilla noilla on jokin agenda, yleensä mainosrahat.

Lähetä kommentti

Kuuntele Verden podcastia!

Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon

Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon