Aluevaltuuston ja -hallituksen välinen vallanjako on herättänyt kitkaa usealla hyvinvointialueella. Moni vaaleilla valittu aluevaltuutettu kokee, ettei pääse vaikuttamaan kuin pintapuoleisesti. Vuorovaikutuksella voidaan paikata tulehtuneita tilanteita koskematta hallintosääntöön.
Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemista perustellaan säästösyin, vaikka lakiuudistuksen hyödyt tästä näkökulmasta ovat vähäiset, eikä kerrannaisvaikutuksia voida vielä arvioida. Jatkuvat muutokset kuormittavat sekä ammattilaisia että asiakkaana olevia nuoria aikuisia.
Terveydenhoito keskittyy sairauksien diagnosointiin ja lääkitykseen, eikä sairauksien syitä juuri pohdita. Joukko sote-ammattilaisia on perustanut yhdistyksen edistämään elämäntapamuutoksia. Tavoitteena on kouluttaa alan ammattilaisia ja perustaa tiimejä tukemaan ihmisiä terveellisempiin valintoihin mielellään jo ennen sairauksien puhkeamista.
Hyvinvointialueiden käynnistyminen on suuri mahdollisuus ja muutos myös järjestöille. Ne tarjoavat hyvinvointia lisääviä ratkaisuja ja kumppanuusmalleja, joiden arvo on alueilla tunnistettu. Päätökset ovat kuitenkin tekemättä ja järjestöt elävät epätietoisuudessa.
Ennen kun palveluita on järjestetty vielä päivääkään, ovat hyvinvointialueet jo tiukassa talouspaineessa. Pääsääntöisesti alijäämäiset talousarviot on tasapainotettava kolmessa vuodessa. Valtuutettujen kiusaus oman kunnan edunvalvontaan voi käydä alueilla kalliiksi.
Vihreiden aluevaalitappiot vaihtelivat maakunnasta toiseen ja asemat säilyivät ennallaan esimerkiksi Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Vantaa-Keravan hyvinvointialue on maan kaikkein vihrein alue 13 prosentin kannatuksella. Muualla Uudellamaalla vihreät sen sijaan kokivat selkeät menetykset ja kannatus laski yli kolme prosenttiyksikköä.
Työntekijäpuoli vaatii hoiva-alojen palkkojen harmonisoimista korkeimpien palkkojen tasolle. Toivottavasti tämä ei tarkoita, että jatkossa syrjäseutulisät ja kalliinpaikan lisät kielletään. Eikö työntekijäpuolen kannattaisi pikemminkin kannustaa työnantajia palkkaliukumiin? Niin lääkäreiden palkat nousivat.
Aluevaalien ennakkoäänestys on päättynyt ja 26,3 prosentin äänestysaktiivisuus viittaa siihen, etteivät pahimmat pelot toteudu. Äänestäjät intoutuvat ehkä jopa kuntavaalien tasolle eli joka toinen äänestysikäinen käy uurnilla sunnuntai-iltaan mennessä. Näitä vaaleja vaivaa eurovaalien kaltainen ”en ymmärrä mistä äänestetään” -hokema, kirjoittaa Leena Brandt.
Ongelmapelaaminen on merkittävä kansanterveydellinen ja poliittinen ongelma. Rahapeliongelmien tunnistamista tulisi vahvistaa terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. Hyvinvointialueilla on kannettava vastuuta rahapeliongelmista nykyistä paremmin, kirjoittavat Atte Harjanne ja Ville Savonlahti.
Palliatiivinen eli oireenmukainen hoito on alueellisesti eriarvoista Suomessa. Jokainen meistä ansaitsee arvokkaan kuoleman. Aluevaltuutetuilta tarvitaan toimia palliatiivisen hoidon ja saattohoidon parantamiseen hyvinvointialueilla, kirjoittaa Annika Laakso.
Vihreiden aluevaalikampanjat ovat käynnistyneet tai käynnistymässä ympäri Suomen. Uudellamaalla on kampanjastartti tänä viikonloppuna ja Varsinais-Suomi aloitti jo maanantaina. Ehdokashankinta on vielä kesken ja kampanja-aktiivit valittavat tiukkaa aikataulua.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon