Vihreät oli vaaleja edeltäneiden mielipidemittausten vuoksi valmistautunut vaalitappioon, mutta vasemmistoliitolle tilanne tuli puskista. Helsinkiä lukuunottamatta puolueen kannatus putosi koko maassa. Kuten vihreilläkin, kannatuksen sulaminen oli näkyvissä jo vuoden 2021 kuntavaaleissa. Siitä huolimatta pöhinä puolueen ja etenkin sen puheenjohtaja Li Anderssonin ympärillä sai puolueväen uskomaan menestykseen eduskuntavaaleissa.
Keskikastin puolueiden vaalitappion analyyseissä mainitaan useimmiten taktinen äänestäminen. On vielä aikaista sanoa tarkalleen, miten iso merkitys pääministerikisalla oli lopputulokseen. Sen korostaminen oli kuitenkin Sanna Marinilta oiva veto, jonka jälkeen hän saattoi astella takavasemmalle seuraamaan kotimaan politiikkaa tavis-kansanedustajana.
Vaalitulosta pohtinut Paavo Arhinmäki, nykyinen Helsingin apulaispormestari, arvioi, että kyse ei ollut niinkään tiedostavan taktisesta äänestämisestä vaan pikemminkin tiedostamattomasta syvävirrasta. Minne syvävirta mahtaa viedä, kun kansainvälinen tähti vaihtuu vaikkapa Antti Lindtmaniin? Arhinmäen kritiikkiä voi kuunnella podcastista.
Kokoomukselta oli puolestaan oiva siirto nostaa talous ja velka vaalien ykkösteemaksi ylitse muiden.
Kokoomukselta oli puolestaan oiva siirto nostaa talous ja velka vaalien ykkösteemaksi ylitse muiden. Ei haitannut, vaikka Petteri Orpo vähän harhaili, kun piti puhua todellisista leikkauskohteista. Yleinen käsitys leikkaustarpeista jäi elämään, ja se putosi sekä vihreiden että vasemmistoliiton niskaan.
Vasemmistoliitto kärsii vihreiden lailla Suomen vaalijärjestelmästä, jossa keskisuurten puolueiden – pienistä puhumattakaan – äänistä menee aina osa hukkaan, kun tasauspaikkoja ei ole. Esimerkiksi Lapissa vasemmistoliitto menetti Markus Mustajärven luovuttua kansanedustajapaikkansa. Vihreät jäi vastaavasti Lapissa vuoden 2019 vaaleissa vain muutaman äänen päähän paikasta.
Vihreät on kuullut vuosikausia valitteluja siitä, että puolueessa ei miehille ole tilaa. Miehiä on ollut puheenjohtajina, puoluehallituksessa, puolueaktiiveina jne. mutta eduskuntaryhmässä he ovat olleet viime vuosina selvästi pieni ryhmä, nyt 3 miestä 13 hengen ryhmässä. Sama tilanne on vasemmistoliiton uudessa eduskuntaryhmässä, vain kaksi miestä ja yhdeksän naista.
Molemmissa puolueissa on myös sanottu isoon ääneen, että naisia ei ole yhtään liikaa, mutta miehiä pitää saada lisää. Miesnäkökulman korostaminen saattaa vaikuttaa myös vihreiden seuraavan puheenjohtajan valintaan kesäkuussa.
Tiktok-puhe on sujunut parhaiten perussuomalaisilta, joille mutkien oikaisu ja muiden tölväisy on peruskauraa.
Akateeminen, vaikeaselkoinen, ei osaa puhua arjen asioista, ei välitä bensan hinnasta. Somessa esitetään syytöslistoja, jotka osuvat yhtä lailla vasemmistoliittoon kuin vihreisiin. Tiktok-puhe on sujunut parhaiten perussuomalaisilta, joille mutkien oikaisu ja muiden tölväisy on peruskauraa. Sama metodi ei kiinnosta keskikastin puolueita.
Atte Harjanne käy uusimmassa Verden kolumnissaan läpi alueiden kostoa. Suomen kunnista valtaosassa edessä on hitaan hiipumisen tie, väestö vanhenee ja vähenee ja syrjäseuduilla on vaikea nähdä toivoa paremmasta. Jopa mahdolliset uudet bisnesideat tuulimyllyistä ja biokaasulaitoksista lähtien voidaan kokea vain uhkana, ei mahdollisuutena. Näillä alueilla ei edes keskusta, ”se kotimainen”, saanut otettaan pitämään.
Siinä missä vasemmistoliitto näyttää menettäneen duunarit (ja änkyrät), on keskusta menettänyt maaseudun väkeä. Puolueelle ei jäänyt johtavaa asemaa yhdessäkään vaalipiirissä. Oppositio sanoitti taitavasti keskustan roolin punavihreän hallituksen peesaajaksi, vaikka hallituksen sisällä tunnettiin keskustan kovat otteet. Keskusta sai omia asioitaan läpi, mutta viesti ei näytä menneen perille puolueen perinteisille tukijoille. Keskusta jättäytyi opposition maalitauluksi eikä ymmärtänyt puolustaa itselleenkään mieluisia hallituksen aikaansaannoksia.
Keskustassa onkin vaalien jälkeen löydetty ykkössyy huonoon menestykseen: ei olisi pitänyt mennä Rinne-Marinin hallitukseen. Joku voisi sanoa myös: ei olisi pitänyt kammeta Antti Rinnettä pois pääministerin paikalta.
Keskusta on vahvasti sitoutunut nykyiseen tapaan tehdä ja tukea maa- ja metsätaloutta, eikä se kyennyt tai halunnut avata vihreän siirtymän positiivisia mahdollisuuksia. Ilmastohumppa on nimittäin juuri humppaa, ei hiphoppia, ja sitä pitäisi tanssia alueilla. Vihreän siirtymän bisnestä ei tehdä Kallion citykuppiloissa vaan maalla ja merellä pitkin Suomea. Vihreä siirtymä tuo bisnestä maakuntiin ja uudistuvan keskustan pitäisi osata kaapata maaseudun rakennemuutos omakseen eikä torjua vääjäämätöntä kehitystä.
Osalle keskustaa liberaalit uudistukset translain tapaan ja toiveet huumeiden käyttöhuoneista ovat kuitenkin olleet liikaa. Jopa puolueen oma nuorisojärjestö on arvostellut puolueen konservatiivista linjaa.
Eduskunnasta tippunut keskustan Mikko Kärnä haikailee Facebook-päivityksessään keskustaradikalismin perään ja ehdottaa alueellisen demokratian kehittämistä. Hanhisopalla eduskuntaan Helsingistä yrittänyt Kärnä varmasti näkee ”liittovaltioiden” Suomen uudenlaisena kepulandiana, mutta hallinnollinen uusjako ei ehkä sytytä yksinkertaisia ratkaisuja kaipaavia äänestäjiä.
Sekä vihreät että vasemmistoliitto ovat saaneet satoja uusia jäseniä vaalitappion jälkeen. Keskustasta ei samaa ole kuulunut. Puolue on kokenut toista kertaa peräkkäin historiallisen vaalitappion, mutta on toki 23 kansanedustajan voimin edelleen merkittävä tekijä Suomen politiikassa.
Verde on julkaissut viikon aikana useita vaalijuttuja etenkin vihreiden vinkkelistä:
Vihreät voitti suurin pudottaja -kisan.
Osmo Soininvaara: Lisää talousosaamista, vähemmän ydinkannattajapuhetta
Pääkirjoitus: Vihreiden piinaviikko
Vaalitappiosta huomio perustuksiin by Eero Karisto
Ylimielisyydestä ja vasemmistolaisuudesta – oikeistovihreän näkemys vihreiden vaalitappioon
Atte Harjanne: Alueiden kosto iski Suomen poliittiselle kartalle
0 kommenttia