Suomen lakiasäätävän elimen, eduskunnan, vaihtoviikot ovat meneillään. Puolueet ovat asettaneet ehdokkaansa, kampanjointi on käynnissä ja ehdokkaiden tekemisiä ja sanomisia seurataan tiiviisti. Asiallinen kritiikki kuuluu kuvioon, henkilöön menevä iva, vihapuhe ja väkivallalla uhkailu ei.
Aluevaalien tulos oli vihreille iso pettymys, kun kannatus jäi 7,3 prosenttiin. Vaikka Helsinki oli poissa kuvioista, olisi kuntavaalien tasoinen tulos muualla Suomessa ollut selvästi suurempi. Vielä vihreitäkin pettyneempiä oltiin vain perussuomalaisten joukoissa, sillä puolue jäi kauas kolmen suuren joukosta, kirjoittaa Leena Brandt.
Aluevaalien ennakkoäänestys on päättynyt ja 26,3 prosentin äänestysaktiivisuus viittaa siihen, etteivät pahimmat pelot toteudu. Äänestäjät intoutuvat ehkä jopa kuntavaalien tasolle eli joka toinen äänestysikäinen käy uurnilla sunnuntai-iltaan mennessä. Näitä vaaleja vaivaa eurovaalien kaltainen ”en ymmärrä mistä äänestetään” -hokema, kirjoittaa Leena Brandt.
Tammikuussa valitaan uusien hyvinvointialueiden ensimmäiset vastuunkantajat, joille on tarjolla ainutkertainen paikka käyttää valtaa. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen menot olivat noin 20 miljardia euroa vuonna 2019, joten alueiden vastuulla on merkittävä osa kaikesta julkisesta rahankäytöstä Suomessa, kirjoittaa Atte Harjanne.
Kuntavaalien suurin voittaja on jo tiedossa, se on nukkuvien puolue noin 40 prosentin ääniosuudella. Vain eurovaalit herättävät vähemmän innostusta kuin kuntavaalit. Tänä vuonna on kuitenkin erityisen vaikeaa arvioida vaalien äänestysaktiivisuutta, sillä korona ja kesäkuu ovat ennen kokematon yhdistelmä kuntavaaleissa. Vaalit käydään somessa ja katukampanjointia on vähän ja sekin vaikuttaa vaalitulokseen – suuntaan tai toiseen.
Kuuntele Verden podcastia: Hautala & Hassi: Halki, poikki ja pinoon