Nuorisojärjestö yrittää kääntää keskustaa

Nuorisojärjestö yrittää kääntää keskustaa

Keskustan kannatusalhon yksi mielenkiintoinen seuraus hallitusrintamassa tempoilun lisäksi on ollut puolueen nuorisojärjestön profiloituminen. Vain vähän aikaa sitten keskustanuoret moittivat emopuoluetta neliraajajarrutuksesta sekä ympäristötoimien jarrutuksesta. Viesti ei mennyt perille, kirjoittaa Eero Karisto.

COP27: Rahaa tarvitaan nyt paljon ja kohta vielä enemmän

COP27: Rahaa tarvitaan nyt paljon ja kohta vielä enemmän

Parin viikon kuluttua maailman ilmastoneuvottelijat kokoontuvat Egyptiin YK:n COP27-ilmastokokoukseen. Kehittyvien maiden edustajat tuovat neuvottelupöytiin isoja rahoitustoiveita. Dollareita, euroja ja jenejä tarvitaan sitä enemmän, mitä kauemmin ilmastotoimissa viivytellään.

Presidentinvaalien mielenkiinto on nyt kokoomuksessa

Presidentinvaalien mielenkiinto on nyt kokoomuksessa

Presidentinvaalien mielenkiintoisin kysymys tällä hetkellä on kokoomuksen tuleva ehdokas. Sen vaihtoehdoissa on ehkä eniten keskinäisiä eroja. Jos ulkopolitiikan osaaminen ratkaisee, suomalaiset äänestävät toisella kierroksella Pekka Haaviston ja Alexander Stubbin välillä, kirjoittaa Eero Karisto.

Energiakriisi iskee vihreiden kannatukseen Saksassa

Energiakriisi iskee vihreiden kannatukseen Saksassa

Saksan vihreiden ennätyskannatus on lähtenyt laskuun energiakriisin myötä. Vihreät ei ole koko maan puolue Saksassakaan, vaan kannatus on jakautunut maantieteellisesti. Kriisitilanteessa paljon on laskettu suositun vihreän ministerin Robert Habeckin onnistumisen varaan.

Poikkeusajat näkyvät budjetissa, Tanskasta löytyisi ratkaisu

Poikkeusajat näkyvät budjetissa, Tanskasta löytyisi ratkaisu

Budjettikeskustelun päähuomio keskittyy valtionvelkaan. Keskustelussa näyttää unohtuvan, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Velkaantumisen hoitotapoja arvioitaessa on unohtunut helpoin ratkaisu, Tanskan malli. Sen veroasteella Suomen talous olisi tasapainossa, kirjoittaa Eero Karisto. Budjetin lähetekeskustelu päättyy tänään tiistaina.

Hoitajien vauhdin kiihtyminen pudottaa tukijoita kyydistä

Hoitajien vauhdin kiihtyminen pudottaa tukijoita kyydistä

Hoitajien työtaistelun jatkuminen on alkanut jakaa kansalaisten käsityksiä. Osa tukee hoitajien vaatimuksia edelleen varauksetta, mutta valmius vaarantaa ihmishenkiä ja poikkeuksellisen räyhäkäs retoriikka ovat nakertaneet hoitajaliittojen nauttimaa ymmärrystä. Keskustelusta pidetään piilossa sitä tosiasiaa, että sote-uudistukseen kuuluva palkkojen harmonisointi joka tapauksessa täyttää ainakin palkkakuopan syvimmät kohdat, kirjoittaa Eero Karisto.

Yksipuoliset tunteet jyräävät velkakeskustelussa

Yksipuoliset tunteet jyräävät velkakeskustelussa

Keskustelu julkisesta velasta on Suomessa aktiivista ja omaperäistä. Siinä on runsaasti tunnetta, mutta tietoa puuttuu. Julkinen velka on perin suomalainen huolenaihe. Eniten huolta tuntuvat kantavan ne tahot, jotka haluavat yleisesti pitää yhteiskunnan roolin pienenä, kirjoittaa Eero Karisto.

Euroopan energiakriisi on itse tehdyn politiikan seurausta

Euroopan energiakriisi on itse tehdyn politiikan seurausta

Euroopan energiakriisi johtuu vuosikausia harjoitetusta lyhytnäköisestä energiapolitiikasta. Maat ovat investoineet liian vähän ydinvoimaan ja luottaneet liikaa siihen, että naapurimaasta voi tarvittaessa ostaa energiaa. Solidaarisuus on Euroopassa kovilla ensi talvena, kirjoittaa Rauli Partanen.

Kokoomuksen on valittava joko vihreät tai perussuomalaiset

Kokoomuksen on valittava joko vihreät tai perussuomalaiset

Kannatuskyselyistä päätellen oleellisin kysymys ensi kevään eduskuntavaalien jälkeisessä politiikassa on, istuuko kokoomus seuraavassa hallituksessa vihreiden vai perussuomalaisten kanssa. Se jakolinja on yleisestikin Suomen politiikan keskeinen tekijä, kirjoittaa Eero Karisto.

Hoitajat: tähdätkää palkkaliukumiin!

Hoitajat: tähdätkää palkkaliukumiin!

Kirjoitin runsas vuosi sitten hoitoalan palkoista Verdeen. Kirjoituksen perusajatuksena oli, ettei työehtosopimusjärjestelmä pysty korjaamaan rakenteellisia vääristymiä keskinäisen kateuden vuoksi. Siksi suosittelin hoitajille tähtäämistä korotuksiin liukumien kautta. Niin lääkäritkin ovat menestyksellisesti toimineet.

Tekijänoikeuslain valmistelu pilattiin korruptiolla

Tekijänoikeuslain valmistelu pilattiin korruptiolla

Eduskunnan käsittelyssä oleva tekijänoikeuslain muutos on hyvä esimerkki siitä, miten lainvalmistelua ei pitäisi tehdä. Lobbarit pääsivät vaikuttamaan lakiehdotuksen sisältöön siten, että huolellisesti valmisteltu esitys väännettiin viime metreillä uusiksi suljettujen ovien takana, kirjoittaa Ahto Apajalahti.

Lannoitevero ja biokaasulaitokset tukemaan huoltovarmuutta

Lannoitevero ja biokaasulaitokset tukemaan huoltovarmuutta

Ukrainan sota on tuonut ongelmia maatalouden energian ja lannoitteiden saatavuuteen. Nyt pitäisi suunnitella monipuolisia biokaasulaitoksia ja verottaa neitseellisten ravinteiden käyttöä. Lisää maataloustukia jakamalla ei nykyisiä ongelmia pystytä ratkaisemaan, kirjoittaa Irma Saloniemi.

Vihreät vaihtaisi sotu-tilkkutäkin kokonaan uuteen peittoon

Vihreät vaihtaisi sotu-tilkkutäkin kokonaan uuteen peittoon

Suomessa on tekeillä sosiaaliturvauudistus, jonka pitäisi korvata nykyinen tukien viidakko yhtenäisellä, selkeämmällä mallilla. Vihreät on julkistanut omat suuntaviivansa, joissa korostuu kattava, joustava ja riittävä turva eri elämäntilanteissa eläville, kirjoittaa Leena Brandt.

Energian toimitusvarmuus nousi mukaan keskusteluun

Energian toimitusvarmuus nousi mukaan keskusteluun

Euroopan liian suuri riippuvuus venäläisestä energiasta on noussut keskusteluun Ukrainan sodan myötä. Nyt pohditaan vaihtoehtoja idästä tulevalle raakaöljylle, kaasulle, hakkeelle ja ydinvoimahankkeille. Vaihtoehtojen on oltava toimitusvarmoja, kirjoittaa Rauli Partanen.

Suomettuminen 2.0:n työkalupakki on valmiina ja huollettuna

Suomettuminen 2.0:n työkalupakki on valmiina ja huollettuna

Suomi seuraa osana länsimaailmaa Venäjän toimia Ukrainassa. Samalla Suomessa mietityttää myös se, mitä Vladimir Putinin työlistalla on sen jälkeen. Keskustelu on kovin tiiviisti keskittynyt sotilaallisen uhan todennäköisyyteen, kirjoittaa Eero Karisto.

Aluevaalit 2022 – vihreille jo toinen pettymys vuoden sisään

Aluevaalit 2022 – vihreille jo toinen pettymys vuoden sisään

Aluevaalien tulos oli vihreille iso pettymys, kun kannatus jäi 7,3 prosenttiin. Vaikka Helsinki oli poissa kuvioista, olisi kuntavaalien tasoinen tulos muualla Suomessa ollut selvästi suurempi. Vielä vihreitäkin pettyneempiä oltiin vain perussuomalaisten joukoissa, sillä puolue jäi kauas kolmen suuren joukosta, kirjoittaa Leena Brandt.

Edessä ympäristöpolitiikan supervuosi

Edessä ympäristöpolitiikan supervuosi

Alkava vuosi on vihreille vaikea. Hallituksen pöydällä on suuria vihreille tärkeitä asioita, ja pöydän toisella puolella keskusta, jolla on todellinen huoli tulevaisuudestaan ja mielessä 2023 eduskuntavaalit, arvioi Eero Karisto tulevaa vuotta.

Vihreät aluevaaleihin vastustamaan museointia

Vihreät aluevaaleihin vastustamaan museointia

Uudistaminen on vihreiden aluevaaliohjelmassa keskiössä monin tavoin. Ohjelma vaikuttaa huomioivan myös keskustan hellimiä syrjäseutuja ja vanhuksia. Aluevaaliohjelmassa on mukana myös tuttuja maailman parantamisen teemoja, kirjoittaa Eero Karisto.

Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?

Kuka hyötyy vihreistä investoinneista?

Vihreiden investointien on oltava yhtä kannattavia kuin minkä tahansa muun investoinnin. Verotuksella voidaan parantaa investointien houkuttelevuutta, mutta julkisen rahan tarjoaminen voi valua osakkeenomistajien taskuihin, kirjoittaa Eveliina Laakso.

Politiikka-Suomi-sarja kuvaa myös vihreiden vaiheita Koijärvestä pleikkariharrastukseen

Politiikka-Suomi-sarja kuvaa myös vihreiden vaiheita Koijärvestä pleikkariharrastukseen

Yleisradion massiivinen Politiikka-Suomi-sarja kuvaa politiikan vuosikymmeniä ja myös vihreiden pitkää tietä lintujärven suojelusta pleikkaria harrastavaan puheenjohtajaan. Elokapina on ehkä nykyajan Koijärvi, jota paheksuttiin aikanaan, mutta nyt muistellaan ympäristöliikkeen merkkitapahtumana. Maailman muuttumista kuvaavat myös Sauli Niinistön kommentit. Presidentti puhuu nyt aktiivisesti ilmastotoimista, mutta aikanaan hän ihmetteli “tupajumien suojelutarvetta”, kirjoittaa Eero Karisto.

Vihreät valitsi Emma Karin nostamaan vihreiden näkyvyyttä hallituksessa

Vihreät valitsi Emma Karin nostamaan vihreiden näkyvyyttä hallituksessa

Vihreät teki eilen henkilövalintoja, joiden toivotaan tuovan menestystä aluevaaleihin ensi tammikuussa ja eduskuntavaaleihin keväällä 2023. Lyhyt pesti ympäristö- ja ilmastoministerinä on Emma Karille näytön paikka: ensi keväänä odotetaan kovaa vääntöä mm. päästörajoituksista. Krista Mikkonen säilyttää paikan ministerinä, mutta siirtyy vetämään vihreille hankalaa sisäministeriötä.

Metsälajien uhanalaistuminen jatkuu, mutta metsätalouden roolia vähätellään

Metsälajien uhanalaistuminen jatkuu, mutta metsätalouden roolia vähätellään

Julkisessa metsäkeskustelussa on paljon sumutusta, eivätkä alan lobbarit tahdo hyväksyä ekologisia tosiasioita, jotka selittävät meidän metsälajiemme uhanalaisuutta. Keskustelussa vähätellään Suomen roolia oman alueellisen monimuotoisuuden suojelussa ja jopa kiistetään asiantuntijoiden uhanalaisuusarvioita. Pelottavinta on, että emme edes tiedä mihin kaikkiin tapahtumiin ja tapahtumaketjuihin lajien häviäminen johtaa, kirjoittaa Pyry Toivonen.

Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Miten linjaristiriidat katosivat puoluekokouksen uutisoinnissa?

Vihreiden puoluekokousta ennen Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa annettiin ymmärtää, että “vihreät konkarit” haluavat viedä vihreitä oikealle, jotta puolueen kannatus nousisi. Ratkaisevaksi nähtiin varapuheenjohtajan vaali. Itse puoluekokouksessa kaikki varapuheenjohtajaehdokkaat julistivat puolueen moniäänisyyden tarvetta ja kuuntelemista, linjaristiriita ei tullut mitenkään ilmi heidän puheistaan, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Ulosjättäjät: Ketkä saavat olla perussuomalaisten ja sinimustien mielestä kansalaisia

Ulosjättäjät: Ketkä saavat olla perussuomalaisten ja sinimustien mielestä kansalaisia

Demokratiassa ei kysytä uskonnollista taustaa, Suvivirren osaamista tai synnyinmaata, vaan kansalaiset ovat tasa-arvoisia keskenään. Oikeistopopulistiset perussuomalaiset, pienpuolue Suomen Kansa Ensin ja fasistinen Sinimusta-liike haluavat jättää maahanmuuttajia suomalaisuuden ulkopuolelle. Tällä ajattelulla on juuret 1900-luvun totalitarismissa, joka johti kaasukammioihin, kirjoittaa Rauli Mickelsson.

Koronan alkuperän selvittäminen uhkaa jakaa maailman

Koronan alkuperän selvittäminen uhkaa jakaa maailman

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on antanut maansa tiedustelupalveluille käskyn selvittää seuraavan kolmen kuukauden ajan pandemian aiheuttaneen koronaviruksen alkuperää. Huolimatta siitä, että tutkimus tuskin tuo täyttä varmuutta asiaan, on taudin alkuperän nousemisella tällaiseen käsittelyyn jo suuria seurauksia. Myös tutkinnan tulos voi aiheuttaa paitsi tieteellisiä, myös poliittisia seurauksia, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Kulttuuriväki kärsii ylipitkästä karanteenista – nyt on tulossa tukea ja uusi rahoitusmalli

Kulttuuriväki kärsii ylipitkästä karanteenista – nyt on tulossa tukea ja uusi rahoitusmalli

Suomi tuli tänä keväänä ulos koronasta sirkustaiteilijankin kadehtimalla kuperkeikalla. Ne jotka viime vuonna joutuivat sulkemaan ovensa ensimmäisinä, saavat avata ne viimeisinä. Taidelaitokset kuten teatterit, ooppera ja konserttisalit ovat edelleen suljettuja ja museot vasta avaavat varovasti oviaan. Helpotusta on vihdoin luvassa: hallitus on esittänyt alalle isoa tukipakettia ja kulttuurin uusi rahoitusmalli on myös rakenteilla, kirjoittaa Kirsikka Moring.

Lapin luonnonvarat ovat edelleen kauppatavaraa eikä toisinajattelijoita suvaita

Lapin luonnonvarat ovat edelleen kauppatavaraa eikä toisinajattelijoita suvaita

Euroopan suurin lohijoki uhrattiin 1940-luvulla teollisuuden tarpeisiin, eikä kunnollisia kalateitä ole vieläkään saatu Kemijoelle. Nyt on Lapin vallannut yksisilmäinen biobuumi ja Pohjois-Suomen luonnonvarojen hyväksikäyttö jatkuu. Vaelluskalat, suot ja vanhat metsät joutavat menemään energiantuotannon, kaivostoiminnan ja biotalouden tieltä, kirjoittaa Kari Alaniska.