Kuntavaalit 2021: Nukkuvien puolue voittaa, mutta saadaanko somevaaleilla nuoret hereille?

Kuntavaalien suurin voittaja on jo tiedossa, se on nukkuvien puolue noin 40 prosentin ääniosuudella. Vain eurovaalit herättävät vähemmän innostusta kuin kuntavaalit. Tänä vuonna on kuitenkin erityisen vaikeaa arvioida vaalien äänestysaktiivisuutta, sillä korona ja kesäkuu ovat ennen kokematon yhdistelmä kuntavaaleissa. Vaalit käydään somessa ja katukampanjointia on vähän ja sekin vaikuttaa vaalitulokseen – suuntaan tai toiseen.

22.5.2021 | Politiikka

Vaalijulisteet ovat jo ilmestyneet katukuvaan. Sitratori, Helsinki. Kuva: Leena Brandt

Vielä 1980-luvun alussa noin 80 prosenttia äänestysikäisistä käytti ääntään kuntavaaleissa. Nyt on päädytty alle 60 prosenttiin eli jonnekin on nukahtanut iso joukko suomalaisia. Viime vaaleissa 2017 äänestysaktiivisuus jäi 59 prosenttiin.

Onko nyt toinen ääni kellossa eli lähteekö into tästä nousuun? Eduskuntavaaleissa 2019 äänestysaktiivisuus oli korkeimmillaan 30:en vuoteen ja peräti 72 prosenttia kävi uurnilla.

”Perussyitä passiivisuuteen on kolme: ei pysty, ei halua, kukaan ei ole kysynyt”, sanoo tutkijatohtori Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta.

Eli henkilöllä ei ole aikaa tai vaikkapa liikkumismahdollisuuksia, hän ei ole motivoitunut eikä luota järjestelmään ja kolmanneksi häneltä on yksinkertaisesti mennyt ohi tieto vaaleista.

”Pandemia on pitänyt paljon ihmisiä etätöissä tai lomautettuina ja työttöminä. Ei synny keskustelua ehdokkaista vaikkapa työpaikan kahvihuoneessa tai harrastusten parissa.”

Lahtinen huomauttaa, että etenkin kuntavaaleissa ja pienemmillä paikkakunnilla on tavallista, että ehdokas tunnetaan henkilökohtaisesti tai joku tuttu häntä suosittelee.

Myös kampanjointi on erilaista kuin aiemmin. Spontaaneja kohtaamisia torilla kampanjateltalla ei ole.

”Tämä on erityisen hankala tilanne uusille, vähän tunnetuille ehdokkaille. Esimerkiksi perussuomalaiset nostivat ehdokasmäärää 4 000:sta 6 000:en, mutta ehdokaslistoilla on paljon uusia nimiä.”

Aurinko ratkaisee vaalipäivänä

Tutkijat ovat varovaisia vetämään suoria johtopäätöksiä. Äänestysaktiivisuus on tutkitusti monen tekijän summa ja jopa itse vaalipäivän sää vaikuttaa tulokseen.

”Nyt on kuitenkin ennakkoäänestystä pidennetty kahteen viikkoon ja sen roolihan kasvaa vaali vaalilta”, sanoo erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston eduskunnan tutkimuskeskuksesta.

Jo edellisissä eduskuntavaaleissa yli 45 prosenttia annetuista äänistä kertyi ennakkoäänestyksen kautta.

Karimäki arvioi, että tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että ylimääräinen huoli vaalien terveysturvallisuudesta on vähäistä.

”Vaalien siirto sai aikaan, että tällaisia en uskalla mennä äänestämään – kommentteja ei oikein enää kuule.”

Mitä tapahtuu, jos nukkuvat heräävät?

”Protestipuolueille on elinehto saada nukkuvat äänestäjät hereille”, sanoo Hannu Lahtinen.

Suomessa tämä tarkoittaa ennen kaikkea perussuomalaisia. Kasvava kannatus tulee tietenkin osin toisilta puolueilta, keskustalta, kokoomuksesta ja demareista. Mutta jos perussuomalaiset osaavat puhutella sitä joukkoa, joka hyljeksii nykyistä järjestelmää, se saa kannatusta normaalisti nukkuvilta.

Toinen herätettävä kohde ovat nuoret. Äänestysaktiivisuus nousee harppauksin mitä vanhemmasta väestä on kysymys.  Nuorista äänestää yleensä alle puolet, mutta kuusikymppisistä jo 80 prosenttia. Tässä siis olisi herätyksen kohde vihreille, jotka ovat leimallisesti nuorten suosima puolue.

Katukampanjoinnin koronarajoitukset tarkoittavat esimerkiksi sitä, ettei tilaisuuksiin saa kutsua väkeä eikä kaduille ja toreille saa pystyttää telttoja – ainakaan Helsingissä.

Kun vaalit siirtyvät someen ja etätapahtumiksi, tavoittaa kampanjointi herkimmin nuoria diginatiiveja.

Lahtinen pohtii myös pandemian mukanaan tuomaa tilannetta.

”Voisiko ihmisiä tuoda uurnille uudenlainen, koronan myötä syntynyt yhteisöllisyys? Siitä oli merkkejä ainakin vielä viime keväänä, kun pandemia ravisteli koko yhteiskuntaa”, sanoo Lahtinen.

Vieläkö yhteisöllisyytta on jäljellä, jää nähtäväksi. Ainakin poliittisessa keskustelussa on siirrytty normaaliaikojen kärjekkääseen kielenkäyttöön.

Leena Brandt / Verde

22.5.2021 8:39

0 kommenttia

Lähetä kommentti