Varsinais-Suomen vihreiden kampanjateltta oli ensimmäistä kertaa pystyssä maanantaina Paimiossa. Startti liittyi ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkosen vierailuun Paimion poistotekstiilien jalostuslaitoksen avajaisissa.
Varsinais-Suomen vihreiden kampanjapäällikkö Emil Kusnetsoff kertoo, että telttakierros jatkuu perjantaina Loimaalla.
”Onhan tällä kampanjoinnilla kova kiire. Ehdokasnumerotkin saadaan vasta jouluaaton aattona.”
Kusnetsoffin mukaan ehdokashankinta on hyvällä mallilla ja koossa on 57 ehdokasta. Alueella on tavoitteena täysi lista eli 98 ehdokasta.
Erikokoisille hyvinvointialueille on määritelty valtuutettujen määrät asukasluvun mukaan. Pienimmillä alueilla valitaan 59 valtuutettua, keskikokoisilla 69 ja suurimmilla 400 001–600 000 asukkaan alueilla lukumäärä on 79. Nyt valittavat valtuustot voivat kuitenkin jatkossa lisätä valtuutettujen määrää omalla alueellaan. Ehdokkaita voi olla 1,25 kertaa valtuutettujen määrä eli suurimmilla alueilla 98 ehdokasta.
Muutaman kuukauden rutistus
Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Oskari Sundström kertoo, että normaalisti vaaleihin valmistautuminen aloitetaan lähes puolitoista vuotta ennen vaalipäivää.
”Nyt kaikki on puristettu todella lyhyeen ja me teemme samaan aikaan ehdokashankintaa ja kampanjaa”, Sundström toteaa.
Nyt viikonloppuna Uudenmaan vihreät kampanjoivat eri alueilla sekä etänä että paikan päällä Leppävaaran Suurmarkkinoilla Espoossa ja Myyrmäen Marrasmarkkinoilla Vantaalla.
Näissä vaaleissa on kyse todella isoista asioista.
Helsingissä aluevaaleja ei käydä, mutta Uusimaa on jaettu peräti neljään hyvinvointialueeseen. Esimerkiksi Vantaa ja Kerava muodostavat yhdessä oman vaalipiirin.
Muualla Suomessa hyvinvointialueet ovat samoja kuin vanhat maakunnat, mutta uusmaalaisilla on siis opiskeltavanaan aivan uudenlainen vaalipiirijako.
Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, viidellä alueella maakunta on sama kuin eduskuntavaalien vaalipiiri – näitä ovat Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Lappi. Muut maakunnat taas eivät ole tähän asti olleet vaalipiirejä
Sosiaali- ja terveystoiminta eli tulevien hyvinvointialueiden perusbisnes on suuruudeltaan noin 20 miljardia euroa vuodessa. Sundström kuitenkin huomauttaa, että nyt valittavat valtuustot myös muokkaavat koko uuden hallinnon toimintamalleja.
”Hienosäätöä tehdään varmasti jatkossa, mutta nyt luodaan se perusmalli, jolla valtuusto toimii ja asioita hoidetaan hyvinvointialueella. Näissä vaaleissa on kyse todella isoista asioista.”
Aivan ensimmäiseksi aluevaltuustot valitsevat aluehallituksen, päättävät organisaatiorakenteen, valitsevat hyvinvointialueelle johtajan ja alkavat valtavan uudistuksen toimeenpanoa. Tehtävä on mittava, sillä valtuustojen työ alkaa 1.3.2022 ja hyvinvointialueiden toiminta pitäisi käynnistyä vuoden 2023 alussa.
Alueellisia vaaliohjelmia tulossa
Pirkanmaan ehdokasmäärä nousi tällä viikolla 51:en ja aluevaalityöryhmän puheenjohtaja Maria Lehikoinen on tyytyväinen. Työtä on silti jäljellä ja kiire näkyy myös Pirkanmaalla, jossa samaan aikaan etsitään lisää ehdokkaita ja viritellään jo kampanjointia. Starttipäivä on 20. marraskuuta, jolloin on Pirkanmaan Aluevaalifestivaalit.
Pirkanmaan aluevaalit saavat myös vetoapua tamperelaiselta Iiris Suomelalta, joka valittiin tuuraamaan vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisaloa tämän äitiysvapaan ajan. Suomela on myös itse ehdokkaana.
Vihreän puolueen marraskuun loppupuolella julkistettava valtakunnallinen aluevaaliohjelma saa rinnalleen useita alueellisia ohjelmia, näin myös Pirkanmaalla.
Joillakin alueilla koetaan, että kuntavaaleista jäi hyvä vauhti päälle ja kampanja etenee hyvin. Toisilla taas tuumataan, että kuntavaalien jälkeinen asettautuminen kuntien luottamuselimiin on vielä vaiheessa ja vie voimia.
Pienemmissä kunnissa pelätään äänten keskittyvän maakuntakeskukseen.
Monilla pienemmillä alueilla ehdokashankinta on lähtenyt hitaammin liikkeelle. Hyvinvointialueiden keskuskuntien – suurten kaupunkien kuten Turun, Tampereen, Jyväskylän, Oulun tai Kuopion – ympärillä olevissa kunnissa pelätään, että äänet keskittyvät kuitenkin suuriin asutuskeskuksiin.
”Vaikutusmahdollisuudet nähdään pienemmillä paikkakunnilla vähäisinä. Onneksi me olemme saaneet puolet ehdokkaista kuitenkin muualta kuin Tampereelta ja esimerkiksi Nokialta on tulossa vielä hyvin lisää väkeä”, sanoo Lehikoinen.
0 kommenttia